Haminan seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haminan seurakunta

tunnus

sijainti

Johanneksen kirkko
Johanneksen kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Mikkelin hiippakunta
Rovastikunta Kymenlaakson rovastikunta
Pääkirkko Johanneksen kirkko
Perustettu 1915
Jäsenmäärä 17 633[1] (2022)
– Osuus asukkaista 72,5[2] %
Kirkollisvero 1,55 %
Kirkkoherra Anna Kinnunen
Sivusto

Haminan seurakunta on Haminassa, Virolahdella ja Miehikkälässä toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Seurakunnan juuret ulottuvat keskiajalle, mutta nykyisessä muodossaan se syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat sekä jälkimmäiseen kuulunut Miehikkälän kappeliseurakunta yhdistyivät.[3] Seurakunnan nykyinen kirkkoherra on Anna Kinnunen.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisabetin kirkon piirros ja pohjakaava
Simeon-talo on Haminan seurakunnan seurakuntatalo
Kannusjärvellä sijaitseva Vehkarinne on entisen Vehkalahden seurakunnan ja nykyisen Haminan seurakunnan leirikeskus

Vehkalahden seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehkalahden seurakunta oli yksi Suomen vanhimmista seurakunnista. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1336, jolloin Vehkalahden pitäjä käsitti suuren osan nykyisestä Kymenlaaksosta. Vanhin maininta Vehkalahden kirkosta löytyy Viipurin linnanisännän kirjeestä vuodelta 1396.[5] Vehkalahden kirkkoherraa koskeva maininta löytyy 17.2.1427 päivätystä ruotsinkielisestä asiakirjasta muodossa Arnichae, kirkioherre j Wekkaelax.[6]

Tarinan mukaan Vehkalahden ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Neuvottoman kylän lähellä Korvenharjulla, josta on löydetty vanha hiidenkiuas[7], mutta nykyinen Marian kirkko on rakennettu vuosien 1430-1470 välisenä aikana.[5] Vuonna 1653 Vehkalahdelle myönnettiin kaupunkioikeudet ja se sai nimekseen Veckelax Nystad, Vehkalahden uusikaupunki. Uudenkaupungin rauhan jälkeen nimi muutettiin Fredrikshamniksi eli Haminaksi. Kaupungin väkiluvun kasvaessa ruotsinkielinen porvariväestö perusti oman ruotsinkielisen kaupunkiseurakunnan, mutta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1743 Turun rauhan solmimisen myötä, se sulautui takaisin Vehkalahden seurakuntaan kaakkoisen Suomen tultua osaksi Venäjän keisarikuntaa. Lyhyen olemassaolonsa aikana seurakunta oli kuitenkin ehtinyt rakentaa itselleen Ulrika Eleonoran kirkon.

Venäjän vallan alla Vehkalahti nousi merkittävään asemaan, kun se vuosien 1743-1812 välisenä aikana toimi Haminan konsistorin keskuksena. Vuonna 1751 ruotsin- ja saksankielinen väestö rakensi itselleen uuden Elisabetin kirkon, kun aiempi kirkko oli tuhoutunut tulipalossa. Molempien kirkkojen johdossa oli kuitenkin edelleen Vehkalahden kirkkoherra.[8][9]

Vehkalahden seurakunnasta on itsenäistynyt Sippolan seurakunta, joka muodosti ensin oman saarnahuonekuntansa ja sittemmin kappeliseurakuntansa, kunnes siitä tehtiin oma seurakuntansa vuonna 1861. Lavansaari kuului Vehkalahden seurakuntaan vuoteen 1763 asti. Haminan kaupungista muodostettiin oma seurakuntansa vuonna 1905.[10][11]

Vehkalahden kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arnick 1427-1446
  • Konrad
  • Martinus 1540-luvulla
  • Matthias Stigonis 1555-1560
  • Johannes Vilcken 1561-1584
  • Jaakko Laurentiuksenpoika 1587-1613
  • Pertteli Perttelinpoika 1614-1623
  • Matti Jaakonpoika 1628-1669
  • Erik Matinpoika Hermigier 1670-1676
  • Matti Matinpoika Hermigier 1677-1681
  • Nikolaus Nikolauksenpoika Barck 1682-1708
  • Erik Dahlman 1709-1713
  • Arvid Gandelin 1716-1739
  • Fabian Niklas Gudseus 1741-1790
  • Emanuel Indrenius 1791-1816
  • Gustaf Adolf Mansner 1818 vajaan kuukauden
  • Johan Henrik Gustavson 1818-1831
  • Carl Johan Qvist 1833-1853
  • Karl Wilhelm Enckell 1856-1883
  • Johan Evert Korsström 1884-1895
  • Erik Gustav Julius Roschier 1896-1907
  • Gustaf Aadolf Taube 1908-1918
  • Hannu Haahti 1921-1935
  • Aarno Vilhelm Kaitila 1937-1951
  • Yrjö Kaarlo Airola 1952-1962
  • Artturi Tuomisalo 1964-1973
  • Mikko Lahti 1973-1992
  • Jari Pennanen 1993-2003 [12]

Haminan seurakunta (1905-2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan seurakunnan entinen seurakuntalo Kulmakivi Mannerheimintien varrella

Haminan ja Vehkalahden väestö oli aiemmin ollut yhden kirkkoherran alaisuudessa, mutta vuonna 1905 perustettiin erillinen Haminan seurakunta. Sen ensimmäinen kirkkoherra oli Uno Mikael Renvall, joka astui virkaansa 1915. Seurakunnan kirkkona toimi vuonna 1843 valmistunut Johanneksen kirkko.[13]

Haminan kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uno Mikael Renvall 1915-1918
  • Kustaa Lauri Helle 1919 -1939
  • Hjalmar Johannes Anstén 1940-1970
  • Erkki Hirvonen 1970-1976
  • Kosti Tapani Laitinen 1976-1998
  • Juha Kaarlo Parjanen 1998-2003[12]

Hamina-Vehkalahden seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät vuoden 2003 alussa ja vuoden kuluttua myös seurakunnat yhdistyivät. Tänä aikana seurakunnan ainoana kirkkoherrana toimi Jari Pennanen, vuosina 2004-2010.[12]

Virolahden seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolahden keskiaikainen kivisakasti

Varhaisin asiakirjatieto Virolahdesta itsenäisenä kirkkopitäjänä on vuodelta 1370. Nykyinen puukirkko on valmistunut vuonna 1768 ja sen rakennustöitä johti Tuomas Suikkanen. Kirkon vieressä on keskiaikainen kivisakasti[14][15], joka on nykyisen Suomen itäisin keskiaikainen kirkkorakennus.[16] Klamilan kyläkirkko valmistui 1955.[17]

Virolahden kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bartholdus 1540
  • Johannes (Jönnes) Matthiae 1545-1571
  • Matthias Henrici 1571-1573
  • Georgius Francisci 1574-1593
  • Martinus Henrici Fatebur (toisen lähteen mukaan Martinus Martini[18]) 1593-1613
  • Ericus Jacobi 1614-1654
  • Martinus Henrici Fatebur 1656-1665
  • Henrik Hoppius 1665-1695
  • Henricus Henrici Hoppius 1697-1712
  • Karl Fornaeus 1719-1739
  • Arvid Löflund 1744-1748
  • Gustaf Lilius 1751-1763
  • David Gestrin 1765-1780
  • Peter Gestrin 1782-1805
  • Jakog Johan Corsberg 1807-1837
  • Henrik Masalin 1839-1878
  • Anders Oskar Törnudd 1879-1883
  • Mathias Helenius 1884-1901
  • Viktor Johan Gabriel Krogerus-Ritoniemi 1904-1933
  • Onni Oskar Hämäläinen 1935-1941
  • Kalle Tanska 1942-1948
  • Lauri Olavi Leikkonen 1951-1971
  • Jorma Tapani Taipale 1971-1976
  • Valte Jalmari Nuuttila 1976-1994
  • Jarmo Antero Uotila 1994- 2010[19]

Miehikkälän seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehikkälä oli alkujaan osa Virolahden seurakuntaa. Kirkkomatkat olivat pitkiä ja 1800-luvun puolivälin jälkeen miehikkäläläiset alkoivat suunnitella oman seurakunnan perustamista. Päätös asiasta tehtiin vuonna 1863. Punatiilistä kirkkoa alettiin rakentaa 1879 ja se vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1888 Miehikkälän ensimmäiseksi vakinaiseksi kirkkoherraksi tuli Johan Efraim Snellman, joka toimi virassa kuolemaansa 1910 asti. Vuoden 2007 alussa seurakunta liitettiin uudestaan Virolahden seurakuntaan ja se jäi toimimaan kappeliseurakuntana.[8]

Miehikkälän kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karl Henrik Huhtinen (vt) 1887-1888
  • Johan Efraim Snellman 1888-1910
  • H. Pärnänen (vt) 1910-1911
  • Robert Immonen (vt) 1911-1914
  • August Valfrid Leikkonen 1914-1917
  • Kalle Vilhelm Keituri (vt) 1917-1922
  • Juho Artturi Tevaluoto 1920-1921
  • Toivo Multanen (vt) 1921-1924
  • Lauri Rautajärvi 1924-1960
  • Pauli Taisto Huuhtanen 1961-1966
  • Kaarlo Asser Niininen 1967-1973
  • Kari Ensio Nikulainen 1973-1978
  • Leo Johannes Karkia 1979-2000
  • Hannu Kalervo Pekkala 2000-2006[20]

Nykyinen Haminan seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Haminan seurakunnan sijainnista

Vuoden 2011 alussa Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat yhdistyivät Haminan seurakunnaksi. Virolahti ja siihen kuulunut Miehikkälä jäivät kappeliseurakunniksi.[8]

Kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jari Pennanen 2011-2014
  • Juha Tanska 2014-2021[21][22]
  • Anna Kinnunen 2022-[23]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 17.10.2023.
  2. Kirkkoon kuuluvuus 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 17.10.2023.
  3. Historia haminanseurakunta.fi. Viitattu 15.3.2023.
  4. Anna Kinnunen valittiin Haminan seurakunnan kirkkoherraksi ainoana hakijana kotimaa.fi. Viitattu 15.3.2023.
  5. a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 542. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  6. Reijo Pitkäranta: Suomen kirkkojen latina. Ecclesiarum Finlandiae Inscriptiones Latinae. Piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla, s. 618. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2004. ISBN 95-746-627-7.
  7. Museovirasto - Korvenharju
  8. a b c Haminan seurakunta - historia
  9. Haminan seurakunta - Marian kirkko
  10. Sippola hiski.genealogia.fi. Viitattu 19.4.2023.
  11. Vehkalahti hiski.genealogia.fi.
  12. a b c Kolmen valtakunnan kirkko. Marian kirkko Haminassa, s. 158. Haminan seurakunta, 2013. ISBN 978-952-93-2990-8.
  13. Haminan seurakunta - Johanneksen kirkko
  14. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
  15. Virolahden kirkko
  16. Virolahden kirkko
  17. Klamilan kirkko
  18. Pappisluettelo - Virolahti hiski.genealogia.fi. Viitattu 6.9.2023.
  19. Haminanseurakunta.fi
  20. Haminanseurakunta.fi
  21. Haminanseurakunta.fi
  22. Kymensanomat.fi
  23. Anna Kinnunen valittiin seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Haminan seurakunta. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.4.2023.