Gösta Diehl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gösta Diehl vuonna 1926.

Gösta Diehl (5. maaliskuuta 1899 Viipuri3. toukokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1] Diehl tuli tunnetuksi sekä kubistina että koloristina. Diehl perusti yhdessä Yngve Bäckin, Ragnar Ekelundin, Torger Enckellin, Unto Pusan, Sigrid Schaumanin ja Sam Vannin kanssa Prisma-taiteilijaryhmän, joka painotti modernismia ja voimakasta väri-ilmaisua.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diehlin vanhemmat olivat norjalais-ruotsalainen valokuvaaja Fredrik Diehl ja riikinruotsalainen Maria o.s. Dryselius.[3] Gösta syntyi perheeseen vuonna 1899 Viipurissa. Perhe joutui talousvaikeuksiin, kun isä teki itsemurhan Göstan ollessa viiden vanha.[4] Äiti joutui asumaan kuuden lapsensa kanssa pienessä huoneen ja keittiön asunnossa.[2]

Gösta Diehl sai perheensä talousvaikeuksista huolimatta käydä koulua ja pääsi ylioppilaaksi 1917. Hän muutti Helsinkiin ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Albert Gebhardin johdolla. Vuonna 1922 hän pääsi erään metsäteollisuuden edustuston kirjeenvaihtajaksi Pariisiin, missä avautui mahdollisuus opiskeluun kaupungin vapaissa taidekouluissa.[2]

Diehl sai vähitellen töitään esille Pariisin taidegallerioihin ja alkoi menestyä taiteilijana. Helsingissä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Stenmanin taidesalongissa Heikinkadulla vuonna 1926. Vakinaisesti takaisin Suomeen palattuaan Diehl vuokrasi 1935 Albert Edelfeltin entisen ateljeen Helsingin Kruununhaan Liisankatu 27:n piharakennuksesta. Seitsemännen kerroksen ullakkoasunnosta oli siihen aikaan avarat näkymät muun muassa Pitkänsillan yli Hakaniemeen.[2]

Gösta Diehlin ensimmäinen puoliso oli Greta o.s. Hult vuosina 1926–1936. Erottuaan Diehl meni vuonna 1937 naimisiin Elsa Ramsayn kanssa. Parille syntyi pian kolme lasta. Diehlit asuivat Liisankadun ateljeeasunnossaan lähes 20 vuotta. Huoneiston varustelutaso oli niukka, joten perhe joutui tulemaan toimeen ilman omaa kylpyhuonetta tai keittiötä, ja myös portaikossa sijainnut wc oli naapureiden kanssa yhteinen. Talvella lämmittämiseen tarvittiin puita ja koksia, joita jouduttiin kantamaan päivittäin kellarista seitsemänteen kerrokseen ilman hissiä. Vuonna 1954 perhe muutti taiteilijakoti Lallukkaan, jossa Diehlit asuivat Gösta Diehlin kuolemaan asti.[2]

Monet Gösta Diehlin tunnetuista töistä syntyivät Kruununhaan ateljeekodissa. Näihin kuuluvat muun muassa Pommitettu kylä ja Näköala ikkunasta, jotka ovat nykyisin Ateneumin taidemuseon kokoelmissa.[2]

Prisma-ryhmä järjesti monia yhteisnäyttelyitä, joista ensimmäinen oli Taidehallissa keväällä 1956. Prisman aikana Diehlin työt alkoivat saada yhä laajempaa huomiota ja tunnustusta.[2]

Vuonna 1953 Diehlille myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Diehl opetti Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1945–1946 ja 1948–1949 ja toimi vuodesta 1957 lähtien kuvataiteiden opettajana Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sakari, Marja: ”Diehl, Gösta (1899–1964)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 376–377. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g Järvenpää, Eeva: Kertomuksia Helsingin kortteleista – Osa 31: Hevonen. Helsingin Sanomat 4.3.2006.
  3. Valjakka, Timo: Gösta Diehlin taide sai vauhtia Pariisista, HS:n kriitikot valitsivat kuusi kiinnostavaa taidekirjaa vuodelta 2021. Helsingin Sanomat, 7.1.2022 (digilehti), 8.1.2022.
  4. Kyander, Pontus: Den glömda konkretisten Diehl skildras i fartfylld levnadsteckning. Hufvudstadsbladet, 23.12.2021, s. 26–27. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 23.12.2021.
  5. Kuvataiteilijamatrikkeli

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Granbacka, Camilla: Gösta Diehl: Kubisti, koloristi & kosmopoliitti. (Gösta Diehl: Kubist, kolorist och kosmopolit, 2021.) Suomentanut Tomi Snellman. Vaasan kaupungin museoiden julkaisuja, 5. Helsinki: Parvs, 2021. ISSN 2490-0354. ISBN 978-952-7441-02-2.
  • Hintze, Bertel: Gösta Diehl: Esittely — Presentation. Suomen taideakatemian pieni taidesarja, 3. Helsinki: Otava, 1966.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]