Ilmari Salomies
Kohteesta Wikipedia
Ilmari Johannes Salomies (vuoteen 1934 Salonen, 17. heinäkuuta 1893 – 26. joulukuuta 1973) oli historiantutkija ja Turun arkkipiispa vuosina 1951–1964.
Hän toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosenttina vuodesta 1931 ja professorina vuosina 1938–1943. Hänet vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi vuonna 1943. Viipurin hiippakunta muutettiin myöhemmin Mikkelin hiippakunnaksi. Hän toimi hiippakunnan piispana vuoteen 1951, kunnes hänet valittiin arkkipiispaksi.
Salomies yritti parantaa kirkon suhteita kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään.
Salomiehen kirkkohistorialliset tutkimukset käsittelivät hengellisiä liikkeitä ja niiden johtajia.
Hänen puolisonsa oli kirjailija Kirsti Salomies.[1]
Sisällysluettelo
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Henrik Renqvist (2 nidettä, 1930, 1931)
- Der Hallesche Pietismus in Russland zur Zeit Peters den Grossen (1936)
- Suomen kirkon historia (3 nidettä, 1944–1962)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- Suuri henkilökirja. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26140-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heininen, Simo: Salomies, Ilmari (1893–1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Alaja, Osmo: Anteeksi, kuka olikaan Ilmari Salomies. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07592-6.
| Edeltäjä: Yrjö Loimaranta |
Viipurin piispa 1943–1944 |
Seuraaja: - |
 |
Edeltäjä: - |
Mikkelin piispa 1944–1951 |
Seuraaja: Martti Simojoki |
 |
Edeltäjä: Aleksi Lehtonen |
Turun arkkipiispa 1951–1964 |
Seuraaja: Martti Simojoki |
