Jarkko Laine

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1947 syntynyttä kirjailijaa. Nuoremmasta samannimisestä kirjailijasta on eri artikkeli.
Jarkko Laine
Jarkko Laine kuvattuna graffitissa Turun Martissa.
Jarkko Laine kuvattuna graffitissa Turun Martissa.
Syntynyt 17. maaliskuuta 1947
Turku
Kuollut 19. elokuuta 2006 (59 vuotta)
Turku
Ammatit kirjailija, runoilija, kääntäjä, päätoimittaja, sanoittaja
Kansalaisuus suomalainen
Esikoisteos Muovinen Buddha (1967)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jarkko Aarre Juhani Laine (17. maaliskuuta 1947 Turku19. elokuuta 2006 Turku) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä.[1] Hän toimi Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana 1987–2002 ja sai kirjallisuuden valtion­palkinnon 1972, 1974, 1977 ja 1985. Urallaan Laineelta ilmestyi 20 runokokoelmaa ja seitsemän romaania. Hän kirjoitti myös novelleja, mieteproosaa, sitaattiantologioita, näytelmiä, kuunnelmia ja laulunsanoituksia.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laine aloitti uransa underground-runoudella. Hän debytoi kirjallisuuslehti Parnasson lyriikkakilpailussa vuonna 1967 ja hänen esikoiskokoelmansa Muovinen Buddha ilmestyi samana vuonna.[2] Sen jälkeen Laine julkaisi lähes vuosittain jonkin teoksen, joskus kaksikin. Vaikka hänet tunnetaan erityisesti runoilijana, hän julkaisi myös romaaneja ja muuta proosaa. Laine toimi Parnasson toimitussihteerinä 1969–1986 ja päätoimittajana 1987–2002. Hän myös suomensi muun muassa Mark Twainia, Bram Stokeria, Richard Brautigania, William Shakespearea ja yhdysvaltalaista runoutta.[2]

Runojen lisäksi Laine tunnetaan myös sanoituksistaan. Hänen tekemiään ovat muun muassa Rauli Badding Somerjoen esittämät ”Bensaa suonissa” (1970), ”Hymyile Miss Universum” (1970) ja ”Pilvet karkaa, niin minäkin” (1970), ”Fiilaten ja höyläten” sekä Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen ”Kekkonen-rock” (1969). Suomen Talvisodan underground-hankkeen puitteissa Laine nousi suomalaisen rocklyriikan edelläkävijäksi ja uudistajaksi. Muun muassa Eppu Normaalin Mikko Saarela piti Lainetta tärkeimpänä innoituksen lähteenään suomalaisista kirjallisista vaikuttajista.lähde?

Laine oli kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa 1999[3] sekä Turun kaupunginvaltuustoon kunnallisvaaleissa 2000[4].

Laine kuoli 59-vuotiaana vaikeaan sairauteen.[5] Laineen postuumisti julkaistu ajatelmakokoelma Kolmas mustakantinen vihko valittiin Vuoden aforismikirjaksi 2007. Hänen mukaansa on nimetty vuodesta 2011 kahden vuoden välein jaettu Jarkko Laine -palkinto.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muovinen Buddha. Helsinki: Otava, 1967.
  • Tulen ja jään sirkus. Helsinki: Otava, 1970.
  • Niin se käy. Helsinki: Otava, 1971.
  • Nauta lentää. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00684-3.
  • Viidenpennin Hamlet. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04083-9.
  • Paratiisi. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-05032-X.
  • Elämä on vuokrahuone. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-06014-7.
  • Amerikan cowboy. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06597-1.
  • Villiintynyt puu. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08143-8.
  • Elokuvan jälkeen. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08959-5.
  • Traagisen runoilijan talo. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09307-X.
  • Oodi eiliselle sanomalehdelle. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10646-5.
  • Pyhä maanantai. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11985-0.
  • Iloisen neekerin katu. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12395-5.
  • Savukkeen sininen ajatus. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14395-6.
  • Sateen ääni on niin yksinäinen ääni. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16933-5.
  • Sanomalehtien kahinassa maailman hiljaisuus. Muutamin peräkaneetein varustettu sarja säkeitä eli eepillinen Runoelma ajastamme. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17836-9.
  • Elsassin tytön runot. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18979-4.
  • Tämä yö on taikayö. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19900-5.
  • Jumala saalistaa öisin, eli, Jobin kirjaan meidän on aina palaaminen. Osittain kursivoituja runoja. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20546-3.
  • Ensimmäinen pastis plataanien alla. Panosvyö runoja sekä herrojen että työläisten käyttöön eli ottakaa taas kerran mittaa toisistanne jos mitat muka ovat päässeet unohtumaan. Turku: Savukeidas, 2007. ISBN 978-952-5500-18-9.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haamumaili. Helsinki: Otava, 1968.
  • Niin kulki Kolumbus. Helsinki: Otava, 1969.
  • Kuin ruumissaatto. Helsinki: Otava, 1970.
  • Vampyyri eli miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa. Helsinki: Otava, 1971.
  • Nick Naantali itäisillä mailla eli Häpeä sille joka tästä pahaa ajattelee s.o. Seikkailuja suvisessa Suomessa ja Neuvostojen maassa ynnä ”Magno conatu nugas”. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01596-6.
  • Futari: Lehtiä potkupalloilijan salatusta elämästä. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04558-X.
  • Vaikeita asentoja. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-07147-5.
  • Saksalainen vävy. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-09214-6.
  • Maailman yksinäisin mies ja muita todellisia kuvitelmia. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11056-X.
  • Räävelinkadun hullu parturi. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-12889-2.
  • Mustakantinen vihko: Muistiinpanoja. Turku: J. Laine, 1999. ISBN 952-91-0732-3.
  • Soutajat Aurajoella: Lehtiä muistiinpanovihosta. Turku: Turun yliopisto, 2001. ISBN 951-29-1914-1.
  • Laine, Jarkko & Into, Markku & Numminen, M. A.: Naapuri. Helsinki: Johnny Kniga, 2002. ISBN 951-0-27477-1.
  • Toinen mustakantinen vihko: Kriipustuksia, muistiinpanoja, reunamerkintöjä. Turku: Enostone, 2003. ISBN 951-9036-34-2.
  • Intialainen horoskooppi ja muita satunnaisia makulatuurikatkelmia. Helsinki: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-28277-4.
  • Tupakointi on halvempaa kuin rakentaminen. Helsinki: Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31794-2.
  • Kolmas mustakantinen vihko: Muistiinmerkintöjä. Helsinki: Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-32961-0.

Sitaattisanakirjoja (toimittajana)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pyysalo, Joni: Laine, Jarkko (1947–2006) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 9.10.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.9.2016.
  2. a b c Jarkko Laine Otava. Viitattu 17.9.2016.
  3. Ehdokkaat ja valitut (XLS) 29.4.1999. Viitattu 11.3.2011.
  4. Turku – Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä Helsingin Sanomat. Viitattu 11.3.2011.
  5. Anhava, Martti: Muistot: Jarkko Laine HS.fi. 19.8.2006. Viitattu 17.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]