Kiisseli
Kiisseli on suurustettu makea keittomainen jälkiruoka, josta käytetään myös nimitystä mehukeitto.
Kiisseli-sana tulee venäjän kielestä (ven. kisel' = hapahko jauhopuuro, hyytelö), ja Venäjällä se tarkoittaa karkeista kaurajauhosta hapatettua ja keitettyä velliä, jota syödään maidon ja voisilmän kera. Läntisessä Suomessa käytettiin kiisselistä nimitystä kräämi, joka liittyy (ruots. Fruktkräm') Esimerkkinä lounais-Suomessa esim joulupöytään kuului pitkään luumukräämi eli luumukiisseli.lähde?
Nykyisin kiisseli tarkoittaa suomen yleiskielessä perunajauhoilla suurustettua makeata jälkiruokaa.[1]
Kiisseli voidaan keittää mehuun. Se suurustetaan yleensä peruna- tai maissijauhoilla, joskus myös tapiokalla. Maissijauhoilla suurustetusta kiisselistä ei kuitenkaan tule kirkasta, joten sitä käytetään lähinnä maitopohjaisissa kiisseleissä.[2]. Suurustettuun kiisseliin voidaan lisätä tuoreita tai pakastettuja marjoja.
Luumukiisseli ja -kreemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luumukiisseli, johon luumujen lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi rusinoita, on yleinen joulupuuron lisäke[3]. Jos siinä on muitakin kuivattuja hedelmiä, sitä kutsutaan sekahedelmäsopaksi. Kermavaahdon kera nautittava kiisselimäinen luumukreemi tai -kräämi on monen suomalaispitäjän perinneruoka[4].
Raumalainen perinneruoka on luumu-rusinakiisseli nimeltä topseilvellinki.
Eteläkarjalainen kaurakiisseli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläkarjalainen perinnejälkiruoka on kaurakiisseli, joka valmistetaan kaurasta hapattamalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Ohratärkkelyksen korvaaminen Maku.fi
- ↑ Luumukiisseli Kotiliesi
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.