J. A. Hollo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J. A. Hollo
J-A-Hollo.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt17. tammikuuta 1885
Laihia
Kuollut22. tammikuuta 1967 (82 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko, kasvatus- ja opetusopin professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Tunnetut työt Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I–II

Juho August Hollo (17. tammikuuta 1885 Laihia22. tammikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko.[1]

Hollon vanhemmat olivat tehtaanomistaja Elias Hollo ja Susanna Widmark. Hollo pääsi ylioppilaaksi 1905 Vaasan realilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1907 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1919 Helsingin yliopistosta. [1]

Hollo oli Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun opettajana 1908–1910 sekä Vaasan ruotsalaisen yhteiskoulun ja Vaasan kauppakoulun opettajana 1913–1919. Hän oli Helsingin yliopiston dosentti vuosina 1920–1930, kasvatus- ja opetusopin ylimääräinen professori 1930–1937, kasvatus- ja opetusopin virkaatelevä professori professori vuosina 1934 ja 1936, sekä professori 1937–1954.[1]

Lisäksi hän oli Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1930–1932 sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri vuosina 1951–1953.[1]

Hollo oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1938.[1]

Hän tutki muun muassa Aleksis Kiveä ja suoritti suomentajana mittavan työn. Hän käänsi muun muassa Miguel de Cervantesin, Anatole Francen, Gustave Flaubertin, Stendhalin, Voltairen, Charles Dickensin, Jonathan Swiftin, Johann Wolfgang von Goethen, Fjodor Dostojevskin, Leo Tolstoin, Knut Hamsunin ja Friedrich Nietzschen tuotantoa suomeksi. Hän suomensi ainakin 14 kielestä. Hollo oli myös merkittävä aforistikko,[2] ja kasvatuksesta hän totesi: ”Kasvatus on kasvamaan saattamista.”

J. A. Hollon ensimmäinen puoliso vuodesta 1910 oli Aili Armida o.s. Pihlström. Vuodesta 1920 Hollo oli avioliitossa laulajatar Iris Antonina Anna Waldenin (1899–1983) kanssa. Heidän poikiaan ovat runoilija ja kääntäjä Anselm Hollo, joka asui 1960-luvulta alkaen Yhdysvalloissa, sekä oikeustieteilijä, professori Erkki Hollo.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I–II, väitöskirja. 1918–1919.
  • Kasvatuksen maailma. 1927 (2. painos 1952).
  • Kasvatuksen teoria. 1927 (4. painos 1949).
  • Itsekasvatus ja elämisen taito. 1932.
  • Kohtaamiani. 1953.
  • Lukemisesta: Esseitä. Toimittanut Tellervo Krogerus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 568. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISSN 0355-1768. ISBN 951-717-728-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakuteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 185. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Laitinen, Kai: ”Hollo, Juho August (1885–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 49–50. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]