Elias Malakias Rosengren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elias Malakias Rosengren
Henkilötiedot
Syntynyt1. huhtikuuta 1818
Hämeenkyrö
Kuollut28. joulukuuta 1897 (79 vuotta)
Ilmajoki
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Vanhemmat Johan Eliasson
Helena Mattsdotter
Puoliso Marie Louise Fredrika Karolina Björkbom
Ura
Uskontokunta luterilainen
Koulukunta evankelisuus
Kirkollinen arvonimi rovasti (1865)

Elias Malakias Rosengren (1. huhtikuuta 1818 Hämeenkyrö28. joulukuuta 1897 Ilmajoki)[1] oli suomalainen pappi ja moninkertainen valtiopäivämies. Rosengren kuului evankeliseen herätysliikkeeseen ja oli aikanaan yksi liikkeen kantavimpia nimiä.[2]

Rosengren tuli ylioppilaaksi 1837 ja vihittiin papiksi 1842. Varapastorin arvon hän sai 1855 ja rovastin arvon 1865.

Ura pappina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosengren toimi pappina Hattulassa, Perniössä, Viljakkalassa ja Suoniemellä. Pyhämaan kappalainen hänestä tuli 1846, astuen virkaan 1848, ja Kaarinan 1855, astuen virkaan 1857. Maskun kirkkoherraksi Rosengren tuli 1858, Euran 1874 ja Ilmajoen 1883.[1]

Evankelinen herätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosengren joutui jo körtti-herätyksensä alkuvaiheessa Fredrik Gabriel Hedbergin vaikutuksen alaiseksi toimiessaan perinössä apupappina. Rosengren vakuuttui Hedbergin saarnojen pohjalta, että tärkeintä kristitylle oli vakaumus Jumalan armosta ja syntien anteeksisaamisesta. Rosengren kuli yhdessä Hedbergin kanssa levittäen uutta julistusta ensin pappien piireihin ja sittemmin kansalle. Lopullisen kypsymisen Rosengren koki ensimmäisten valtiopäivien aikaan 1863–1864.[2]

Ilmajoen kirkkoherra (1884–1897)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosengren valitiin 1883 Ilmajoen kirkkoherraksi ja häntä on kuvattu todelliseksi hengen mieheksi ja julistajaksi. Rosengrenin kautta evankelinen herätys levisi Ilmajoen seurakunnassa. Rosengreniä tultiin kuulemaan kauempaakin, entisistä Ilmajoen kappeliseurakunnista, joihin herätys levisi.[2]

Elämänsä loppuvaiheessa Rosengren sairasti eikä jaksanut juuri hoitaa saarnavirkaansa. Rosengren piti viimeisen saarnansa Ilmajoen kirkossa evankeliumijuhlilla vuonna 1897. Rosengren tunsi myötätuntoa yhteiskunnan vähäväkisiä kohtaan. Rosengren vaikutti varhaisella asteella köyhäinkodin aikaansaamiseen.[2]

Valtiopäivämies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863, 1867, 1872, 1877, 1882, 1885 ja 1888.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosengrenin vanhemmat olivat rusthollari Johan Eliasson ja Helena Mattsdotter ja puoliso vuodesta 1846 Marie Louise Fredrika Karolina Björkbom (k. 1903). Rosengren on itse kirjoittanut kirkonarkiston kirjaan elämänkertansa.[2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satser, som med tillåtelse af hans högvördighet herr erke-biskopens i Finland och högvördiga domkapitlets i Åbo för rättighet att undergå pastoral-examen, 1855

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Elias Malakias Rosengren. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 12.12.2020)
  2. a b c d e Alanen, Aulis J.: Ilmajoki: vuoden 1809 jälkeen, s. 784–789. Tiennäyttäjänä maakunnalle maamiesseura-aikana. Ilmajoki: Ilmajoen historiatoimikunta, 1953.