Gustaf Johansson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Johansson.

Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 18991930.

Johansson vihittiin papiksi vuonna 1871, ja hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1874. Hän toimi dogmatiikan ja siveysopin professorina vuosina 18771885, silloisen Kuopion hiippakunnan (joka muutettiin myöhemmin Oulun hiippakunnaksi) piispana vuosina 18851897, Savonlinnan hiippakunnan piispana 18971899 sekä puheenjohtajana pappissäädyssä ja kirkolliskokouksissa.

Professorina Johansson kehitti oppialansa terminologiaa luomalla suomenkielisiä vastineita monille teologisille ammattisanoille.[1] Piispana hän johti raamatunkäännöskomiteaa (18861912) ja Kristinopin (1893) kirjoitustyötä sekä osallistui suomen- ja ruotsinkielisen virsikirjan uudistustyöhön.[2]

Yhteiskunnallisissa kysymyksissä Johanssonia pidettiin vanhoillisena. Hänen mukaansa naisasialiike oli pohjimmiltaan kapina Jumalan maailmanjärjestystä vastaan ja aiheutti yhteiskunnalle ja naiselle turmion.[3] Han puolusti myös avoimesti Suomen sisällissodassa taistelleiden naiskaartilaisten teloituksia. Hänen mukaansa heitä ei pitänyt auttaa millään tapaa, vaan jättää ”saatanan haltuun”.[4]

Johansson edusti teologiassaan beckiläistä biblisismiä, joka pohjautuu saksalaisen Johann Tobias Beckin (18041878) teologiaan. Beckiläisyydelle tunnusomaista oli Raamatun aseman voimakas korostaminen: näkemyksen mukaan Raamattu tarjosi sisäisesti yhtenäisen pohjan kristilliselle opille ja etiikalle. Beckiläinen henki näkyi esimerkiksi siinä, että Johansson antoi aikansa kulttuuri-ilmapiiristä pessimistisen kuvan ja arvosteli voimakkaasti useita kirkollisia ryhmiä, kuten lestadiolaisuutta, Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä ja Pelastusarmeijaa.[5]

Keisari-suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistettua Suomen suuriruhtinaskunnan uuden asevelvollisuuslain arkkipiispa Johansson lähetti papistolle 12. elokuuta 1901 yksityisen kiertokirjeen, jossa hän kehotti papistoa lukemaan kutsuntakuulutukset: ”Papin velvollisuus on lain mukaan julistaa kirkossa hallituksen antamia asetuksia, eikä hänen ole tutkiminen niiden laillisuutta. Ellei hän niitä kuuluta, asettuu hän lain ulkopuolelle ja paneutuu esivaltaa vastaan.”[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pelastusarmeija : lyhyesti esitelty. O. W. Backman, 1890.
  • Mietteitä Suomen luterilaisen kirkon asemasta. O. W. Backman, 1890.
  • Piispantarkastuksessa Pielisjärvellä elokuulla 1891 piispa G. Johanssonin pitämät puheet. Kustantaja tuntematon, 1891.
  • Laestadiolaisuus. O. W. Backman, 1892.
  • Mainittavimmat ilmiöt kristillisen kirkon ja teologisen tieteen alalla kahden viime vuoden kuluessa. O. W. Backman, 1892.
  • Yleissilmäys merkillisimpiin tapauksiin ja ilmiöihin kristikunnassa ja uskontotieteen alalla viime viiden vuoden kuluessa : Silmäys seurakuntain ja seurakuntahoidon oloihin Kuopion hiippakunnassa viime viiden vuoden aikana. Kustantaja tuntematon, 1892.
  • Muistutuksia vanhurskauttamisoppiin ja sen käsittelemiseen. O. W. Backman, 1892.
  • Seurakunnalliset olot Kuopion hiippakunnassa kahden viime vuoden kuluessa. O. W. Backman, 1892.
  • Muistutuksia suomalaisen virsikirjakomitean ehdoitukseen. Edlund, 1884.
  • Kirkollisia kysymyksiä. WSOY, 1894.
  • Saarnoja kirkkowuoden sunnuntai- pyhä- ja juhlapäiwille : ensimmäinen wuosikerta : Wanhat ewankeliumi-tekstit. WSOY, 1894.
  • Muistosanoja Kiimingin seurakunnalle piispantarkastuksesta v. 1895. Joh. Castrén, 1895.
  • Saarnoja kirkkowuoden sunnuntai- pyhä- ja juhlapäiwille : toinen wuosikerta : Uudet ewankeliumi-tekstit. WSOY, 1895.
  • Muutama jäähyväissana Kuopion hiippakunnan papistolle. G. Johansson, 1897.
  • Muutama tervehdyssana Savonlinnan hiippakunnan papistolle. KS. kp., 1897.
  • Saarnoja kirkkowuoden sunnuntai- pyhä- ja juhlapäiwille : kolmas wuosikerta : Uudet ewankeliumi-tekstit. WSOY, 1898.
  • Jeesus Kristus on elämän valkeus. Kustantaja tuntematon, 1897.
  • Jeesus on autuuden ruhtinas. WSOY, 1897.
  • Rakkaus on lain täyttämys. WSOY, 1897.
  • Pyhä uskomme. WSOY, 1897.
  • Jäähyväistervehdys Savonlinnan hiippakunnan arvoisalle papistolle. KS. kp., 1900.
  • Arvoisa virkaveli! WSOY, 1901.
  • Herran sana pysyy iankaikkisesti : saarnoja kirkkowuoden epistolatekstien johdosta. Suomen Lähetysseura, 1914.
  • Kristillinen uskonoppi, jonka luennoissa esitti Gustaf Johansson. Suomen lähetysseura, 1924.
  • Kristillinen siveysoppi. Suomen lähetysseura, 1925.
  • Muistelmia Antero Wilhelm Ingmanin elämästä. Suomen lähetysseura, 1927.
  • Merkillisimmät ilmiöt kristillisen kirkon ja jumaluusopin alalla viimeisen pappeinkokouksen jälkeen. Kustantaja tuntematon, 1928.
  • Kertomus seurakuntien ja seurakuntahoidon vaiheista. Kustantaja tuntematon, 1928.
  • Raamatullisia mietelmiä. WSOY, 1933.

Postimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin postimerkkisarjassa julkaistiin Gustaf Johanssonista punainen postimerkki 26. marraskuuta 1956. Sen arvo oli 20 markkaa, ja lisäksi maksettiin kolmen markan lisämaksu.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toiviainen, Kalevi: Kaakonkulman hiippakunta 1897–1945. Mattila, Ouri & Mäkitalo, Tuula & Peura, Esa-Matti (toim.): Kaakonkulman kapituli: Savonlinnan, Viipurin ja Mikkelin hiippakunta 1897–2004, 2004, s. 13–81. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-607-135-X.
  • Murtorinne, Eino: Papisto ja esivalta routavuosina 1899-1906. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Kuopio, 1964.
  • Rosenqvist, G. O: Suomen kirkon murrosaikoja. WSOY, 1952.
  • Juva, Einar W.: Suomen kansan aikakirjat 9. Otava, Helsinki, 1937.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toiviainen 2004, s. 17.
  2. Toiviainen 2004, s. 18.
  3. Kuopion kaupunki: Minna Canth ja Kuopion uudet koulut
  4. Haatanen, Kalle: Susinartut ja pikku immet (audio) 21.11.2011. Yle Areena. Viitattu 15.10.2017.
  5. Toiviainen 2004, s. 17–18.
  6. Murtorinne, s. 121–122.
    Rosenqvist, s. 36.
    Suomen kansan aikakirjat 9, s. 104.
  7. LAPE 2004, s. 230.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Robert Frosterus
Kuopion piispa
18851897
Seuraaja:
Otto Immanuel Colliander
Edeltäjä:
Savonlinnan piispa
18971899
Seuraaja:
Otto Immanuel Colliander
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna Edeltäjä:
Torsten Thure Renvall
Turun arkkipiispa
18991930
Seuraaja:
Lauri Ingman