Miehikkälä
| Miehikkälä | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Miehikkälän kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kotka-Haminan seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Miehikkälän kirkonkylä |
| Perustettu | 1887 Virolahdesta |
| Kuntaliitokset | Säkkijärvi (1946, osa) |
| Kokonaispinta-ala |
440,37 km² 233:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 422,47 km² |
| – sisävesi | 17,90 km² |
| Väkiluku |
1 943 267:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
| – väestötiheys | 4,60 as./km² (31.12.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 11,6 % |
| – 15–64-v. | 54,4 % |
| – yli 64-v. | 34,0 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 5,4 % |
| Kunnallisvero |
20,50 % 207:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Arto Ylönen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • SDP |
15 5 1 |
| www.miehikkala.fi | |
Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 943 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 440,37 km², josta 17,90 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,6 asukasta/km². Miehikkälän kunnan keskusta on kunnan kirkonkylä, joka tunnetaan myös nimellä Saivikkala.[7] Naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Luumäki ja Virolahti. Miehikkälä on väkiluvultaan Kymenlaakson maakunnan pienin kunta.
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän alueella virtaa kolme Suomenlahteen laskevaa jokea. Kunnan länsiosat kuuluvat Virojoen vesistöön, keskiosat Vaalimaanjoen vesistöön ja itäosat Urpalanjoen vesistöön. Järvistä ovat suurimmat Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä Miehikkälän ja Ylämaan rajalla sekä Tyllinjärvi Vaalimaanjoen vesistössä Miehikkälän ja Virolahden rajalla.
Miehikkälän Natura-kohteita ovat Virojoen koskijakso, Vuorisenvuori, Tyllinjärvi, Tuorusjärvi, Tingankoskenmäen aarnimetsä, Suurisuo, Salajärvi-Ryönänlahti, viljelykäytöstä poistettu Riitahuusinpelto, lehtomainen Leukaniemi-Tyllinjärvi ja iäkäs, kuusta kasvava Mustalammen metsä.[8]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä, Suur-Miehikkälä.[9]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pysyvää asutusta keskiajalta. Ensimmäiset kylät tunnetaan 1500-luvulta.[10]
Miehikkälän kirkko otettiin käyttöön vuonna 1881.[11]
Miehikkälän kunta itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Kuntaan liitettiin vuonna 1946 osia Säkkijärven kunnan Suomen puolelle jääneistä alueista. Näihin kuuluu muun muassa Laisniemen kylä.[12]
Miehikkälän kunnanjohtajaksi valittiin 18. kesäkuuta 2007 Vesannon kunnanjohtajana toiminut Markku J. Forss. Virka tuli avoimeksi, kun aiempi kunnanjohtaja Kari Heikkilä valittiin Ähtärin kunnanjohtajaksi. [13] Vuoden 2012 alusta kuntaa johti Antti Jämsén ja vuodesta 2016 Arto Ylönen.[14]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista viisitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Vuosina 2008-2009 harkittiin kuntaliitosta, jossa Miehikkälä, Virolahti ja Hamina olisivat yhdistyneet. Miehikkälä jäi liiton ulkopuolelle.[15] Neuvottelut virisivät uudelleen 2011, mutta Miehikkälä linjasi pysyvänsä itsenäisenä ainakin valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2017.[16]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 kunnassa oli 518 työpaikkaa. Niistä 27,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65,0 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20,0 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3,0 %).[17]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusliike Bernitz ja suurkeittiölaitteiden ja -varaosien maahantuonti- ja tukkuliike Restec.[18]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Miehikkälässä oli 1 992 asukasta, joista 595 asui taajamissa, 1 367 haja-asutusalueilla ja 30 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Miehikkälän taajama-aste on 30,3 %.[20] Miehikkälän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Miehikkälän kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 595 asukasta.[21]
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Miehikkälässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
- Haminan seurakunta
- Miehikkälän kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Miehikkälän alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.[23]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Miehikkälän kunnan nykyisellä alueella.[22]
- Miehikkälän seurakunta (liitetty Virolahden seurakuntaan 2007)
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän kunnassa on kolme alakoulua (luokat 1–6), ja Kirkonkylän yhteydessä toimiva Miehikkälän koulu, jossa opetetaan luokkia 7–9.[24]
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty yhdessä Virolahden kunnan kanssa.[25]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalanpaisti, suolakurkkua ja keitettyä kananmunaa sisältävä sienisalaatti, punajuuret, hapanvelli, puolarieska eli imelletty puolukka-ruispuuro sekä veskunsoppa eli luumukiisseli.[26]
Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälässä toimii urheiluseura Miehikkälän Vilkas.
Tunnettuja miehikkäläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalevi Korpi, laulaja
- Reijo Taipale, laulaja
- Sulo Nurmela, hiihtäjä
- Eeva Ruoppa, hiihtäjä
- Jukka Hallikainen, laulaja
- Martti Urpalainen, maratonjuoksija
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Miehikkälä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ http://www.ymparisto.fi
- ↑ Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Miehikkälän kunta:kylät
- ↑ Kuinka Miehikkälästä tuli Miehikkälä (Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja) Miehikkälä. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Miehikkälän kirkko Haminan srk.. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ http://www.narc.fi
- ↑ http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3036&sa=86820
- ↑ Miehikkälän johtoon nousemassa Arto Ylönen Yle 2016. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Miehikkälä ulos liitoksesta, Hamina ja Virolahti yhteen Yle. 2009. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Miehikkälä siirtää liitosasiat ensi valtuustokaudelle Yle. 2011. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Alueen Miehikkälä yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018. (lisätietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/haminan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Koulut miehikkala. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Sosiaali- ja terveystoimi Miehikkälä. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||
