Turun hautausmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ensimmäisenä Turun hautausmaalle haudatun William Archibald Crampin hauta.
Ortodoksinen hautausmaa.
Juutalainen hautausmaa.
Islamilainen hautausmaa.
Katolinen hautausmaa.
Paavo Nurmen sukuhauta.

Turun hautausmaa (ruots. Begravningsplatsen i Åbo) on Turun Vasaramäessä sijaitseva, vuonna 1807 käyttöön vihitty hautausmaa. Tuolloisen, puolentoista hehtaarin laajuisen alueen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Nykyisin hautausmaan pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä.

Turun hautausmaan alueella sijaitsevat evankelis-luterilaisen hautausmaan lisäksi 1800-luvulla käyttöön otetut juutalainen ja ortodoksinen hautausmaa sekä vuonna 1915 perustettu Suomen Islam-seurakunnan hautausmaa ja vuonna 1936 perustettu katolinen hautausmaa.

Hautausmaalla on kaksi rakennustaiteellisesti merkittävää kappelikokonaisuutta: Erik Bryggmanin suunnittelema, vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuskappeli, ja vuonna 1967 käyttöön vihitty Pekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli ja krematorio. Ylösnousemuskappelin lähellä on lisäksi Bryggmanin suunnittelema sankarihautojen yhteinen muistomerkki.

Museovirasto on määritellyt hautausmaan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Ensimmäinen hautausmaalle haudattu oli matkallaan Pietarista Turkuun kuollut William Archibald Cramp.[2]

Tunnettuja Turun hautausmaalle haudattuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja hautausmaalle haudattuja henkilöitä ovat muun muassa:

Turun hautausmaan julkiset muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautausmaalla on useita julkisia muistomerkkejä[4]:

  • Nunnahaudan muistomerkki
  • Menneitten sukupolvien muistomerkki ja -paikka
  • Aunuksen kävijäin muistomerkki
  • Työväenluokan veljeshauta 1918
  • Sähkölaitoksen räjähdyksessä menehtyneiden muistomerkki
  • Punavankien joukkohautojen yhteismuistomerkki
  • 1941–1944 veljeshauta
  • Inkeriläisten vainajien muistomerkki
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki
  • Meren uhrien muistomerkki
  • Turun hautausmaan sankarihautojen yhteinen muistomerkki
  • Tuntemattoman sotilaan hauta
  • Tuomiokirkon alueelta siirrettyjen vainajien muistomerkki
  • Koskikivi (Lehtisten sukuhauta)
  • Muistolehdon yhteismuistomerkki
  • Neuvostosotilaiden yhteishaudan muistomerkki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Kleemola, Jenni: Pieniä haudattuja tarinoita Turun Sanomat. 19.8.2007. Viitattu 20.4.2018.
  3. a b c d http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-2000001210169.html
  4. Turun hautausmaa: 60 hehtaaria muistoja ja kulttuurihistoriaa (pdf) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 6.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]