Siirry sisältöön

Kari Mäkinen

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee arkkipiispaa. Samannimisestä jääkiekkovalmentajasta ja melojasta on oma artikkelinsa.
Kari Mäkinen
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Turun ja Suomen arkkipiispa
1.6.2010–1.6.2018
Edeltäjä Jukka Paarma
Seuraaja Tapio Luoma
Turun arkkihiippakunnan piispa
1.1.2006–31.5.2010
Edeltäjä Ilkka Kantola
Seuraaja Kaarlo Kalliala
Ulvilan kirkkoherra
1994–2005
Seuraaja Marianne Känä
Henkilötiedot
Koko nimi Kari Olavi Mäkinen
Syntynyt5. tammikuuta 1955 (ikä 70)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti arkkipiispa
Vanhemmat Paavo Mäkinen
Liisa Herneranta
Puoliso
  • Eija Marjatta Ojala (vih. 1979)
Muut tiedot
Koulutus Pappisvihkimys (1979)
teologian tohtori (1989)
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Kari Olavi Mäkinen (s. 5. tammikuuta 1955 Pori) toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispana vuosina 2010–2018. Mäkinen vihittiin Turun Tuomiokirkossa arkkipiispan virkaan 6. kesäkuuta 2010.[1] Hän jäi eläkkeelle 1. kesäkuuta 2018.

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen valmistui teologian kandidaatiksi (vast. nyk. maisteri) vuonna 1979 ja lisensiaatiksi vuonna 1987. Väiteltyään hän sai teologian tohtorin arvon vuonna 1989. Mäkisen kirkkohistorian alan väitöskirja käsitteli Tulenkantajien ja kirkon välistä suhdetta[2]. Mäkinen vihittiin papiksi vuonna 1979, ja hän on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon vuonna 1991.[3] Mäkinen on suorittanut siviilipalveluksen.[4]

Kari Mäkisellä on puolisonsa sairaalapastori Eija Mäkisen kanssa neljä lasta.[3]

Ura kirkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen toimi seurakuntapastorina Helsingin Roihuvuoren 1979 ja Lauttasaaren vuosina 1979–1984 seurakunnissa, Länsi-Porin seurakunnassa 1989 sekä Ulvilan seurakunnassa 1989–1993 ja tutkijana 1984–1989. Vuonna 1994 hän toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian vs. apulaisprofessorina. Vuonna 1994 Mäkinen valittiin kirkkoherraksi Ulvilan seurakuntaan, jossa hän työskenteli vuoteen 2005. Turun tuomiokapitulin pappisasessorina hän oli 1998–2004 ja Turun tuomiokapitulin hiippakunnallisen tukiprojektin tehtävissä 1. elokuuta – 31. joulukuuta 2006. Hän toimi Turun arkkihiippakunnan piispana vuosina 2005–2010.[1]

Kari Mäkinen on toiminut piispainkokouksen jäsenenä vuosina 1998–1999 sekä 2002–2003, erinäisten kirkollisten valiokuntien ja työryhmien jäsenenä, Pyhän Henrikin Säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 sekä säätiön hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2002.[1]

Arkkipiispaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Paarman jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 Mäkinen asettui ehdolle arkkipiispaksi saaden ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä. Arkkipiispan vaalin toisella kierroksella 11. maaliskuuta 2010 Mäkinen voitti vastaehdokkaansa, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokasen äänin 593–582.[5]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkistä pidettiin arkkipiispanvaalissa liberaalina ehdokkaana. Häntä kuvailtiin pohdiskelevana filosofina, joka haluaa kirkon olevan moderni ja tulevaisuuteen katsova.[4] Mäkinen suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja on toivonut pakolaisille nykyistä parempaa kohtelua Suomessa sekä turvallista reittiä Eurooppaan.[6]

Mäkinen herätti syksyllä 2010 kohua sanomalla kuuluvansa keskiluokkaan,[7] vaikka hänen vuosiansionsa olivat edellisenä vuonna 111 667 euroa[8] ja arkkipiispana hän on Suomen valtiollisen protokollan ylimmässä päässä.

Mäkisen samaa sukupuolta olevien avioliittoa koskeva lausunto herätti keskustelua marraskuussa 2014. Mäkinen kertoi Facebook-päivityksessään iloitsevansa eduskunnan päätöksestä antaa oikeus avioliiton solmimiseen myös homopareille. Seuranneen viikonlopun aikana noin 13 000 ihmistä erosi kirkosta ja jopa kolme neljäsosaa eronneista sanoi eronsa syyksi Mäkisen myönteiset lausunnot eduskunnan avioliittopäätöksestä.[9] Mäkisen lausunnot ovat kuitenkin saaneet myös paljon tukea sekä kannustusta,[10] ja kirkkoon myös liityttiin lausuntojen seurauksena tavanomaista enemmän. Liittyneiden määrä oli kuitenkin muutamissa kymmenissä, eli huomattavasti vähäisempi kuin eronneiden.[11] Vaikka Mäkinen suhtautuu myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliiton kirkolliseen vihkimiseen, on vihkimistä ennen kuitenkin oltava asiasta kirkon yhteinen päätös.[12]

Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä kirkon tehtävä ei ole puolustaa Suomen etua. Mäkisen mukaan kirkko ei ole luonteeltaan kristinuskon historiasta katsottuna erityisen suomalainen, eikä sen tehtävä ole edistää yhden kansakunnan intressejä. Tällä hän perusteli sitä, että kirkko puolustaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia jopa niin, että se voi aiheuttaa hankaluuksia valtion kanssa.[13] Pääsiäislauantaina 2016 Mäkinen lupasi MTV:n haastattelussa kirkon suojelevan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.[14] Mäkisen kommentteja seuranneina päivinä kirkosta erosi lähes tuhat suomalaista Eroakirkosta.fi-sivuston kautta.[14][15]

Vuonna 2016 julkisuudessa levisi huhu, jonka mukaan arkkipiispa Mäkinen voisi olla sitoutumattomana presidenttiehdokkaana SDP:n tukemana. Piispa tyrmäsi huhun.[16]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hämärässä kypsyy aamu. Helsinki: Kirjapaja, 1986. ISBN 951-621-648-X
  • Unelma jälkikristillisestä kulttuurista ja uskonnosta. Tulenkantajien oppositio kansankirkollista arvomaailmaa vastaan 1924–1930. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1989. ISBN 951-902-173-6

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Arkkipiispa Kari Mäkinen - Turun ja Suomen Arkkipiispa www.arkkipiispa.fi. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  2. ↑ Kari Mäkinen: ”145”, Unelma jälkikristillisestä kulttuurista ja uskonnosta: Tulenkantajien oppositio kansankirkollista arvomaailmaa vastaan 1924-1930 = Dream of a post-Christian culture and religion: the opposition of the Fire-bearers to the national church ideology 1924-1930. Hki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989. ISBN 978-951-9021-73-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.3.2025.
  3. ↑ a b Henkilötiedot Kari Mäkisen kotisivut. Mäkinen, Kari. Arkistoitu 10.12.2010. Viitattu 14.12.2012.
  4. ↑ a b Pyrhönen, Kari: Uusi arkkipiispa valitaan tänään mtv3.fi. 11.3.2010. MTV3 Uutiset. Viitattu 14.12.2012.
  5. ↑ Kari Mäkinen on uusi arkkipiispa Yle Uutiset. 11.3.2010. Arkistoitu 17.3.2010. Viitattu 13.2.2012.
  6. ↑ Arkkipiispa pelkää, että Suomi työntää vastuun pakolaisista muualle valomerkki.fi. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  7. ↑ Arkkipiispa kuuluu keskiluokkaan YLE 27.11.2012
  8. ↑ Arkkipiispan vuosiansiot 111 667 euroa Iltalehti 1.11.2010
  9. ↑ Iltalehti 1.12.2014, s. 2–3. Alma Media Suomi Oy.
  10. ↑ Noora Wikman: FB-tukiryhmässä lähetetään adventtipostia arkkipiispalle 1.12.2014. Kotimaa24. Viitattu 3.12.2014.
  11. ↑ Kirkkoon on viikonloppuna myös liitytty 30.11.2014. MTV. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
  12. ↑ Arkkipiispa toivoo malttia nais- ja miesparien vihkimiseen valomerkki.fi. Arkistoitu 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  13. ↑ Arkkipiispa Kari Mäkinen: Kirkon tehtävä ei ole puolustaa Suomen etua 13.9.2015 Helsingin Sanomat
  14. ↑ a b MTV - Arkkipiispan pakolaispuheista taas eropiikki kirkosta: ”Mäkinen käänsi selän omalle uskonnolle” (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Eroakirkosta.fi - Uusinta: arkkipiispan pakolaispuheista taas eroaalto
  16. ↑ Arkkipiispa tyrmää spekulaatiot presidenttiehdokkuudesta Turun Sanomat. 8.9.2016. Arkistoitu 10.9.2016. Viitattu 9.9.2016.
  17. ↑ Arkkipiispa Mäkiselle, Antti Herlinille ja Olli Rehnille korkeimmat kunniamerkit HS.fi. 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna Edeltäjä:
Jukka Paarma 		Turun arkkipiispa
2010–2018 		Seuraaja:
Tapio Luoma
Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Ilkka Kantola 		Turun arkkihiippakunnan piispa
2006–2010 		Seuraaja:
Kaarlo Kalliala
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kari_Mäkinen&oldid=23121363”