Kiisseli
Kiisseli on hyytelömäinen jälkiruoka, jonka rakenne on sen verran kiinteä, että sen nauttiminen edellyttää lusikalla syöntiä. Kiisselin juotavaksi tarkoitetusta, erittäin löysästä versiosta käytetään nimitystä mehukeitto.
Kiisseli-sana tulee venäjän kielestä (ven. kisel' = hapahko jauhopuuro, hyytelö), ja Venäjällä se tarkoittaa karkeista kaurajauhosta hapatettua ja keitettyä velliä, jota syödään maidon ja voisilmän kera. Nykyisin kiisseli tarkoittaa suomen yleiskielessä makeata ruokaa.[1]
Kiisseli voidaan keittää mehuun. Se suurustetaan yleensä peruna- tai maissijauhoilla, joskus myös tapiokalla. Maissijauhoilla suurustetusta kiisselistä ei kuitenkaan tule kirkasta, joten sitä käytetään lähinnä maitopohjaisissa kiisseleissä.[2]. Suurustettuun kiisseliin voidaan lisätä tuoreita tai pakastettuja marjoja.
Luumukiisseli ja -kreemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luumukiisseli, johon luumujen lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi rusinoita, on yleinen joulupuuron lisäke[3]. Jos siinä on muitakin kuivattuja hedelmiä, sitä kutsutaan sekahedelmäsopaksi. Kermavaahdon kera nautittava kiisselimäinen luumukreemi tai -kräämi on monen suomalaispitäjän perinneruoka[4].
Raumalainen perinneruoka on luumu-rusinakiisseli nimeltä topseilvellinki.
Eteläkarjalainen kaurakiisseli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläkarjalainen perinnejälkiruoka on kaurakiisseli, joka valmistetaan kaurasta hapattamalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Ohratärkkelyksen korvaaminen Maku.fi
- ↑ Luumukiisseli Kotiliesi
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.