Suomen taiteen kultakausi
Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan noin vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme. Kultakausi sijoittui samaan aikaan sortokausien ja kansallisen heräämisen kanssa. Aikakauden on katsottu ilmenneen kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Aikakauden keskeisiä hahmoja olivat Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Eino Leino, Eero Järnefelt, Emil Wikström, Eliel Saarinen ja Hugo Simberg. Suomen taiteen kultakausi tuli esille erityisesti vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä.[1] Taiteilijat alkoivat kuvata teoksissaan kotimaataan, sen ihmisiä, luontoa ja historiaa. Taiteessa korostettiin oman maan kauneutta ja erityislaatuisuutta.
Kultakauden taiteilijoita yhdistivät kuuluminen samaan sukupolveen sekä kohtauspaikkoina Nuori Suomi -joulualbumi ja Tuusulanjärven pohjoispää Järvenpäässä. Tuota sukupolvea Arvid Järnefelt kuvaa vuonna 1893 ilmestyneessä romaanissaan Isänmaa. Juhani Ahon romaani Kevät ja takatalvi vuodelta 1906 sijoittuu 1800-luvun puolivälin savolaisiin maisemiin, mutta se on myös kultakauden kuva.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albert Edelfelt, Kuningatar Blanka, 1877.
Albert Edelfelt, Lapsen ruumissaatto, 1879.
Akseli Gallen-Kallela, Akka ja kissa, 1885.
Elin Danielson-Gambogi, Nuori Äiti, 1885.
Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893.
Elin Danielson-Gambogi, Äiti, 1893.
Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti, 1897.
Akseli Gallen-Kallela, Kullervon kirous, 1899.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elisa: Kultakauden taiteilijat merkittävä osa Suomen historiaa taidekeskuskasarmi.fi. 8.8.2022. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Volanen, Risto: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa, s. 243. Otava, 2017. ISBN 978-951-1-31053-2
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kämäräinen, Eija: Suomalainen taidegalleria: Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Juho Rissanen, Helena Schjerfbeck, Hugo Simberg. (Sisältö: Albert Edelfelt: Kultainen häkki; Akseli Gallen-Kallela: Katsoin outoja unia; Juho Rissanen: Naurava kisälli; Helena Schjerfbeck: Paljas minäni; Merenpoika Hugo Simberg) Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23521-0
- Levanto, Marjatta: Taide on totta. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07349-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen taiteen kultakausi Wikimedia Commonsissa
