Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Toppelius, Simson taistelee jalopeuran kanssa, 1775, Haukiputaan kirkko.
Alexander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen, 1806.

Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa perustuu Suomen Taiteilijaseuran ylläpitämässä Kuvataiteilijamatrikkelissa julkaistuun luetteloon 49 ammattilaisesta tai ammatillisesti suuntautuneesta kuvataiteilijasta, jotka vaikuttivat 1600-luvulta 1800-luvun puoleen väliin. Jotkut heistä syntyivät Suomessa, toiset muualla Euroopassa. Osa taiteilijoista vaikutti Suomessa, osa muissa maissa.

Oppipoikakoulutusta lukuun ottamatta koulutus taiteilijaksi oli tuohon aikaan hankittava muista maista, tavallisesti vuonna 1773 Tukholmaan perustetusta taideakatemiasta. Luetellut taiteilijat toimivat jo ammatissa, kun Suomen Taideyhdistys aloitti kuvataidekoulutuksen Suomessa vuonna 1848.

Alkuperäiseen, matrikkelissa julkaistuun luetteloon on lisätty tässä Helena Arnell, Pietari Henrikinpoika, Charlotta Malm-Reuterholm, Liedon mestari ja Carl Gustav Söderstrand.

Taiteilijat Suomessa ennen Suomen taidetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatti ja toimeentulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös entisaikoina useat taiteilijat harjoittivat taiteellisen työnsä ohella muita ammatteja. Esimerkiksi Johan Lefrén toimi Karlbergin sotakoulun johtajana, Ulrik Thersner everstiluutnanttina ja Claes Lang perämiehenä ja koristetaiteilijana. Monet taiteilijat kuten Mikael Toppelius toimivat kirkkomaalareina, jolloin he saattoivat tehdä sekä "lankkumaalarin", koristetaiteilijan että taidemaalarin töitä. Toimeentulo saattoi olla niukkaa ja esimerkiksi 1830-luvun taiteilijoista vain Johan Erik Lindh elätti itsensä taiteilijana. [1]

Taiteellinen potentiaali suuntautui Suomen ulkopuolelle. Lontoossa arveltiin 1830-luvun lopussa ja Münchenissä 1840-luvun alussa olevan kummassakin noin tuhat taiteilijaa. Suomessa vastaavana aikana varteenotettavien taiteilijoiden määrä oli alle kymmenen.[2]

Kirkko- ja muotokuvamaalarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen keskiajan taiteilijoita ei tunneta nimeltä. Joukosta on tunnistettu Liedon mestari, mutta nimen takana on todennäköisesti suurempi joukko kisällejä ja oppipoikia.[3]

Varhaisin alkuperäisen luettelon taiteilijoista on suomalainen taidemaalari Abraham Myra (1639-1684). Hän opiskeli Jochim Neimanin oppipoikana ja toimi Turussa maalariammattikunnan vanhimpana 1678–1684.

Suurvalta-ajan varhaisimmat tunnetut kuvataiteilijat olivat useimmiten konterfeijareita eli kiertäviä kirkko- ja muotokuvamaalareita. Heistä eräs tunnettuja oli Isokyrössä vuonna 1647 syntynyt Elias Brenner. Hän toimi sekä taidemaalarina että kuvittajana. Brenner tunnetaan erityisesti Ruotsissa tekemistään miniatyyrimaalauksistaan.

Naistaiteilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on alun perin vain kolme naista. Heistä Ruotsissa vuonna 1690 syntynyttä sekä Vaasassa ja Turussa asunutta Margareta Capsiaa pidetään 1700-luvun alun etevimpänä suomalaisena kirkkotaiteilijana ja Suomen ensimmäisenä naismaalarina. Uusi suomalainen taidehistoria on nostanut esille alkuperäisen luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten Helena Arnellin ja Charlotta Malm-Reuterholmin. [4] Tukholman taideakatemiaan pääsivät naiset opiskelemaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1847. [5]

Suomen Taideyhdistys ei erotellut nais- ja miestaiteilijoita, vaan tuki kaikkia myöntämällä stipendejä ja hankkimalla teoksia sen kokoelmiin. Taideyhdistyksellä oli tarve saada toiminnan pariin kaikki potentiaaliset tekijät, riippumatta heidän taustastaan tai sukupuolestaan.[2]

Suomen taide-elämä käynnistyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vallan ajan lopun ja autonomian ajan alun merkittävä taidemaalari oli Alexander Lauréus. Hänet lähetettiin 1802 kansalaiskeräyksellä saaduilla varoilla Turusta Tukholmaan, jossa hän saavutti taideakatemian jäsenyyden ja hovimaalarin arvonimen. Tällä välin Turku oli kuitenkin hylätty Turun palon takia maan pääkaupunkina ja siirretty Helsinkiin, eikä suomalaisten pettymykseksi Lauréus palannutkaan asumaan synnyinmaahansa.

Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat elivät ja vaikuttivat juuri ennen varsinaisen suomalaisen kuvataide-elämän organisoimista 1800-luvun puolenvälin aikoihin ja sen jälkeen. Sitä varten muun muassa perustettiin Suomen Taideyhdistys (1846), käynnistettiin säännöllinen taidenäyttelytoiminta (1845) ja perustettiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848). Turun piirustuskouluna tunnetun taidekoulun toiminta oli alkanut vuonna 1830 ja Suomen taideyhdistyksen alaisena kouluna se toimi vuodesta 1852 aina vuoteen 1905 asti. Taidekoulutusta oli mahdollista saada myös Yliopiston piirustussalilla, joka vuoteen 1828 toimi sekin Turussa. Taidenäyttelytoimintaa seurasi taidekritiikki, joka vakiintui sanomalehtiin.

Luettelon taiteilijoiden tuotanto edeltää varsinaista Suomen taiteen kultakautta, joka alkoi 1880-luvulla. Varhaista kansallisromantiikkaa edustaa kuitenkin R. W. Ekman, sekä taiteilijaveljekset Magnus ja Wilhelm von Wright. Veljeksistä nuorin Ferdinand syntyi 1822 ja hänen maalauksissaan näkyy kultakauden pyrkimyksiä.

Taiteilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immanuel Alm taidemaalari 1767–1809
Johan Alm taidemaalari 1728–1810
Helena Arnell taidemaalari 1697–1751
Johan Backman taidemaalari 1706–1768
Jonas Bergman taidemaalari 1724–1810
Johan Zacharias Blackstadius taidemaalari 1816–1898
Edla Blommér taidemaalari 1817–1908
Elias Brenner taidemaalari ja -graafikko 1647–1717
Erik Cainberg kuvanveistäjä 1771–1816
Margareta Capsia taidemaalari 1690–1759
Wilhelm Maximilian Carpelan taidemaalari ja -graafikko 1787–1830
Auguste Joseph Desarnod taidemaalari ja -graafikko 1812–1850
Robert Wilhelm Ekman taidemaalari 1808–1873
Samuel Elmgren taidemaalari 1771–1834
Gustaf Wilhelm Finnberg taidemaalari 1784–1833
Lennart Forstén taidemaalari ja piirtäjä 1817–1886
Lars Gallenius taidemaalari 1660–1750
Johan Georg Geitel taidemaalari 1683–1771
Berndt Godenhjelm taidemaalari 1799–1881
Emanuel Granberg taidemaalari 1754–1787
Johan Hedberg taidemaalari 1767–1823
Johan Gustav Hedman taidemaalari 1800–1866
Pietari Henrikinpoika kirkkomaalari 1400-luku
Adolf Hårdh taidegraafikko 1807–1855
Johan Knutson taidemaalari 1816–1899
Pehr Adolf Kruskopf piirtäjä ja taidemaalari 1805–1852
Claes Lang (vanhempi) taidemaalari 1690–1761
Petter Lang taidemaalari 1728–1780
Aleksander Lauréus taidemaalari 1783–1823
Johan Lefrén taidegraafikko ja piirtäjä 1784–1862
Thomas Joachim Legler taidemaalari 1806–1873
Liedon mestari kuvanveistäjä 1300-luku
Johan Erik Lindh taidemaalari 1793–1865
Gustaf Lucander taidemaalari 1724–1805
Charlotta Malm-Reuterholm taidemaalari 1768–1845
Karl Peter Mazér taidemaalari 1807–1884
Erik Wilhelm le Moine taidemaalari 1780–1859
Abraham Myra taidemaalari 1639–1684
Didrik Möllerum taidemaalari 1642–n. 1702
Mathilda Rotkirch taidemaalari 1813–1842
Nils Schillmark taidemaalari 1745–1804
Johan Strömer piirtäjä ja taidegraafikko 1807–1904
Johan Stålbom taidemaalari 1712–1777
Gabriel Gotthard Sweidel taidemaalari 1744–1817
Carl Gustaf Söderstrand maalarimestari ja taidemaalari 1800–1862
Emanuel Thelning taidemaalari 1767–1831
Ulrik Thersner piirtäjä ja taidegraafikko 1779–1828
Mikael Toppelius taidemaalari 1734–1821
Isak Wacklin taidemaalari 1720–1758
Erik Westzynthius (nuorempi) taidemaalari 1743–1787
Erik Westzynthius (vanhempi) taidemaalari 1711–1755
Magnus von Wright taidemaalari ja -graafikko, piirtäjä 1805–1868
Wilhelm von Wright piirtäjä, taidegraafikko ja -maalari 1810–1887

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ä Ennen vuotta 1820 syntyneet (luettelo) Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 29.10.2012. (suomeksi)(englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johan Erik Lindh, Valtion taidemuseo. Viitattu 2.7.2008.
  2. a b Susanna Pettersson: ”Kuvataide 1800-luvun alkuvuosikymmenten Suomessa”, Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin, s. 95. SKS, Valtion taidemuseo, 2008.
  3. Madonna-veistokset kuvittivat keskiajan ihmiselle joulun
  4. Naisten Salonki, naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinerbrychoffin taidemuseo 2007, näyttelyn verkkosivut. Viitattu 2.7.2008.
  5. Från Kungliga Ritakademien till Kungliga Konsthögskolan, Kungliga Konsthögskolan. Viitattu 2.7.2008.