Valtiollinen protokolla
Valtiollinen protokolla on valtion politiikassa käyttämä arvojärjestys. Useimmiten protokollan mukaan ylimpänä on valtionpäämies (tasavallassa usein presidentti, monarkiassa kuningas tai keisari). Valtiollinen protokolla ei aina vastaa valtajärjestystä. Esimerkiksi useissa monarkioissa virallinen valtionpäämies on kuningas tai keisari, vaikka yleensä todellinen poliittinen valta on hallituksella ja pääministerillä.
Suomen valtiollinen protokolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen suuriruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1860, 1880 ja 1897 Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas vahvisti Suomen suuriruhtinaskunnan arvojärjestyksen. Siinä ensimmäiseen eli korkeimpaan luokkaan ei kuulunut ketään, toisessa luokassa olivat kenraali, amiraali ja todellinen salaneuvos. Kolmanteen luokkaan kuuluivat esimerkiksi ministerivaltiosihteeri ja Aleksanterin yliopiston kansleri. Senaattori kuului neljänteen luokkaan. Luokkia oli 14. Venäjän vallan aikana voimassa ollut arvojärjestys kumottiin Suomessa vuonna 1927.
Suomen tasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomella ei ole virallista arvojärjestystä. Valtion virallisissa tilaisuuksissa käytännön arvojärjestyksessä korkeimmalla ovat kuitenkin seuraavat tahot:[1][2]
- tasavallan presidentti
- tasavallan presidentteinä toimineet, eläkkeellä olevat henkilöt (toimeenastumisjärjestyksen mukaan)
- eduskunnan puhemies
- pääministeri
- ministerit (ensin pääministerin sijainen, jonka jälkeen muut ministerit toimivuosien mukaan)
- korkeimman oikeuden presidentti
- korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
- puolustusvoimain komentaja
- oikeuskansleri
- Turun ja Suomen arkkipiispa
- Vapaudenristin ritarikunnan kansleri
- Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien yhteisen hallituksen kansleri[3]
- Helsingin yliopiston kansleri
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maassa maan tavalla - tunne säännöt ja onnistu. Ulkoasiainministeriön protokollapalvelut, s. 32. Ulkoasiainministeriö, 2008. ISSN 0358-1489.
- ↑ Ulkoasiainministeriö: Maassa maan tavalla - tunne säännöt ja onnistu! Ulkoasiainministeriön protokollapalvelut s.32Arkistoitu kopio ISBN 978-952-281-173-8. 2013. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 1.6.2015.
- ↑ Ritarikuntien organisaatio - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 11.2.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen tasavallan arvojärjestys (täsmennyssivu Wikiaineistossa)