Hjalmar Munsterhjelm

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Magnus Hjalmar Munsterhjelm (19. lokakuuta 1840 Tuulos2. huhtikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Han oli 1800-luvun loppupuolen romanttista taidesuuntausta edustanut suomalainen maisemamaalari. Hänellä on arvostettu asema Suomen taidehistoriassa, vaikka hän aikanaan oli tuotannossaan epätasainen.[1]

Nuoruusvuodet ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeestä kotoisin oleva Hjalmar Munsterhjelm syntyi Tuuloksen Toivoniemen kartanossa 19.10.1840. Vanhemmat, aliratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelm ja Mathilda Charlotta Eleonora von Essen toivoivat pojasta taidemaalaria, mutta Hjalmar itse haaveili merikapteenin ammatista. Hän kävikin Turun merikoulua ja osallistui kahdelle Espanjan-purjehdukselle vuosina 1858 ja 1859. Vuonna 1860 isä Gustaf kuitenkin vei pojan Düsseldorfiin, missä tämä pääsi Werner Holmbergin yksityisoppilaaksi. Kun Hjalmar Munsterhjelm kesällä 1865 valmistui Düsseldorfin taideakatemiasta, hän oli ensimmäinen koko kurssin läpikäynyt suomalaistaiteilija. Kotimaassaan Munsterhjelm olikin yksi harvoista perusteellisen ammatillisen koulutuksen saaneista taidemaalareista ja sen ansiosta teknisesti erittäin taitava. Pitkäaikainen opiskelu kertoi myös Munsterhjelmin epävarmuudesta taiteilijana: hän oppi käyttämään erilaisia vaikutteita ja esikuvia varsin vapaasti tavoitteidensa ja yleisön odotusten mukaisesti.

Dûsseldorfin koulun jälkeen Munsterhjelm opiskeli vielä Karlsruhessa Staatliche Akademie der bildenden Künstessä (1865–1866) ja Hans Guden yksityisoppilaana (1867–1870). Suomeen hän palasi, kun Saksan ja Ranskan välille syttyi 1870 sota.

Maalaismaiseman kuvaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Munsterhjelm teki useita kesämatkoja Savoon ja Karjalaan tutustuen muun muassa Vuoksen rannan kansallismaisemiin. Luonnonkaunis koskimaisema kiehtoi taiteilijaa, joka valmisteli Imatraa ja sen lähiseutuja esittelevää kuvateosta "Album d'Imatra par Hj. M-m" (1872). Munsterhjelm itse piti parhaana aiheenaan Ruokolahden Vallinkoskea. Samoihin aikoihin Munsterhjelmin maalausten mukaan toteutettuja maisema-aiheita painettiin myös Suomea esittelevään kuvajulkaisuun Matkustus Suomessa (Zachris Topelius, 1873).

Hjalmar Munsterhjelm oli uransa huipulla 1870-luvun alussa. Hänen kotimaassa tekemiensä matkojen tuloksena syntyneitä komeita maisemamaalauksia oli esillä niin Münchenissä, Bremenissä, Hannoverissa, Wienissä, Lontoossa, Pietarissa, Göteborgissa kuin Helsingissäkin.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Munsterhjelmin tuotantoa hallitsee romanttissävyinen tunnelmakuvaus. Hän pyrki näkemään luonnon kokonaisuutena, pikemminkin tunnelmana kuin realistisena kuvauskohteena. Kasvu- ja elinympäristönsä vuoksi Munsterhjelm on muistettava ennen kaikkea Hämeen kuvaajana: hänen teoksissaan toistuvat järvi- ja peltomaisemat.

Düsseldorfin vuosien varhaistuotanto on vielä epäitsenäistä, eikä se kerro varhaiskypsästä lahjakkuudesta.

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Munsterhjelm sai Pietarin taideakatemian arvonimen "toisen luokan taiteilija" 1872 ja "ensiluokan taiteilija" 1873. Akateemikoksi hänet valittiin vuonna 1874. Samana vuonna hän voitti ensimmäisen valtion maisemamaalauskilpailun. Ruotsin taideakatemian jäseneksi Munsterhjelm valittiin 1897.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hjalmar Munsterhjelm. Kansallisbiografia 11.10.2005. Aimo Reitala. (Maksullinen artikkeli) Viitattu 3.7.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aimo Reitala: Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa (1990)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]