Hamina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Haminan kaupunkia. Sanan ”Hamina” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Hamina
Fredrikshamn
Hamina.vaakuna.svg Hamina sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Hamina montage.jpg
Sijainti 60°34′11″N, 027°11′53″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka-Haminan seutukunta
Kuntanumero 075
Hallinnollinen keskus Haminan keskustaajama
Perustettu 1653
Kuntaliitokset Vehkalahti (2003)
Pinta-ala ilman merialueita 633,81 km²
157:nneksi suurin 2020 
Kokonaispinta-ala 1 155,15 km²
101:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 609,80 km²
– sisävesi 24,01 km²
– meri 521,34 km²
Väkiluku 19 890
56:nneksi suurin 31.12.2020 [2]
väestötiheys 32,62 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 58,9 %
– yli 64-v. 27,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 93,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 5,7 %
Kunnallisvero 21,00 %
157:nneksi suurin 2021 [5]
Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vihr.
 • KD

12
9
8
7
5
2
www.hamina.fi

Hamina (ruots. Fredrikshamn, alun perin Vehkalahti[7]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla. Asukasluku on 19 890[2] (2020-12-3131. joulukuuta 2020). Hamina kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan. Naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola (Anjalankoski vuoteen 2008), Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.

Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi.[8] Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on Palmanova Italiassa. Nykyinen Haminan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2003, kun aikaisempi Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät. Haminan satama on vuodesta 2011 lähtien ollut osa Hamina-Kotkan satamaa, joka on Suomen suurin yleissatama.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.

Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.

Saarista ovat merkittävimmät Kuorsalo ja Tammio. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan kartta vuodelta 1720
Meritaistelu Haminan edustalla toukokuussa 1790
Entisen Vehkalahden kunnan vaakuna toimi Haminan vaakunana kuntaliitoksen jälkeen vuosina 2003-2012.

Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336.[9] Nykyisen kaupungin paikalla, Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä sijainnut Vehkalahden keskusalue muodostui kolmesta kylästä: Pampyölistä, Hietakylästä ja Hirvelästä. Tähän kyläryhmään kuuluivat myös kirkko ja pappila. 1500-luvun puolivälissä tässä Pampyölin jakokunnassa oli melkein kolmekymmentä tilaa, mutta sodat ja kadot johtivat talonpoikaisasutuksen vähenemiseen 1600-luvulla.[10] Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.[11]

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin nimi muutettiin vuonna 1723 kuningas Fredrik I:n mukaan Fredrikshamniksi eli suomalaisittain Haminaksi, ja se peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 17221724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1742.[12] Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimestä alettiin käyttää saksalaisperäistä muotoa Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainen konsistori (Haminan hiippakunta), jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Haminan säteittäisten katujen ryhmittämää kahdeksankulmaista asemakaavaa havainnollistava postimerkki vuodelta 1953.

Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. Sen 178. reserviupseerikurssi on nimetty Hamina-kurssiksi. Nimi Hamina esiintyy myös Hamina-luokan ohjusvene Haminassa.

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka–Kouvola-radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa nimeksi otettiin Hamina ja vaakunaksi otettiin Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha venevaakuna otettiin uudestaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Haminan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 995
1985
  
22 947
1990
  
22 589
1995
  
22 405
2000
  
21 847
2005
  
21 957
2010
  
21 400
2016
  
20 636
2020
  
20 134
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Haminassa oli 20 286 asukasta, joista 17 572 asui taajamissa, 2 500 haja-asutusalueilla ja 214 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Haminan taajama-aste on 87,5 %.[15] Haminan taajamaväestö jakaantuu viiden eri taajaman kesken:[16]


# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Haminan keskustaajama 15 464
2 Neuvoton 1 329
3 Vilniemi 521
4 Metsäkylä 246
5 Kotkan keskustaajama* 12

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kotkan keskustaajama ulottuu pääosin Kotkan kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan evankelis-luterilainen seurakunta pitää sisällään Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Nykymuodossaan seurakunta syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin entinen Hamina-Vehkalahden seurakunta yhdistyi Virolahden seurakunnan ja siihen kuuluneen Miehikkälän kappeliseurakunnan kanssa. Hamina-Vehkalahden seurakunta puolestaan oli syntynyt vuoden 2003 alussa Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistyessä.[17][18]

Haminan ortodoksinen seurakunta toimii Haminan, Kouvolan, Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden alueella.[19] Roomalaiskatolisen kirkon osalta Hamina kuuluu muun Kymenlaakson tavoin Pyhän Ursulan seurakuntaan.[20]

Muita Haminassa toimivia kristillisiä seurakuntia ovat Haminan helluntaiseurakunta[21], Vapaaseurakunta[22] ja Elävä toivo -niminen yhteisö.[23] Myös Jehovan todistajilla on Haminassa valtakunnansali.[24]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan raatihuone.
Johanneksen kirkko.
Reserviupseerikoulun päärakennus.

Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Näistä vain Pikkuympyräkatu tekee täyden kierroksen Raatihuoneentorin ympäri, Isoympyräkatu vaillinaisen kierroksen. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johanneksen kirkko eli entinen Haminan kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin varrella. Se on C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809 Haminan rauha. Torilla oli 1732–1742 Ulrika Eleonoran kirkko, joka tuhoutui tulipalossa.
  • Pietari-Paavalin kirkko eli Haminan ortodoksinen kirkko on vuonna 1837 valmistunut bysanttilaistyylinen pyörökirkko Raatihuoneentorin varrella. Arkkitehti on Louis Visconti, jonka tunnetuin työ on Napoleonin hauta Pariisin Invalidikirkossa.
  • Marian kirkko eli entinen Vehkalahden kirkko sijaitsee Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.[25][26]

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reitkallin kartano sijaitsee Summanjoen varressa.
  • Summan kartano sijaitsee Summanjoen rannassa. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1893, mutta siihen sisältyy osia 1700-luvulla rakennetusta päärakennuksesta. Kartanon ympärillä oleva puisto periytyy osittain jo 1600-luvulta.[27]
  • Poitsilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle, on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto on toiminut kartanon tiloissa. Kartanon empiretyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.[28][29]
  • Vilniemen kartano sijaitsee Vilniemen kylässä. Kartanon päärakennus on vuodelta 1836.[30]
  • Brakilan kartano sijaitsee Rakilan kylässä. 1700-luvulla rakennettu päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2008.[31]

Muita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.
  • Kaupunginmuseo sijaitsee Raatihuoneentorilla Katariina II:n palatsiksi kutsutussa puurakennuksessa, jossa Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri neuvottelivat vuonna 1783.
  • Lipputorni on Kauppatorin reunalla sijaitseva torni (1790). Se on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia.
  • Reserviupseerikoulun eli entisen Kadettikoulun uusklassinen päärakennus on ympyräkeskustassa Kadettikoulunkadulla. Reserviupseerikoulun puistossa on Kaatuneiden upseerien muistomerkki (Kalervo Kallio, 1957).
  • Uudempaa tehdasarkkitehtuuria edustaa entinen Stora Enson Summan paperitehdas vuodelta 1955 (arkkitehti Alvar Aalto).

Linnoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoituksen valleja

1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kesäpuisto sijaitsee Haminan linnoituksen Lappeenrannan bastionissa kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Puisto perustettiin 1850-luvulla. Puistossa on vuosien 1939-44 rannikkotaistelujen muistomerkki sekä sotilaspoikien muistomerkki. Mannerheimintien puoleisessa osassa sijaitsee Ankkalampi, jonka vieressä on vuonna 1974 pystytetty Myllynkivi-monumentti.[32]
  • Reserviupseerikoulun puisto sijaitsee RUK:n päärakennuksen vieressä. Puistossa on 1860-luvulla rakennettu tiilinen kaivorakennus sekä Haminan Lippumaailmaan kuuluva Suomen lipun tie. Puiston vieressä RUK:n kentän laidalla on vuonna 1957 valmistunut Kaatuneiden upseerien patsas.[33]
  • Johanneksen kirkon kirkkopuistossa on sankarihautojen lisäksi Haminan rauhan, kansalaissodan sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit.[34]

Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hietakylän hautausmaa on perustettu vuonna 1773. Siellä on vuonna 1965 valmistunut uurnahauta-alue, jonka on suunnitellut arkkitehti Bey Heng.[35]
  • Haminan Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassa valtatie 7:n eteläpuolella. Se on perustettu vuonna 1876, ja sitä käytettiin kaupunkiseurakunnan päähautausmaana ennen Ristiniemen hautausmaan valmistumista.[36]
  • Vehkalahden Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassa valtatie 7:n pohjoispuolella. Se on perustettu vuonna 1750, ja se oli aikoinaan entisen Vehkalahden seurakunnan hautausmaa. Pääportin yhteydessä on läpikäytävärakennus, jonka läpi vainaja entisaikaan tuotiin hevoskyydillä.[37]
  • Myllykylän hautausmaa sijaitsee Myllykylässä valtatie 26:n länsipuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 1910 ja laajennettu 1950-luvulla. Siunauskappelin vieressä on sankarihautausmaa ja kuvanveistäjä Sulo Mäkelän valmistama muistomerkki.[38]
  • Leirikankaan hautausmaa sijaitsee Myllykylässä valtatie 26:n itäpuolella. Se otettiin käyttöön 1980-luvulla vanhan Myllykylän hautausmaan käytyä liian ahtaaksi. Siunauskappelin ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen, ja se valmistui vuonna 1989.[39]
  • Ristiniemen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1951, ja sitä uudistettiin vuonna 1967. Hautausmaalla on Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema siunauskappeli, joka valmistui 1965.[40]
  • Kuorsalon hautausmaa sijaitsee Kuorsalon saaressa. Sinne on haudattu saariston asukkaita. Oikeus tulla haudatuksi Kuorsaloon vaatii maarekisteriin merkityn hautaoikeuden.[41]
  • Haminan ortodoksinen hautausmaa on perustettu 1700-luvulla, ja siellä sijaitsee pieni kirkkorakennus. Hautausmaan yhteydessä on myös keisari Nikolai I:n armeijassa palvelleiden juutalaissotilaiden hautoja.[42]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan torilta on noin 300 metriä etäisyyttä linja-autoasemalle, josta liikennöidään pikavuoroilla Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Osalta vuoroista on tarjolla yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin, Haminan ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin linja-auton yöpikavuoro. Haminan pikavuoropysäkit ovat valtatie 7:n yhteydessä Summa ja valtatie 26:lla Husulan tienhaara, Myllykylä ja Pyhältö. Rantahaan pikavuoropysäkki sijaitsee Kotkan ja Haminan rajalla valtatie 7:n liittymässä.

Kotkan Tavastilan seisake on Haminan keskustaa lähin henkilöliikenteen rautatieasema noin 15 kilometrin päässä. Kymin seisakkeelle on matkaa noin 20 kilometriä, Kyminlinnan seisakkeelle noin 21 kilometriä ja Kotkan rautatieasemalle noin 26 kilometriä. Näiden asemien kautta liikennöi Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä taajamajunia.

Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Haminan keskustasta matkaa 153 kilometriä ja Lappeenrannan lentoasemalle 87 kilometriä.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan satama yhdistyi vuonna 2011 Kotkan sataman kanssa Hamina-Kotkan satamaksi, joka on Suomen suurin yleissatama.[43] Haminan Satama oli jo ennen yhdistymistä tärkeä vienti- ja tuontisatama.

Haminassa toimii monia valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Summan paperitehdas toimi vuosina 19552008 alun perin Vehkalahden kunnan alueella Summassa. Yhdysvaltalaisyhtiö Google osti tehtaan tilat Stora Ensolta maaliskuussa 2009 ja perusti sinne palvelinkeskuksensa. Google ilmoitti elokuussa 2012 laajentavansa keskuksen kaksinkertaiseksi.[44] Winwind-yhtiöllä oli Haminassa tuulivoimaloita kokoava tehdas.

Vuonna 2019 Google kertoi investoivansa 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa.[45]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Haminasta.[47]
  • Sanonnan mukaan pää voi olla pyörällä tai sekaisin kuin Haminan kaupunki. Sanonta juontaa juurensa kaupungin historiallisesta keskusta-asemakaavasta. Aiemmin Haminalla on tarkoitettu haminakaupunkia eli satamakaupunkia.[48]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hapankaalikeitto, uunipuolukkapuuro ja läskisoosi.[49]

Tunnettuja haminalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähdellä merkityillä on tähti Haminan Walk of Famella[50]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntavaalit 2017, Hamina Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 207. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
  8. Haminan sijainti - Hurmaava Hamina
  9. Vehkalahti | paikallishistoria.fi
  10. [1]
  11. Haminan kaupunki - Historiaa
  12. Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 8. Feiss - Fruktmögel, 1908, sp. 1315–1316 runeberg.org. Viitattu 1-12-2017.
  13. Yle
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2018
  16. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018
  17. Haminan seurakunta - Historia
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. Ort.fi - Haminan ortodoksinen seurakunta
  20. Pyhän Ursulan seurakunnan uusi kirkkoherra on kaikkien tavoitettavissa
  21. Haminan helluntaiseurakunta
  22. Haminavsk
  23. Elävä Toivo on raamatullisen seurakuntamallin mukaan toimiva kristillinen yhteisö.
  24. Jehovan todistajien uusi valtakunnansali Tallinmäelle
  25. Hurmaava Hamina - Kirkot
  26. Kotimaassa.fi
  27. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
  28. http://www.jamilahti.com/web/templates/08_common.asp?articleid=1&zoneid=1
  29. http://web.archive.org/web/20060808190547/http://www.hamina.fi/files/Tiedostot/yleiskaavaselostus.pdf
  30. Tarinat ja henkilöt
  31. Kartano paloi Haminassa
  32. Visitkotkahamina.fi - Kesäpuisto Hamina
  33. Hamina.fi - Reserviupseerikoulu ja muita historiallisia rakennuksia
  34. Johanneksen kirkkopuiston muistomerkit
  35. Hietakylän hautausmaa
  36. Husulan hautausmaa (Hamina)
  37. Husulan hautausmaa (Vehkalahti)
  38. Myllykylän kappeli ja hautausmaa
  39. Leirikankaan hautausmaa ja kappeli
  40. Ristiniemen kappeli ja hautausmaa
  41. Kuorsalon hautausmaa
  42. Hamina.fi - Kirkot ja hautausmaat
  43. Suomeen uusi supersatama HaminaKotka 1.5.2011 (PDF) haminakotka.fi. 2011. Port of HaminaKotka. Viitattu 22.9.2012.
  44. Martikainen, Toivo: Google laajentaa Haminassa – työllistää aluksi 500 Taloussanomat. 2.8.2012. Viitattu 22.9.2012.
  45. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006121102.html
  46. Hurmaava Hamina - Info
  47. http://www.lailahirvisaari.net/laila_hirvisaari/teokset/hamina_sarja/fi_FI/kaikilla_elaman_kaipuu/
  48. Tammi, Jari: Suuri vertailusanakirja, s. 588. Jyväskylä: Pikku-idis, 2008. ISBN 978-952-9589-37-1.
  49. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  50. Satu Krautsuk: Uskoisitko, että sama pikkukaupunki yhdistää lähes 70 tunnettua suomalaista? Nyt sinne avattiin oma Walk of Fame 11.9.2020. Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hamina.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. I osa: Ruotsin vallan aika 1653-1742. Hamina, 1909.
  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. II osa: Venäjän valtaan yhtymisen aika 1742-1811. Hamina, 1910.
  • Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. III osa: Suomeen yhtymisen aika 1812-1910. Hamina, 1912.
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia I. Ruotsin vallan aika (v:een 1742). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1974.
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun (1742 - n. 1900). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1975.
  • Eino Mäkinen: Hamina - rajan kaupunki. Kuvateos, 72 sivua. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1953. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi)
  • Erkki Pitkänen & Jorma Mannermaa: Hamina kuvina ennen ja nyt. Hamina: [julkaisijaa ei merkitty, painopaikka Mainospaino R. Pigg Ky, Hamina], 1977. ISBN 951-99143-3-1.