Reidar Särestöniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reidar Särestöniemi
Syntynyt 14. toukokuuta 1925
Kittilä
Kuollut 27. toukokuuta 1981 (56 vuotta)
Kittilä
Kansallisuus suomalainen
Ala Taidemaalari

Reidar Särestöniemi (vuoteen 1931 Kaukonen, 14. toukokuuta 1925 Kittilä27. toukokuuta 1981 Kittilä)[1] on tunnetuimpia lappilaisia kuvataiteilijoita. Särestöniemi debytoi vuonna 1948.

Särestöniemi tunnetaan suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan. Hänen taiteensa lähtökohtana olivat Lapin luonto sekä maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän sai mainetta pohjoisena mystikkona, mutta sai vaikutteita myös eurooppalaisen modernismin tunnetuilta taiteilijoilta, venäläisestä taiteesta ja esihistoriallisista luolamaalauksista.

Elämänvaiheet ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reidar Särestöniemi syntyi Kittilän Kaukosen kylässä Särestön talossa maanviljelijä Matti Enok Kaukosen ja hänen vaimonsa Alma Alina o.s. Andersenin seitsenlapsisen perheen nuorimpana. Perheen toimeentulo perustui pitkälti omavaraistalouteen: pientilan mailla kasvatettiin perunaa, ohraa ja heinää, niityiltä kerättiin heinää ja tehtiin kerppuja muutaman lehmän ja lampaiden ravinnoksi. Särestössä oli hevonen, porojakin oli ja isä kävi metsätöissä. Suku oli antanut Kaukosen kylälle nimen 1600-luvulla. Vuonna 1931 perhe otti sukunimekseen Särestönimen.[1]

Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä vuosina 1947–1952. Hänen opettajinaan olivat Heinonen, Koponen ja Miettinen. Samaan aikaan hän kävi myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella, missä opettajina olivat Erkki Kulovesi ja Gösta Diehl. Särestöniemi seurasi myös yliopiston psykologian, filosofian ja taidehistorian luentoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös kirjailijoita ja hän kävi marxilaisten kokouksissa. Marxilaisuuden hän oli omaksunut jo lapsuuskodissaan. Vuosina 1954–1955 hän suoritti Sirola-opiston kurssin. Vuonna 1952 hän teki ensimmäisen Ranskan- ja Italian-matkansa. Leningradin taideakatemian Ilja Repin -instituutissa Leningradissa hän opiskeli 1956–1959.

Särestöniemen teokset 50-luvun taitteessa olivat pääasiassa pienimuotoisia graafisia töitä sekä muotokuvia.[2] Leningradista palattuaan Särestöniemi piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä. 1960- ja 1970 -lukujen tuotanto koostuu suurista ja värikkäistä öljyvärimaalauksista.[3] Reidar Särestöniemelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1974.

Särestöniemi eli ja työskenteli enimmäkseen kotitilallaan Särestössä Ounasjoen rannalla Kittilän Kaukosessa, yli sata kilometriä Napapiiriltä pohjoiseen. Sinne ei mennyt hänen elinaikanaan tietä, vaan ensin piti kävellä pari kilometriä Kaukosen maantietä rantaan ja matkata toiset kaksi kilometriä veneellä toiselle rannalle.[4]

Särestöniemi rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen menestyksestään saaduilla rahoilla. "Kittilän ruhtinaalla" oli aitta täynnä asusteita ja kolme taloa. Hänen 50-vuotisnäyttelynsä keräsi Didrichsenin taidemuseoon 20 000 katsojaa.[5]

Taiteilijan ateljee paloi 31. joulukuuta 1977. Palo tuhosi ateljeen ja kaikki teokset. Viereinen taidegalleria onnistuttiin kuitenkin suojelemaan, kun palokunta työskenteli 20 asteen pakkasessa yhdeksän tuntia.lähde? Suvun tila sekä Reima ja Raili Pietilän Särestöniemelle suunnittelemat galleria- ja ateljeetilat toimivat nykyisin museona.

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalottipalkinto 1964
  • Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston tunnustuspalkinto 1970
  • Professorin arvo 1975

[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hommage à Reidar Säreistöniemi, Didrichsenin taidemuseo 29.10. – 29.11. -81. Näyttelyluettelo 1981

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Polttila, Brita: Särestöniemi, Reidar (1925 - 1981) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.7.2015.
  2. Reidar Särestöniemi – Arctic Energy 26.5.–26.9.2010. Didrichsenin taidemuseo. Viitattu 23.7.2014.
  3. Reidar Särestöniemi, Särestöniemen taiteen lähtökohtia Särestöniemi-museo. Särestöniemi-museo. Viitattu 23.7.2014.
  4. Sakari Saarikivi: Reidar Säreistöniemi s. 2, Hommage á Reidar Säreistöniemi, Didrichsenin taidemuseo 29.10. – 29.11. -81. Näyttelyluettelo 1981
  5. Sakari Saarikivi: Reidar Säreistöniemi s. 3, Hommage á Reidar Säreistöniemi, Didrichsenin taidemuseo 29.10. – 29.11. -81. Näyttelyluettelo 1981
  6. Hommage á Reidar Säreistöniemi, Didrichsenin taidemuseo 29.10.–29.11. -81, s. 38. Näyttelyluettelo 1981

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautala-Hirvioja, Kuusikko ja Ylimartimo. Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille, 2012
  • Brita Polttila: Reidar. Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä, Tammi, Helsinki, 1985
  • Juha Ilvas: Reidar Särestöniemen maailma, Art Fennica, Helsinki, 2000
  • Rosa Liksom: Reitari - romaani, WSOY, Helsinki, 2002
  • Marjut Aikio ja Matti Aikio: Särestö - taiteilijan koti, Minerva, Jyväskylä, 2005
  • Hautala-Hirvioja, Tuija: "Lapin Faarao", teoksessa: Kuvia pohjoisen tasavallasta. Mukka, Särestöniemi ja Palsa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2011. ISBN 978-952-484-406-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]