Yliopiston kansleri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yliopiston kansleri on muutamissa Suomen yliopistoissa käytettävä korkea tehtävänimike, jonka hoitajan tehtävänä on edistää tieteitä ja valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Jos yliopistossa on kansleri, hän on yliopiston ylin viranomainen. Yliopistolain mukaan Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Alkujaan Helsingin yliopiston ja sen edeltäjien kansleri oli kuninkaan ja sittemmin keisarin nimittämä hallitsijan edustaja autonomisessa yliopistossa. Historian kuluessa kanslerin rooli on muuttunut tästä yliopiston korkeimmaksi edustajaksi valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Tästä historiasta johtuen kanslerin muodollisen nimityksen teki aina vuoteen 2009 asti tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, joskin käytännössä yliopiston asettamasta ehdokkaasta. Vuoden 2010 alusta lukien yliopistot ovat nimittäneet kanslerinsa itse.

Kanslerin tehtävistä määrätään nykyisin yliopistojen sisäisissä johtosäännöissä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa kansleri nimittää yliopiston professorit ja myöntää dosentin arvot sekä myöntää luvat promootioiden järjestämiseen. Lisäksi kansleri vastaa yliopiston sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Yliopiston omista varoista myönnettävällä kanslerin matkatuella rahoitetaan yliopiston tutkijoiden ja opettajien tieteellisiä ulkomaanmatkoja. Aiemmin kansleri ratkaisi myös tiettyihin virantäyttöasioihin liittyviä laillisuusmuistutuksia ja vahvisti yliopiston johtosäännöt ja muut määräykset. Kanslerin apuna toimii lainoppinut kanslerinsihteeri ja esikuntana kanslerinvirasto.

Kansleri valintatavasta määrätään nykyisin yliopistojen omissa johtosäännöissä. Käytännössä esimerkiksi Helsingin yliopistossa on ollut pitkään tapana, että kanslerin jäädessä eläkkeelle uudeksi kansleriksi on siirtynyt yliopiston senhetkinen rehtori.

Yliopistojen kanslerit Suomessa: