Wisława Szymborska

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wisława Szymborska
Wisława Szymborska Krakovassa 23. lokakuuta 2009.
Wisława Szymborska Krakovassa 23. lokakuuta 2009.
Syntynyt 2. heinäkuuta 1923
Bnin, Puola
Kuollut 1. helmikuuta 2012 (88 vuotta)
Krakova, Puola
Ammatit runoilija
Kansalaisuus puolalainen
Äidinkieli puola
Tuotannon kieli puola
Tunnustukset Goethe-palkinto (1991)
Herder-palkinto (1995)
Nobelin kirjallisuuspalkinto (1996)Nobel-palkinto
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Wisława Szymborska (2. heinäkuuta 1923 Bnin1. helmikuuta 2012 Krakova) oli puolalainen runoilija, esseisti, kriitikko ja ranskalaisen kirjallisuuden kääntäjä.[1]

Szymborskalle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1996. Hän sai myös useita muita kansainvälisiä palkintoja, kuten Goethe-palkinnon 1991.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Szymborska syntyi Bninissä (nykyisin osa Kórnikia) lähellä Poznańia Länsi-Puolassa. Hän muutti Krakovaan vuonna 1931 ja opiskeli puolalaista kirjallisuutta ja sosiologiaa Jagellon yliopistossa 1945–1948. Szymborska julkaisi ensimmäisen runonsa sanomalehdessä vuonna 1945.[2] Nuorena Szymborska uskoi jonkin aikaa kommunismiin, mitä hän luonnehti myöhemmin "hairahdukseksi". Hän erosi Puolan kommunistisesta puolueesta (PZPR) vuonna 1966, mutta oli jo sitä ennen solminut suhteita moniin toisinajattelijoihin.[1]

Szymborska julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Dlatego żyjemy (”Siksi elämme”) vuonna 1952. Hänen uransa runoilijana sai alkusysäyksen sosialistisesta realismista ja stalinismin poliittisista dogmeista.[1] Szymborska työskenteli toimittajana kirjallisuuslehti Życie Literackie vuosina 1953–1981.[2] Kommunistiaikana hän julkaisi runojaan salanimellä ja kuului Puolan intellektuaalien muodostamaan oppositioon.[3]

1960-luvulla julkaistut runokokoelmat vakiinnuttivat Szymborskan aseman ja häntä alettiin pitää yhtenä sukupuolvensa keskeisimmistä runoilijoista Zbigniew Herbertin ja Tadeusz Różewiczin rinnalla. Runojen lisäksi Szymborska kirjoitti myös esseitä ja arvosteluja.[1] Puolassa Szymborskan kirjat myivät yhtä lailla kuin merkittävien prosaistienkin teokset,lähde? vaikka hän totesikin runossaan Niektórzy lubią poezję (”Jotkut pitävät runoista”), että taiteesta piittaa vain kaksi tuhannesta[4].

Szymborskan maine perustuu melko suppeaan tuotantoon, sillä hän julkaisi elinaikanaan alle 300 runoa. Monien Szymborskan runojen aiheina ovat sota ja terrorismi ja hän käytti runoissaan usein ironiaa ja paradokseja.[1] Niiden lisäksi hän käytti ristiriitaisuuksia ja vähättelyä kuvatakseen filosofisia teemoja ja päähänpinttymiä. Szymborskan tiiviit, kiteytyneet runot – eräänlaiset runomuotoiset pienoistutkielmat – muodostavat usein laajoja eksistentialistisia palapelejä, koskettelevät eettisesti tärkeitä kysymyksiä ja heijastelevat ihmiselämää niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninäkin. Szymborskan tyyli on ytimekäs, ja sille on luonteenomaista tutkiva äly.lähde?

Vuonna 1996 Szymborskalle Nobelin kirjallisuuspalkinto "runoudesta, joka ironisen tarkasti sallii historiallisen ja biologisen kontekstin tulla ilmi inhimillisen todellisuuden sirpaleissa".[5] Hänen teoksiaan on käännetty paitsi useille eurooppalaisille kielille myös arabiaksi, hepreaksi, japaniksi ja kiinaksi.[2]

Yksityishenkilönä Szymborskaa on usein luonnehdittu vaatimattomaksi, jopa ujoksi. Puolalaiset aikalaiskirjailijat ovat arvostaneet häntä, muun muassa Czesław Miłosz; hänen runojaan on säveltänyt Zbigniew Preisner.lähde?

Szymborska kuoli 88-vuotiaana kehkosyöpään kotonaan Krakovassa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dlatego żyjemy (1952)
  • Pytania zadawane sobie (1954)
  • Wołanie do Yeti (1957)
  • Sól (1962)
  • 101 wierszy (1966)
  • Sto pociech (1967)
  • Poezje wybrane (1967)
  • Wszelki wypadek (1972)
  • Wielka liczba (1976)
  • Ludzie na moście (1986)
  • Poezje: Poems (kaksikielinen, puola-englanti) (1989)
  • Lektury nadobowiązkowe (1992)
  • Koniec i początek (1993)
  • Widok z ziarnkiem piasku (1996)
  • Sto wierszy — sto pociech (1997)
  • Chwila (2002)
  • Rymowanki dla dużych dzieci(2003)
  • Dwukropek (2005)
  • Tutaj (2009)

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Polttila, Brita: Yksinäisyys kirkas lyhty: runoja. Sisältää kaksi Szymborskan runoa: Loppu ja alku ja Tutkimusmatkalta Himalajalle. Suom. Martti Puukko. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 978-951-0-31413-5.
  • Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–1996. Suom. Jussi Rosti (myös toim.). Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22873-7.
  • Saman tähden alla. Suom. Liisa Helistö. Helsinki: L. Helistö, 1999. ISBN 952-471-562-7.
  • Sata Szymborskaa. Suom. Martti Puukko & Jarkko Laine. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-562-7.
  • Hetki. Suom. Martti Puukko (myös toim.). Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-364-0.
  • Täällä. Suom. Martti Puukko. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-021-1.
  • Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003. Laajennettu laitos: 25 uutta suomennettua runoa aiempaan kokoelmaan. Suom. Jussi Rosti (myös toim.). Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31413-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Petäjä, Jukka: Muistot: Wislawa Szymborska HS.fi. 3.2.2012. Viitattu 6.10.2015.
  2. a b c d The Nobel Prize in Literature 1996: Bio-bibliography Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
  3. Szymborska ville bli överraskad av livet Svenska Dagbladet. 2.2.2012. Viitattu 6.10.2015. (ruotsiksi)
  4. Szymborska, Wisława: Some Like Poetry Poet Seers. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
  5. The Nobel Prize in Literature 1996 Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]