Brita Polttila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Brita Aleksandra Elinor Polttila-Turtiainen (vuoteen 1936 Ilván; 27. lokakuuta 1920 Hamina10. marraskuuta 2008 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija, runoilija, kääntäjä, toimittaja ja kriitikko.[2] Vuonna 1986 Polttila sai valtion kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Reidar: Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä.[1] Polttila suomensi muun muassa Bertolt Brechtiä, Nazim Hikmetiä ja Federico García Lorcaa.

Kuusi runokokoelmaa julkaissut Polttila piti itseään ennen kaikkea runoilijana. Hänen ensimmäinen kokoelmansa Katson tästä julkaistiin vuonna 1963. Sairastuttuaan 1990-luvun alussa Polttila jätti muun muassa käännöstyöt, mutta hän jatkoi runojen kirjoittamista. Viimeiseksi jäänyt teos Verkkaista liikettä ilmestyi vuonna 2000.[3]

Varhain vasemmistolaisuudesta ja feminismistä kiinnostunut[3] Polttila oli pitkään aktiivisesti mukana kulttuuri- ja muissa järjestöissä, kuten Kiilassa ja Yhdistys 9:ssä. Hän oli myös SKDL:n Vapaa Sana -lehden toimittaja.[4] Hän myös kirjoitti Hertta Kuusisen elämää käsittelevän kirjan Hertta Kuusinen: Ihmisen tie (1975). Puoluekannastaan huolimatta tabuja kumartamaton Polttila suuntasi kritiikkiään myös reaalisosialismia kohtaan.[3]

Polttila oli naimisissa kahdesti. Hänen toinen aviopuolisonsa (vuodesta 1953) oli kirjailija Arvo Turtiainen. Polttilan tytär on toimittaja Eva Polttila (s. 1946).[1] Brita Polttilan isä oli jääkärieversti Väinö Polttila.[5] Hänen äitinsä oli pietarinsaksalainen.[3]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katson tästä. Otava 1963
  • Tapahtumista. Tammi 1966
  • Surua seuraa ilo. Tammi 1970
  • Keskellä päivää minä näin yön. Tammi 1987
  • Ajan seinä on tuuli. Tammi 1994
  • Yksinäisyys kirkas lyhty. Tammi 1998
  • Verkkaista liikettä: Runoja ja runosuomennoksia 1963-2000. Tammi 2000

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hertta Kuusinen: Ihmisen tie. Tammi 1975
  • Pohjan portit: Kuvitelmia kuvitelmista. Tammi 1982
  • Reidar: Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä. Tammi 1985
  • Taivaan mereltä: Esseekokoelma runoudesta. Tammi 1991
  • Korte-Heikka sutena ja muita Lapin tarinoita. SKS 1997

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bertold Brecht: Runoja 1914-1956. Tammi 1964
  • Willy Kyrklund: Polyfemoksen muodonmuutos. Tammi 1966
  • Henry Parland: Hamlet sanoi sen kauniimmin. WSOY 1967
  • Sven Lindqvist: Myytti Wu Tao-tzusta. Weilin + Göös 1968
  • Nazim Hikmet: Punainen omena. Tammi 1972
  • Federico Garcia Lorca: Runoelma cante jondosta. Tammi 1977
  • Nazim Hikmet: Puut kasvavat vielä. Tammi 1978
  • Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille. Tammi 1990

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kirjailija Brita Polttila on kuollut. (Yleisradio 11.11.2008.)
  2. Kuka kukin on 2003, s. 774. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X
  3. a b c d Touko Kauppinen: Runoilija kavahti tabuja ja rakasti luontoa. (Helsingin Sanomat 11.11.2008.)
  4. Kirjailija Brita Polttila on kuollut. (Iltalehti 11.11.2008.)
  5. Robert Brantberg: Kenraaliluutnantti Hugo Österman: Talvisodan armeijankomentaja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]