Gustaf Lucander

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustaf Lucander, myös Locander tai Lukander (s. 1743 tai 1744 luultavasti Rymättylä - k. 1805 Turku) oli suomalainen taidemaalari.

Lucander oli aikoinaan suosittu kirkkomaalari, josta tiedetään varsin vähän. Seuraavat merkinnät perustuvat kahteen painamattomaan käsikirjoitukseen: 1) kirkkomaalausta ja ammattiuraa koskevat tiedot Troberg, Marja: "Gustaf Lucander och hans konstverk i olika kyrkor - en nästan bortglömd skärgårdskonstnär", 2) elämäkertatiedot Franzen, Rune: "Kyrkomålaren Gustaf Lucander(1743-1805)".

Gustaf Lucanderin isä oli vaatturi Eric Hendrichsson, myöhemmin Lucander, joka syntyi Rymättylän Ylikylässä huhtikuussa 1699. Äiti oli Anna Christina Cronbach. Perhe muutti myöhemmin Rymättylästä Nauvoon. Gustaf oli seitsemästä sisaruksesta kuudes. Hänen syntymäpaikkaansa ei dokumenteista löydy, nuoremman veljen Abrahamin syntymäpaikka 1747 on Nauvo.

Gustaf Lucander mainitaan Nauvon kirkonkirjoissa 1749–1758 ja niiden mukaan hänen perheensä on asunut Druckiksessa ja Nickåkerissa. Lucander avioitui 1771 apupapin tyttären Maria Flodbergin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Vuonna 1773 on kirkonkirjassa maininta maalari Gustaf Lucander, vaimo ja tytär, jotka asuvat Kyrkbackenissa. Lucander asui Nauvon Druckisissa maalatessaan Nötön kappelia. Perhe muutti Turkuun 1774, mutta oleskeli useaan otteeseen myös Nauvossa. [1]

Lucanderin ammattiurasta tiedetään, että:

  • hän oli maalarin oppipoikana Tukholmassa vuosia ja vuonna 1762 hänestä tuli maalarinkisälli.
  • hän suoritti erilaisia opintoja ja toimia mestarin arvoa varten: oli muun muassa yli viisi vuotta kisällinä, lisäksi neljä vuotta ulkomailla. Tästä ajasta hän oleskeli puolitoista vuotta Danzigissa maalarinverstaan johtajana.
  • 1771 hyväksyttiin maalarimestariksi
  • vuosien 1782–1785 välillä perusti maalarien ammattikunnan
  • 1785–1805 oli ammattikunnan ensimmäinen oltermanni kuolemaansa saakka

Lucander on maalannut 1771 Nauvon Nötön kappelikirkon alttaritaulun. Maalaus esittää ristiinnaulitsemista, ikkunaa lähinnä on maalaus Jeesuksen syntymästä. Lehterimaalaukseen Lucander sijoitti oman nimensä, lahjoittajan, rovasti Mjödhin nimen sekä vuosiluvun. Kirkossa on muotokuvamaalaus, joka myöhemmin (1929) on todettu Gustaf Lucanderin omakuvaksi.

Samana vuonna Lucander maalasi Paraisten kirkon saarnatuolin. Kolmen lehterin reunamaalaukset hän toteutti veljensä avustuksella. Seuraavana vuonna hän koristi Nauvon kirkon saarnatuolin katoksen reunat kuudella kerubin kuvalla. Lehterin reunoihin hän maalasi vanhatestamentillisia henkilökuvia sekä aatelisvaakunoita. Saarnatuoli ja lehterin reunakuvat siirrettiin Turun historialliseen museoon, jossa ne paloivat pommituksessa 1941.

Lucander maalasi Piikkiön kirkon alttaritaulut vuonna 1776. Suuren alttaritaulun aiheena on ristiinnaulittu, sen alla olevan pienemmän taulun aiheena on viimeinen ehtoollinen. Lisäksi hän maalasi ison esirippuja kuvaavan maalauksen päätyseinälle ja tämän yläpuolelle Kristuksen ylösnousemusta kuvaavan puulevyn.

Kemiön kirkon alttaritaulu on vuodelta 1787.

Kuusiston kirkon maalaukset ovat Lucanderin ja Gabriel Sweidellin vuonna 1796 tekemät. Sweidell teki alttaritaulun, Lucander lehterikaiteen apostolien kuvat.

Huittisten kirkon sivualttarin alemman taulun Lucander kunnosti 1798 sen vahingoituttua mahdollisesti tulipalossa. Kunnostus oli niin perusteellinen, että taulua voi jopa pitää hänen maalaamanaan.[2]

Vuonna 1802 Lucander maalasi Iniön kirkon alttaritaulun ja muut kirkon maalaukset. Valitettavasti kirkon sisusta tuhoutui tulipalossa 1880.

Vuonna 1803 Lucander maalasi Nakkilan kirkon lehterien kaiteet raamatullisin hahmoin. Kirkko purettiin 1887.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saaristo.org pdf-tiedosto (Web Archive.
  2. Huittisten kirkko