Gösta Diehl

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gösta Diehl (5. maaliskuuta 1899 Viipuri3. toukokuuta 1964[1][2]) oli suomalainen taidemaalari. Diehl tuli tunnetuksi sekä kubistina että koloristina. Diehl perusti yhdessä Yngve Bäckin, Ragnar Ekelundin, Torger Enckellin, Unto Pusan, Sigrid Schaumanin ja Sam Vannin kanssa Prisma-taiteilijaryhmän, joka painotti modernismia ja voimakasta väri-ilmaisua.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diehlin vanhemmat olivat valokuvaaja Fredrik Diehl ja Maria, o.s. Dryselius. Gösta syntyi perheeseen vuonna 1899 Viipurissa. Perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin isän kuoltua Göstan ollessa viiden vuoden iässä. Äiti joutui neljän poikansa kansa asumaan pienessä huoneen ja keittiön asunnossa.[3]

Gösta Diehl sai perheensä talousvaikeuksista huolimatta käydä koulua ja pääsi ylioppilaaksi 1917. Hän muutti Helsinkiin ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Albert Gebhardin johdolla. Vuonna 1922 hän pääsi erään metsäteollisuuden edustuston kirjeenvaihtajaksi Pariisiin, missä avautui mahdollisuus opiskeluun kaupungin vapaissa taidekouluissa.[3]

Diehl sai vähitellen töitään esille Pariisin taidegallerioihin ja alkoi menestyä taiteilijana. Helsingissä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Stenmanin taidesalongissa Heikinkadulla vuonna 1926. Vakinaisesti takaisin Suomeen palattuaan Diehl vuokrasi 1935 Albert Edelfeltin entisen ateljeen Helsingin Kruununhaan Liisankatu 27:n piharakennuksesta. Seitsemännen kerroksen ullakkoasunnosta oli siihen aikaan avarat näkymät muun muassa Pitkänsillan yli Hakaniemeen.[3]

Diehl meni vuonna 1937 naimisiin Hulda Ramsayn kanssa. Parille syntyi pian kolme lasta. Diehlit asuivat Liisankadun ateljeeasunnossaan lähes 20 vuotta. Huoneiston varustelutaso oli niukka, joten perhe joutui tulemaan toimeen ilman omaa kylpyhuonetta tai keittiötä, ja myös portaikossa sijainnut wc oli naapureiden kanssa yhteinen. Talvella lämmittämiseen tarvittiin puita ja koksia, joita jouduttiin kantamaan päivittäin kellarista seitsemänteen kerrokseen ilman hissiä. Vuonna 1954 perhe muutti taiteilijakoti Lallukkaan, jossa Diehlit asuivat Gösta Diehlin kuolemaan asti.[3]

Monet Gösta Diehlin tunnetuista töistä syntyivät Kruununhaan ateljeekodissa. Näihin kuuluvat muun muassa Pommitettu kylä ja Näköala ikkunasta, jotka ovat nykyisin Ateneumin taidemuseon kokoelmissa.[3]

Prisma-ryhmä järjesti monia yhteisnäyttelyitä, joista ensimmäinen oli Taidehallissa keväällä 1956. Prisman aikana Diehlin työt alkoivat saada yhä laajempaa huomiota ja tunnustusta.[3]

Vuonna 1953 Diehlille myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Diehl opetti Helsingin yliopiston piirustussalissa 1945–1946 ja 1948–1949 ja toimi vuodesta 1957 lähtien kuvataiteiden opettajana Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuvataiteilijamatrikkeli
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10 (ei sivunumeroa)
  3. a b c d e f g Kertomuksia Helsingin kortteleista – Osa 31: Hevonen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]