Huruksela

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä Hurskosken alueelta Hurukselassa.
Huruksela- ja Kotka-kyltti seututie 357:llä Kouvolasta päin tullessa.

Huruksela on kylä Kotkan kaupungin pohjoisosassa Kymijoen varrella. Kylä on maaseutualuetta, jossa on suhteellisen tiivistä asutusta kyläraittien varrella. Hurukselan asukasluku on 227 (31.12.2012).[1] Huruksela kuului Kymin kuntaan vuoteen 1976 saakka.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kylää halkovat monet Kymijoen sivuhaarat, kuten Leppäjoki, Hirvenjoki, Takajoki ja Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle, ja molemmat vuoret ovatkin muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja.

Hurukselan maaperän tunnusomainen piirre ovat jääkauden paljastamat avokalliot, joista suurimmat ovat kooltaan useita hehtaareita.

Hurukselan kasvillisuus on seka- ja havumetsää sekä viljelysmaiden kasvillisuutta. Kymijoesta ja metsien pilkkomasta viljelysmaasta johtuen kylän linnusto on erittäin runsas ja monipuolinen. Pesivään lajistoon kuuluvat muun muassa harmaahaikara, kaulushaikara, ruisrääkkä ja kalasääski.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Hurukselan kylästä esiintyvät 1400-luvulla. 1500-luvun puolivälin jälkeen Hurukselassa oli 12 taloa, josta muodostui kylän ns. kantatilat, pääosin 1600-luvun alkupuolella. Talot olivat numerojärjestyksessä Heikkilä, Purtilo, Koho, Rysä, Kahari, Sakuri, Hirvi, Yrjölä (Susi), Halkola, Loppari, Einola ja Mattila. Kylän suojainen sijainti (lännessä, pohjoisessa ja idässä Kymijoki, kaakossa ja etelässä suuret suoalueet) säästi kylän suuremmilta hävityksiltä isonvihan ja pikkuvihan aikana. Kylässä Kymijoen rannalla Wredebytä vastapäätä sijaitsee varsin tunnettu Tyllikivi, joka on saanut nimensä tyllipitsin kaupasta, jota harjoitettiin joen rannalla Ruotsin ja Venäjän rajan kulkiessa joessa.

Hurukselan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1890. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli myöhemmin kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Vuosina 1895–1900 opettajana toimi Kaarlo Wuorio (1861–1900), joka myös perusti Hurukselan torvisoittokunnan.[2] Koulu lakkautettiin vuonna 2004 oppilaiden vähyyden vuoksi.

Nähtävyydet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hurukselan myllymuseo on vesimyllyssä toimiva kotiseutumuseo, joka esittelee Kotkan alueen talonpoikaiskulttuuria. Kylän eteläosassa sijaitsee Ahvionkosket, joissa voi harrastaa koskimelontaa. Kylän pohjoisimmassa kohdassa Kymijoen Susikosken rannalla sijaitsee kauppakahvio Susikoski, joka on erityisesti motoristien suosima levähdyspaikka.

Tunnettuja hurukselalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Useita tekijöitä: Kymin historia 1. Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960.
  • Veikko Kallio: Kymin historia 2. WSOY, 1990. ISBN 952-90-2478-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väestö ikäluokittain ja osa-alueittain 31.12.2012 (DOC) Kotkan kaupunki. Viitattu 21.8.2013.
  2. Sortavalan seminaari 1880–1940: muistojulkaisu, toimituskunta: Iivo Härkönen, K. H. Pankakoski, Väinö Seppä. Helsinki: Valistus, 1940. Sivu 707
Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.