Haapasaari (Kotka)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapasaari
Aspö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kotka
Haapasaari.vaakuna.svg

vaakuna

Sijainti 60°17′21″N, 027°11′32″E
Lääni Kymen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Hallinnollinen keskus Haapasaari
Perustettu 1913
– emäpitäjä Kymi
Liitetty 1974
– liitoskunnat Kotka
Haapasaari
– syntynyt kunta Kotka
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1973)
– maa 5,0 km²
Väkiluku 77  [2]
(1973)
väestötiheys 15,4 as./km²

Haapasaari (ruots. Aspö) on saari Suomenlahdella Kotkan kaupungissa ja entinen Suomen kunta. Asukkaita Haapasaarella on 17 (31.12.2012).[3] Haapasaari sijaitsee 23 kilometriä Kotkansaarelta kaakkoon. Saari muistuttaa muodoltaan tuplahevosenkenkää. Suurempi lahdista on nimeltään Kylänlahti, joka tarjoaa suojaisan sataman veneille ja aluksille. Kylänlahden länsipuoli on Vestinpuoli, itäpuoli Uustinpuoli. Uustinpuolen rakennukset ovat uusjaon jälkeiseltä ajalta, Vestinpuolen rakennuskanta on vanhempaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapasaaren asutus on tiettävästi peräisin 1600-luvun alusta. Tätä ennen asutusta oli läheisessä Vanhankylänmaan saaressa, jossa on edelleen haapasaarelaisten hautausmaa. Vanhankylänmaan asutus siirtyi viimeistään 1700-luvun alussa Haapasaareen.[4]

Haapasaari kuului Kymin kirkkopitäjään vuodesta 1642. Saarelle rakennetun rukoushuoneen rakentamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se esiintyy muun muassa vuodelta 1741 peräisin olevassa merikortissa.[5] Nykyinen Haapasaaren puukirkko valmistui entisen rukoushuoneen paikalle vuonna 1858. Kirkon rakennustöitä johti Jeremias Laavu.[6]

Saaren pääelinkeino oli luotsaustoiminnassa, kalastuksen ja hylkeenpyynnin ohessa. Tunnusmajakka Puokki rakennettiin 1862. Puokin vieressä oli jo aiemmin sijainnut edellinen tunnusmajakka. Puokin ylimmästä kerroksesta luotsit tarkkailivat luotsattavien alusten saapumista.

Haapasaaren kunta itsenäistyi Kymistä vuonna 1913 ja liitettiin Kotkan kaupunkiin 1974. Kunta käsitti Haapasaaren saariston sekä vuonna 1935 kuntaan liitetyn Rankin saaren.[7] Haapasaaren seurakunta itsenäistyi Kymin seurakunnasta 1909 ja liitettiin Kotkan seurakuntaan 1967.[6]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapasaaressa on nykyisin lukuisia mökkejä. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä saaressa voi olla jopa yli kaksisataa vierasta. Haapasaareen liikennöi Kotkasta yhteysalukset M/S Tekla I ja Otava. Saaressa on vierasvenelaituri ja entisessä kansakoulussa sijaitsee Itäisen Suomenlahden kansallispuiston infopiste. Saaressa toimii vuonna 1907 perustettu ympärivuotinen osuuskauppa.[8] Haapasaari kuuluu Suomenlahden meripuolustusalueeseen ja Haapasaaren Puokissa sijaitsee puolustusvoimien etävalvottava tutka-asema. Haapasaaressa on myös Rajavartiolaitoksen merivartioasema passintarkastuspisteineen.[9]

Korkea puutiaisaivokuumeen ilmaantuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon takana on 1800-luvun lopussa rakennettu koulu. Se lakkautettiin vuonna 1973, nykyään siellä on taidenäyttelyitä ja muita satunnaisten majoittautujia. Tutkijat kävivät keräämässä näytteitä koulun pihalta vuonna 2011. He sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet missään niin paljon punkkeja. Myöhemmin selvisi, että kaksi sadasta tutkijoiden keräämästä punkista kantoi TBE-virusta. Määrä on kaksinkertainen Suomen muihin TBE-riskialueisiin verrattuna.

Tutkijoiden mukaan on merkillepantavaa, että näin pieneltä alueelta on useampi kuolemantapaus[10]. Punkit ovat eurooppalaista lajia, mutta kantavat TBE-viruksen Siperian alatyyppiä. THL:n mukaan riski saada TBE-tartunta Haapasaaresta on moninkertainen verrattuna esimerkiksi Paraisiin, joka tunnetaan korkean riskin TBE-alueena.

Kotkan saaristossa, johon Haapasaarikin kuuluu, THL:n puutiaisaivotulehduksen riskialueiden kartoitustuloksen mukaan, TBE tapausten ilmaantuvuus (viiden vuoden tarkastelujaksolla 2013-2017) on 175 tapausta per 100 000 asukasta (vertaus Raahen saaristoon, jossa ilmaantuvuus 75/100 000 asukasta).

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapasaari
Haapasaari from air.jpg
Maantiede
Sijainti 60°17′21″N, 027°11′32″E
Kunta Kotka
Väestö
Väkiluku 17[3]
Asutuskeskukset Haapasaari

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Haapasaaren väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1910–1970.

Haapasaaren väestönkehitys 1910–1970
Vuosi Asukkaita
1910
  
332
1920
  
297
1930
  
169
1940
  
202
1950
  
160
1960
  
123
1970
  
99
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Haapasaaressa ei ollut lainkaan taajamia.[12]

Musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Vainion laulu Mies itäsaariston sijoittuu Haapasaareen. Veikko Lavi on kirjoittanut ja levyttänyt kappaleen Laulu Haapasaaresta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Suomen kunnat: Haapasaari Toti. Viitattu 27.7.2017.
  3. a b Väestö ikäluokittain ja osa-alueittain 31.12.2012 (DOC) Kotkan kaupunki. Viitattu 21.8.2013.
  4. http://www.metsa.fi
  5. Haapasaaren kirkko kotkanseurakunnat.fi. Kotka-Kymin seurakuntayhtymä. Viitattu 14.7.2012.
  6. a b Rakennusperintörekisteri: Haapasaaren kirkko Museovirasto. Viitattu 14.7.2012.
  7. http://www.rannikonpuolustaja.fi
  8. Haapasaaren Osuuskauppa Haapasaari-seura ry.. Viitattu 15.7.2012.
  9. Rajanylityspaikkojen aukioloajat - Rajavartiolaitos www.raja.fi. Viitattu 15.3.2018.
  10. Idylli kätkee taakseen pelottavan totuuden – tervetuloa Suomen vaarallisimmalle saarelle Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2016.
  11. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  12. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]