Anatole France

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anatole France
Anatole France 1921.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 16. huhtikuuta 1844
Kuollut 12. lokakuuta 1924 (80 vuotta)
Kirjailija
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Palkinnot
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto (1921)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksilähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta.[1] Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina.

France oli kiinnostunut välikaudesta pakanuuden ja kristillisyyteen kääntymisen rajamailla. Hän kiinnostui myös yhteiskunnallisista kysymyksistä; jotkut laskevat hänet kommunistiksi, jotkut anarkistiksi. Francen teoksia suomennettiin paljon 1900-luvun alussa.

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan yhdysvallat eli kapitalismista sosialismiin. Työväen Sanomalehti, 1907.
  • Bonnardin, Institutin jäsenen, rikos. Suomentanut Samuli S. WSOY, 1907.
  • Crainquebille y.m. kertomuksia. Suomentanut O. Manninen. WSOY, 1907.
  • Vallankumouskertomuksia. Suomentanut Meri Sulju. Karisto 1909.
  • Valkoisella kivellä. Suomentanut Siimes Kanervio. Kansan lehti, 1910.
  • Kuningatar Hanhenjalan ravintola. Suomentanut Eino Leino. Yrjö Weilin & Kumpp., 1910.
  • Thais. Otava, 1911.
  • Laki on kuollut - mutta tuomari on elävä. Suomentanut Rieti Itkonen. Osuuskunta Visa, 1913.
  • Paita. Suomentanut L. Onerva. Karisto, 1915.
  • Mitä monarkkien mahti mahtaa!. Suomentanut Huvi Vuorinen. Ars Electa, 1918.
  • Jumalat janoavat. Suomentanut L. Onerva. Otava, 1918.
  • Siniparran seitsemän vaimoa. Suomentanut L. Onerva. Minerva 1920.
  • Apotti Coignardin ajatuksia : Poiminut hänen uskollinen oppilaansa Jacobus Paistinkääntäjä. Suomentaneet Eino Leino ja Eino Palola. Kustannusliike Minerva 1920.
  • Ystäväni kirja. Suomentanut J. Hollo. Otava 1921.
  • Jean Servienin intohimot. Työväen Sanomalehti Oy, 1923.
  • Pikku Pietari. Suomentanut J. Hollo. Kansanvalta, 1924.
  • Pingviinien saari. Suomentanut Joel Lehtonen. Kansanvalta, 1924.
  • Valittuja kertomuksia. Suomentaneet J. Hollo ja O. Manninen. Kansanvalta, 1925.
  • Enkelien kapina. Suomentanut Joel Lehtonen. Kansanvalta, 1925.
  • Pyhän Klaaran kaivolla. Suomentanut J. Hollo. Kansanvalta, 1925.
  • Pierre Nozière. Suomentanut Arvi Nuormaa. Otava, 1925.
  • Aadamin ensimmäisen vaimon tytär : kertomuksia yliluonnollisista aiheista. Suomentanut Uuno Kailas. Kansanvalta, 1926.
  • Teatteritarina. Suomentanut T. Halme. Kansanvalta, 1926.
  • Punainen lilja. Suomentanut Huvi Vuorinen. Kansanvalta, 1927.
  • Paistinkääntäjän pakinoita. Suomentanut Huvi Vuorinen. Otava, 1928.
  • Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnard'in rikos. Suomentanut Rakel Kansanen. Otava, 1937.
  • Bergeret'n avioliitto. Suomentanut Huvi Vuorinen. Tammi, 1945.
  • Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnardin rikos. Suomentanut Rakel Kansanen; Thais. Suomentanut L. Onerva. Otava, 1966.
  • Jumalat janoavat ; Enkelten kapina. Suomentanut Tuula Helasti. Karisto, 1979.

Teosten sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Anatole France.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.