Kiisseli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiisseli, jossa hedelmiä
Punaherukkakiisseli

Kiisseli on hyytelömäinen jälkiruoka, jonka rakenne on sen verran kiinteä, että sen nauttiminen edellyttää lusikalla syöntiä. Kiisselin juotavaksi tarkoitetusta, erittäin löysästä versiosta käytetään nimitystä mehukeitto.

Kiisseli-sana tulee venäjän kielestä (ven. kisel' = hapahko jauhopuuro, hyytelö), ja Venäjällä se tarkoittaa karkeista kaurajauhosta hapatettua ja keitettyä velliä, jota syödään maidon ja voisilmän kera. Nykyisin kiisseli tarkoittaa suomen kielessä makeata ruokaa.[1]

Kiisseli voidaan keittää mehuun. Se suurustetaan yleensä peruna- tai maissijauhoilla, joskus myös tapiokalla. Maissijauhoilla suurustetusta kiisselistä ei kuitenkaan tule kirkasta, joten sitä käytetään lähinnä maitopohjaisissa kiisseleissä.[2]. Suurustettuun kiisseliin voidaan lisätä tuoreita tai pakastettuja marjoja.

Luumukiisseli ja -kreemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luumukiisseli, johon luumujen lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi rusinoita, on yleinen joulupuuron lisäke[3]. Jos siinä on muitakin kuivattuja hedelmiä, sitä kutsutaan sekahedelmäsopaksi. Kermavaahdon kera nautittava kiisselimäinen luumukreemi tai -kräämi on monen suomalaispitäjän perinneruoka[4].

Raumalainen perinneruoka on luumu-rusinakiisseli nimeltä topseilvellinki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
  2. Ohratärkkelyksen korvaaminen Maku.fi
  3. Luumukiisseli Kotiliesi
  4. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.