Miehikkälä

Miehikkälä
vaakuna	sijainti
Miehikkälän kirkko
Sijainti	60°40′15″N, 027°42′00″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka-Haminan seutukunta
Kuntanumero	489
Hallinnollinen keskus	Miehikkälän kirkonkylä
Perustettu	1887 Virolahdesta
Kuntaliitokset	Säkkijärvi (1946, osa)
Kokonaispinta-ala	440,37 km² 232:nneksi suurin 2021
– maa	422,50 km²
– sisävesi	17,87 km²
Väkiluku	1 858 266:nneksi suurin 30.6.2021
– väestötiheys	4,40 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	10,1 %
– 15–64-v.	52,3 %
– yli 64-v.	37,6 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	94,4 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	5,3 %
Kunnallisvero	20,50 % 221:nneksi suurin 2021
Kunnanjohtaja	Arto Ylönen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • SDP	15 5 1
www.miehikkala.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 858 ihmistä, ja sen pinta-ala on 440,37 km², josta 17,87 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,4 asukasta/km². Miehikkälän kunnan keskusta on kunnan kirkonkylä, joka tunnetaan myös nimellä Saivikkala. Naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola (Anjalankoski vuoteen 2008), Lappeenranta (Ylämaa vuoteen 2010), Luumäki ja Virolahti. Miehikkälä on väkiluvultaan Kymenlaakson maakunnan pienin kunta.

Maantiede

Miehikkälän alueella virtaa kolme Suomenlahteen laskevaa jokea. Kunnan länsiosat kuuluvat Virojoen vesistöön, keskiosat Vaalimaanjoen vesistöön ja itäosat Urpalanjoen vesistöön. Järvistä ovat suurimmat Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä Miehikkälän ja Ylämaan rajalla sekä Tyllinjärvi Vaalimaanjoen vesistössä Miehikkälän ja Virolahden rajalla.

Miehikkälän Natura-kohteita ovat Virojoen koskijakso, Vuorisenvuori, Tyllinjärvi, Tuorusjärvi, Tingankoskenmäen aarnimetsä, Suurisuo, Salajärvi-Ryönänlahti, viljelykäytöstä poistettu Riitahuusinpelto, lehtomainen Leukaniemi-Tyllinjärvi ja iäkäs, kuusta kasvava Mustalammen metsä.

Kyliä

Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä, Suur-Miehikkälä.

Historia

Kartta Miehikkälän seudun aluemuutoksista. Säkkijärvestä Miehikkälään vuonna 1946 liitetty alue merkitty numerolla 2.

Miehikkälän alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pysyvää asutusta keskiajalta. Ensimmäiset kylät tunnetaan 1500-luvulta.

Miehikkälän kirkko otettiin käyttöön vuonna 1881.

Miehikkälän kunta itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Kuntaan liitettiin vuonna 1946 osia Säkkijärven kunnan Suomen puolelle jääneistä alueista. Näihin kuuluu muun muassa Laisniemen kylä.

Miehikkälän kunnanjohtajaksi valittiin 18. kesäkuuta 2007 Vesannon kunnanjohtajana toiminut Markku J. Forss. Virka tuli avoimeksi, kun aiempi kunnanjohtaja Kari Heikkilä valittiin Ähtärin kunnanjohtajaksi. Vuoden 2012 alusta kuntaa johti Antti Jämsén ja vuodesta 2016 Arto Ylönen.

Hallinto

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista viisitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.

Vuosina 2008–2009 harkittiin kuntaliitosta, jossa Miehikkälä, Virolahti ja Hamina olisivat yhdistyneet. Miehikkälä jäi liiton ulkopuolelle. Neuvottelut virisivät uudelleen 2011, mutta Miehikkälä linjasi pysyvänsä itsenäisenä ainakin valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2017.

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 518 työpaikkaa. Niistä 27,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65,0 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20,0 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3,0 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusliike Bernitz ja suurkeittiölaitteiden ja -varaosien maahantuonti- ja tukkuliike Restec.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Miehikkälän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			3 214
1985			3 021
1990			2 787
1995			2 688
2000			2 540
2005			2 433
2010			2 210
2015			2 085
2020			1 858
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Miehikkälässä oli 1 940 asukasta, joista 589 asui taajamassa, 1 330 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Miehikkälän taajama-aste on 30,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Miehikkälän kirkonkylä.

Seurakunnat

Miehikkälän evankelis-luterilainen seurakunta irtautui Virolahden seurakunnasta vuonna 1863, ja Miehikkälän kirkko valmistui pyhäinpäivänänä 1881. Vuoden 2007 alusta Miehikkälä siirtyi Virolahden seurakunnan alaiseksi kappeliseurakunnaksi, kunnes vuonna 2011 molemmat yhdistyivät osaksi Haminan seurakuntaa.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Miehikkälässä toimii Miehikkälän helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Miehikkälän alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.

Palvelut

Miehikkälän kunnassa on kaksi alakoulua (luokat 1–6), ja Kirkonkylän yhteydessä toimiva Miehikkälän koulu, jossa opetetaan luokkia 7–9.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty yhdessä Virolahden kunnan kanssa.

Ruokakulttuuri

Miehikkälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalanpaisti, suolakurkkua ja keitettyä kananmunaa sisältävä sienisalaatti, punajuuret, hapanvelli, puolarieska eli imelletty puolukka-ruispuuro sekä veskunsoppa eli luumukiisseli.

Urheilu ja liikunta

Miehikkälässä toimii urheiluseura Miehikkälän Vilkas.

Tunnettuja miehikkäläläisiä

• Jukka Hallikainen, laulaja
• Niko Hauhia, kuulantyöntäjä
• Kalevi Korpi, laulaja
• Sulo Nurmela, hiihtäjä
• Antti Peltola, näyttelijä
• Eeva Ruoppa, hiihtäjä
• Reijo Taipale, laulaja
• Martti Urpalainen, maratonjuoksija
• Yrjö Varpio, kirjailija

Muuta

Traficomin teettämien tilastojen mukaan Miehikkälässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista neljänneksi eniten henkilöautoja, 629 autoa tuhatta asukasta kohden.

Katso myös

• Luettelo Miehikkälän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Miehikkälän kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Miehikkälän avainluvut