Johan Knutson
| Johan Knutson | |
|---|---|
 Johan Knutson, mahdollisesti 1890-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1816 Allerum, Skåne, Ruotsi |
| Kuollut | 13. syyskuuta 1899 (83 vuotta) Helsinki |
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Johan Knutson (28. heinäkuuta 1816 Allerum, Skåne, Ruotsi – 13. syyskuuta 1899[1] Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen taidemaalari, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli huomattava Suomen merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Hänen puolisonsa vuodesta 1866 oli Olivia Constantia Ehrenström (k. 1911).
Hän opiskeli Lundin litografian laitoksella, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa 1839–1840 ja Kööpenhaminassa 1838. Myöhemmin hän opiskeli myös Saksassa ja Itävallassa. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana.[2] Hän oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja toimi piirustuksenopettajana Porvoossa 1844–1890.
Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä 1858, Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.
Johan Knutson on haudattu Näsinmäkeen Porvoossa.[3]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan "Finland framställdt i teckningar" kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen[1]. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen Karstulasta.[4] Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.
Knutson laati myös maisemamaalauksia kuten Porvoon hevosmarkkinat ja Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Hänen teoksiinsa kuuluu myös muotokuva Runeberg metsästäjänä. Knutsonin teoksia on Ateneumin, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin Kaupunginmuseossa, Kansallismuseossa, Porvoon museossa[1] sekä Hiekan taidemuseossa.
Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä.[2]
Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot[1]:
- Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä 1869,
- Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimääräisessä kilpailussa 1869,
- Toinen palkinto ja hopeamitali taidenäyttelyssä Helsingissä 1876.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Hevosmarkkinat Porvoossa, 1845. -
Piirros Somerolta 1840-luvulta. -
Sälinkään kartano, 1870-luku. -
Cygnaeuksen huvila Helsingissä, 1870-luku. -
Näkymä Porvooseen koillisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874). -
Näkymä Tampereelle pohjoisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874). -
Maisema Lapista (Saamenmaa), 1890.
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 395-396.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Knutson, Johan Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 14.6.2013.
- ↑ a b Ulla Vihanta: Lähteillä: Johan Knutson 2010. Suomen Kansallisgalleria. Viitattu 22.3.2019.
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 314, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Kuvataiteen Keski-Suomea (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Knutson Wikimedia Commonsissa
- Johan Knutson Valtion taidemuseon kokoelmissa[vanhentunut linkki]
- Piirros Katajanokalta, Katajanokka, Helsingin Kaupunginmuseo, Helsinki kehyksissä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright
| ||||||||||||||||||
