Uusjako

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusjaolla aikaansaatuja yhtenäisiä peltolohkoja Saksassa.

Uusjako on kiinteistöjärjestelytoimitus, jossa tavoitteena on kiinteistöjen tiluksia järjestelemällä parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä yleensä omistussuhteita muuttamatta. Kiinteistönmuodostamislain (554/95, KML) mukaan uusjaon päätavoitteena voi olla myös järjestelyalueen tie- ja kuivatusolojen olennainen parantaminen tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/66, MAKERA-laki) tarkoituksiin hankitun alueen käytön edistäminen. Samassa uusjakohankkeessa voidaan sen pääasiallisen tarkoituksen ohella edistää myös jommankumman tai molempien muiden tavoitteiden toteutumista. (KML 67.1 §.)

Uusjakojen perinteinen kohde on maa- ja metsätalousalue, jonka kiinteistöjaotus on heikko nykyaikaisen tuotantotoiminnan harjoittamisen kannalta kiinteistöjen tuotantolohkojen suuren lukumäärän, huonon muodon, huonon sijainnin tai pienuuden johdosta.

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus voi olla seurausta heikosti toteutetusta isojaosta, jossa talojen tilukset on jo alun alkaen jätetty liian moniin palstoihin tai kiinteistöjaotus voi olla pirstoutunut isojaon jälkeen suoritetuissa kiinteistötoimituksissa tai maanomistajien itsensä toimittamissa tilojen osituksissa eli niin sanotuissa sovintojaoissa. Tällaisilla kiinteistöjaotukseltaan huonoilla alueilla uusjaon tavoitteena on suunnitella alueen kiinteistörunko eli tiestö ja kuivatusverkko uusjaossa uudelleen ja muodostaa kiinteistöt siten, että niiden uusi tuotantolohko- ja kiinteistöjaotus yhteensopivat uuden kiinteistörungon kanssa.[1]

Uusjako kiinteistönmuodostamislaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistönmuodostamislaissa ei ole erikseen määritelty sitä käyttötarkoitusta, johon kiinteistöjen käyttöä tulee uusjaolla edistää. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten parantamisen ja tuotantokustannusten alentamisen ohella uusjaon tavoitteena voi siksi olla kaikenlaatuisten kiinteistöjen nykyisen ja odotettavissa olevan järkevän sekä luontaisen käytön edistäminen.[2]

Laki ei myöskään aseta vaatimuksia lähtötilanteen kiinteistörakenteen tai tilussijoituksen laadulle eikä välttämättä vaadi kiinteistöjen tilussijoituksen parantamista. Kiinteistönmuodostuslain mukaista uusjakoa voidaankin käyttää välineenä esimerkiksi sopeutettaessa olemassa oleva kiinteistöjaotus vastaamaan paremmin alueen kiinteistöjen muuttunutta käyttöä tai uusia käyttömahdollisuuksia tahi muutettaessa kiinteistöjaotusta siten, että alueen muuttuneesta käytöstä aiheutuneet haitat tai vahingot kyetään supistamaan mahdollisimman pieniksi. Säädökset mahdollistavat myös vain muutaman kiinteistön käsittävän uusjaon. Tällaisia uusjaon uusia käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi valtioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien toteuttaminen ja erilaisten haittojen poistaminen sekä liikennetuvallisuuden parantaminen tiehankkeiden yhteydessä niin sanotuissa hankeuusjaoissa.[3] [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.edilex.fi/virallistieto/he/19940227 HE 227/1994 s. 33
  2. Majamaa, V.- Markkula, M: "Kiinteistönmuodostamislaki” 2001 s. 92.
  3. Majamaa, V.- Markkula, M: "Kiinteistönmuodostamislaki (2001)”.
  4. Hyvönen, Veikko O.: " Kiinteistönmuodostamisoikeus II: Kiinteistötoimitukset” Espoo, 2001.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusjako.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anttila, Veikko: ”Isojako uhkaa ryhmäkyliä”, Teoksessa Suomen historia, osa 4, s. 365. Helsinki: Weilin + Göös, 1986. ISBN 951-35-2493-0.
  • Anttila, Veikko – Räsänen, Matti: ”Uusjako vähentää yhteistoimintaa”, Teoksessa Suomen historia, osa 7, s. 17–18. Helsinki: Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2496-5.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Lähteinä on vain kiinteistönmuodostamislaki ja hallituksen esitys. Kuvaa 1990–2000-luvun tilannetta. Tähän voisi kirjoittaa paljon enemmän tietoa historiasta.