Arvid Kurki

Arvid Kurki
	; Arvid Kurjen piispansinetti.
Turun piispa
	1510–1522
Edeltäjä	Johannes Olavinpoika
Seuraaja	Ericus Svenonius
Henkilötiedot
Syntynyt	n. 1465; Vesilahti
Kuollut	22. heinäkuuta 1522, n. 57 vuotta; Selkämeri
Muut tiedot
Tutkinnot	Pariisin yliopisto
Uskonto	katolinen kirkko
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Arvid (Arvi) Kurki (n. 1465 Vesilahti – 22. heinäkuuta 1522 Öregrund, Ruotsi) toimi Turun piispana vuosina 1510–1522. Kurki-suku kuului Suomen johtavaan aateliin. Sorbonnessa opiskelleen Kurjen katsotaan olleen Suomen keskiajan viimeinen aidosti katolinen Turun piispa. Hänen seuraajansa alkoivat jo edistää uskonpuhdistusta maltillisesti. Kustaa Vaasan kannattajana Kurki joutui pakenemaan tanskalaisia näiden hyökättyä vuonna 1522. Hän hukkui laivansa upotessa Selkämerellä.^[1]^[2]

Elämä

Kurki opiskeli 1480-luvun lopulla Pariisin yliopistossa, josta hän valmistui baccalaureukseksi ja maisteriksi. 1490-luvulla hänen mainitaan olleen Turun kirkkoherra ja tuomiokapitulin kanunki sekä myöhemmin dekaani. Piispa Johannes Olavinpojan kuoltua hänet valittiin piispaksi ja vihittiin Strängnäsissä virkaan.

Kurjen piispanaikana järjestettiin vuonna 1514 arkkipiispa Jaakko Ulfinpojan läsnä ollessa piispa Hemmingin autuaaksi julistaminen, joka oli Suomessa ainutlaatuinen juhlatilaisuus. Muuten Kurjen tiedetään tehneen käräjämatkoja hiippakunnassaan perustaen uusia kirkkoja ja koristellen vanhoja kirkkoja maalauksilla.

Ajan valtiollisissa riitakysymyksissä hän oli Sten Sturen ja Ruotsin kansallisen puolueen uskollisena ystävänä unionihanketta vastaan. Hän ei saapunut Kristian II:n kruunaukseen Tukholmaan ja vältti näin Tukholman verilöylyn.

Arvid Kurki avusti Niilo Arvinpoikaa väellä, tykeillä ja muilla sotilastarpeilla, kun tämä nosti kapinan Kustaa Vaasan puolesta Suomessa. Mutta kun keväällä 1522 onni kääntyi tanskalaisten puolelle, täytyi Kurjen paeta ensin Närpiöön ja sieltä laivalla Ruotsin puolelle. Laiva kuitenkin upposi Öregrundin ulkopuolella ja Kurki seurueineen hukkui.

Kurjen jälkeen seuraava suomalainen, Teemu Sippo, vihittiin katolisen kirkon piispanvirkaan Suomeen vasta vuonna 2009.^[3]^[4]

Lähteet

Tietosanakirja, 5. osa, Helsinki, Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1906 Verkossa

Viitteet

↑ Arvid Kurki (Arvidus Korke) Turun tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunta. Arkistoitu 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017.
↑ ”Kurki, Arvid”, Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2082. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
↑ Isä Teemu Sippo katolisen kirkon piispaksi Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 7.4.2024.
↑ Katoliset saivat suomalaisen piispan Kaleva. 16.6.2009. Viitattu 7.4.2024.

Aiheesta muualla

Niin kertoo historia - näin kansa, Suomen Kuvalehti, 21.09.1935, nro 38, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Edeltäjä:
Johannes Olavinpoika

Turun piispa
1510–1522

Seuraaja:
Ericus Svenonius

Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Arvid Kurki (Arvidus Korke) Turun tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunta. Arkistoitu 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017.

[2] ”Kurki, Arvid”, Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2082. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7

[3] Isä Teemu Sippo katolisen kirkon piispaksi Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 7.4.2024.

[4] Katoliset saivat suomalaisen piispan Kaleva. 16.6.2009. Viitattu 7.4.2024.

[1]

[2]

[3]

[4]

n k m Turun ja Suomen arkkipiispat
Katoliset piispat (1134–1550)	Henrik^* (1134–1158) Rodolfus^* (~1202–~1209) Folkvinus^* (~1210–~1234) Tuomas (~1234–1245) Bero I (~1248–1258) Ragvald I (1258–1266) Catillus (1266–1286) Johannes (1286–1290) Maunu I (1291–1308) Ragvald II (1309–1321) Pentti Gregoriuksenpoika (1321–1338) Hemming (1338–1366) Henrik Hartmanninpoika (1366–1367) Johannes Pietarinpoika (1367–1370) Johannes Westfal (1370–1385) Bero Balk (1385–1412) Maunu Tavast (1412–1450) Olavi Maununpoika (1450–1460) Konrad Bitz (1460–1489) Maunu III Särkilahti (1489–1500) Lauri Suurpää (1500–1506) Johannes Olavinpoika (1506–1510) Arvid Kurki (1510–1522) Ericus Svenonius (1523–1527) Martti Skytte (1528–1550)
Luterilaiset piispat (1554–1817)	Mikael Agricola (1554–1557) Pietari Follingius (1558–1563) Paavali Juusten (1563–1575) Ericus Erici Sorolainen (1583–1625) Isaacus Rothovius (1627–1652) Aeschillus Petraeus (1652–1657) Johannes Terserus (1658–1664) Johannes Gezelius vanhempi (1664–1690) Johannes Gezelius nuorempi (1690–1718) Herman Witte (1721–1728) Lars Tammelin (1728–1733) Jonas Fahlenius (1734–1748) Johan Browallius (1748–1755) Karl Fredrik Mennander (1757–1775) Jakob Haartman (1776–1788) Jakob Gadolin (1788–1802) Jakob Tengström (1803–1817)
Luterilaiset arkkipiispat (1817–)	Jakob Tengström (1817–1832) Erik Gabriel Melartin (1833–1847) Edvard Bergenheim (1850–1884) Torsten Thure Renvall (1884–1898) Gustaf Johansson (1899–1930) Lauri Ingman (1930–1934) Erkki Kaila (1935–1944) Aleksi Lehtonen (1945–1951) Ilmari Salomies (1951–1964) Martti Simojoki (1964–1978) Mikko Juva (1978–1982) John Vikström (1982–1998) Jukka Paarma (1998–2010) Kari Mäkinen (2010–2018) Tapio Luoma (2018–)
^*=historiallisuus epävarmaa