Lauri Suurpää

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Suurpää tai Laurentius Michaelis (n. 1440 - 8. syyskuuta 1506 Turku) toimi Turun piispana 15001506.

Suurpään isä oli Turun pormestari Mikael Suurpää, joka kuului Turussa ja Tallinnassa toimineeseen porvarissukuun. Nimi esiintyy Suomessa edelleen. Mikael Suurpää toimi Turun pormestarina 1450, äidin puolelta Suurpäällä oli suhteita rälssisäätyyn. Suurpää opiskeli Pariisissa ja valmistui noin 1472 tai 1473 ensin baccalaureaukseksi ja sitten maisteriksi[1].

Vuonna 1485 Suurpää sai paavilta Pyhän Katarinan kanonikaatin ja prebendan, seuraten Maunu Särkilahtea Turun tuomiorovastina 1490-1500, ennen piispaksi vihkimistään Uppsalassa. Hän osallistui 1504 Tukholmassa Svante Sturen valitsemiseen valtionhoitajaksi ja täten osaltaan etäännytti Suomen säätyjä aikaisemmasta unionimielisyydestä, minkä tanskalaiset kostivat rankaisuryöstöretkellä Turkuun 1509. Suurpää esitti pitäjien ja seurakuntien jakamista ja lisäämistä Suomessa, Savon ja Karjalan osalta tämä toteutuikin. Piispantarkastusmatkalla Ahvenanmaalla Suurpää sai 1506 halvauskohtauksen, johon menehtyi. Kirjailija Sakari Topelius mainitsee hänet piispana tarinassaan Yhdeksän kultataulua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 732.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun arkkihiippakunta.svg Edeltäjä:
Maunu Särkilahti
Turun piispa
15001506
Seuraaja:
Johannes Olavinpoika