Kari Mäkinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arkkipiispaa. Samannimisestä jääkiekkovalmentajasta ja melojasta on oma artikkelinsa.
Kari Mäkinen
Arkkipiispa Kari Mäkinen.jpg
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Turun arkkipiispa
1.6.2010–
Edeltäjä Jukka Paarma
Turun arkkihiippakunnan piispa
1.1.2006–31.5.2010
Edeltäjä Ilkka Kantola
Seuraaja Kaarlo Kalliala
Tiedot
Syntynyt 5. tammikuuta 1955 (ikä 61)
Pori
Puoliso Eija Mäkinen (vuodesta 1979)
Koulutus teologian tohtori (1989)
Uskonto evankelis-luterilainen

Kari Olavi Mäkinen (s. 5. tammikuuta 1955 Pori) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispa vuodesta 2010 alkaen. Mäkinen vihittiin Turun Tuomiokirkossa arkkipiispan virkaan 6. kesäkuuta 2010.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen valmistui teologian kandidaatiksi (vast. nyk. maisteri) vuonna 1979 ja lisensiaatiksi vuonna 1987, ja väiteltyään hän sai teologian tohtorin arvon vuonna 1989. Mäkinen vihittiin papiksi vuonna 1979 ja hän on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon vuonna 1991.[2] Mäkinen on suorittanut siviilipalveluksen.[3]

Ura kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen toimi seurakuntapastorina Helsingin Roihuvuoren 1979 ja Lauttasaaren vuosina 1979–1984 seurakunnissa, Länsi-Porin seurakunnassa 1989 sekä Ulvilan seurakunnassa 1989–1993 sekä tutkijana 1984–1989. Vuonna 1994 hän toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian vs. apulaisprofessorina. Mäkinen valittiin kirkkoherraksi Ulvilan seurakuntaan 1994, missä hän työskenteli vuoteen 2005. Turun tuomiokapitulin pappisasessorina hän oli 1998–2004 ja Turun tuomiokapitulin hiippakunnallisen tukiprojektin tehtävissä 1. elokuuta – 31. joulukuuta 2006. Hän toimi Turun arkkihiippakunnan piispana vuosina 2005-2010.[1]

Kari Mäkinen on toiminut piispainkokouksen jäsenenä vuosina 1998–1999 sekä 2002–2003, erinäisten kirkollisten valiokuntien ja työryhmien jäsenenä, Pyhän Henrikin Säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 sekä säätiön hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2002.[1]

Arkkipiispaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Paarman jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 Mäkinen asettui ehdolle arkkipiispaksi saaden ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä. Arkkipiispan vaalin toisella kierroksella 11. maaliskuuta 2010 Mäkinen voitti vastaehdokkaansa, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokasen äänin 593–582.[4]

Vuonna 2014 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Mäkiselle Suomen Leijonan suurristin.[5]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkistä pidettiin arkkipiispanvaalissa liberaalina ehdokkaana. Häntä kuvailtiin pohdiskelevana filosofina, joka haluaa kirkon olevan moderni ja tulevaisuuteen katsova.[3] Mäkinen suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon, ja on toivonut pakolaisille nykyistä parempaa kohtelua Suomessa sekä turvallista reittiä Eurooppaan.[6]

Mäkinen herätti syksyllä 2010 kohua sanomalla kuuluvansa keskiluokkaan,[7] vaikka hänen vuosiansionsa olivat edellisenä vuonna 111 667 euroa[8] ja arkkipiispana hän on Suomen valtiollisen protokollan ylimmässä päässä.

Mäkisen samaa sukupuolta olevien avioliittoa koskeva lausunto herätti keskustelua marraskuussa 2014. Mäkinen kertoi Facebook-päivityksessään iloitsevansa eduskunnan päätöksestä antaa oikeus avioliiton solmimiseen myös homopareille. Seuranneen viikonlopun aikana noin 13 000 ihmistä erosi kirkosta ja jopa kolme neljäsosaa eronneista sanoi eronsa syyksi Mäkisen myönteiset lausunnot eduskunnan avioliittopäätöksestä.[9] Mäkisen lausunnot ovat kuitenkin saaneet myös paljon tukea ja kannustusta[10], ja kirkkoon myös liityttiin lausuntojen seurauksena tavanomaista enemmän. Liittyneiden määrä oli kuitenkin muutamissa kymmenissä, eli huomattavasti vähäisempi kuin eronneiden.[11] Vaikka Mäkinen suhtautuu myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliiton kirkolliseen vihkimiseen, on vihkimistä ennen kuitenkin oltava asiasta kirkon yhteinen päätös.[12]

Julkisuudessa on herännyt epäilyjä, että arkkipiispa Mäkinen voisi olla sitoutumattomana presidenttiehdokkaana SDP:n tukemana. Piispa on tyrmännyt huhun.[13]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Mäkisellä on puolisonsa sairaalapastori Eija Mäkisen kanssa neljä lasta.[2]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämärässä kypsyy aamu. Helsinki: Kirjapaja, 1986. ISBN 951-621-648-X.
  • Unelma jälkikristillisestä kulttuurista ja uskonnosta. Tulenkantajien oppositio kansankirkollista arvomaailmaa vastaan 1924–1930. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1989. ISBN 951-902-173-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arkkipiispa Kari Mäkinen - Turun ja Suomen Arkkipiispa www.arkkipiispa.fi. Viitattu 19.9.2016.
  2. a b Henkilötiedot Kari Mäkisen kotisivut. Mäkinen, Kari. Viitattu 14.12.2012.
  3. a b Pyrhönen, Kari: Uusi arkkipiispa valitaan tänään mtv3.fi. 11.3.2010. MTV3 Uutiset. Viitattu 14.12.2012.
  4. Kari Mäkinen on uusi arkkipiispa Yle Uutiset. 11.3.2010. Viitattu 13.2.2012.
  5. Arkkipiispa Mäkiselle, Antti Herlinille ja Olli Rehnille korkeimmat kunniamerkit HS.fi. 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
  6. Arkkipiispa pelkää, että Suomi työntää vastuun pakolaisista muualle Viitattu 19.9.2016.
  7. Arkkipiispa kuuluu keskiluokkaan YLE 27.11.2012
  8. Arkkipiispan vuosiansiot 111 667 euroa Iltalehti 1.11.2010
  9. Iltalehti 1.12.2014, s. 2–3. Alma Media Suomi Oy.
  10. Noora Wikman: FB-tukiryhmässä lähetetään adventtipostia arkkipiispalle 1.12.2014. Kotimaa24. Viitattu 3.12.2014.
  11. Kirkkoon on viikonloppuna myös liitytty 30.11.2014. MTV. Viitattu 3.12.2014.
  12. Arkkipiispa toivoo malttia nais- ja miesparien vihkimiseen Viitattu 19.9.2016.
  13. Arkkipiispa tyrmää spekulaatiot presidenttiehdokkuudesta Turun Sanomat. 8.9.2016. Viitattu 9.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna Edeltäjä:
Jukka Paarma
Turun arkkipiispa
2010–
Seuraaja:
Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Ilkka Kantola
Turun arkkihiippakunnan piispa
2006–2010
Seuraaja:
Kaarlo Kalliala