Nils Schillmark

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nils Schillmarkin maalaus kadetti Johan Gustaf Olanderista (1757–1818), maalattu ehkä 1776.

Nils Schillmark (26. kesäkuuta 1745 Skellefteå – 7. helmikuuta 1804 Loviisa[1]) oli Ruotsin Norlannista Suomeen muuttanut taidemaalari.lähde?

Schillmarkin vanhempia ei tunneta. Hän oli Ruotsissa Per Fjällströmin oppilaana 1763-1773[2] ja saapui Suomeen pysyvästi 1773 Viaporin eli Suomenlinnan rakennustyömaalle. Helsingissä hän maalasi muotokuvia upseereista ja porvareista, mutta muutti sieltä Loviisan kautta Heinolaan, jonne perustettiin 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssi eli läänin hallintopaikka.lähde?

Vuodesta 1782 lähtien hän asui Porvoossa ja vuodesta 1787 Loviisassa, jossa hänestä tuli Svartholman linnoituksen maalari. Hän toimi koko ajan myös konterfeijarina eli tilausten perässä kiertelevänä muotokuvamaalarina.[3]

Heinolassa Schillmark maalasi asetelmia sekä maisemia, etenkin jokimaisemia. Hänen töissään on nähtävissä Heinolan Jyrängönkoski ympäristöineen lähes luonnollisessa tilassa, ilman siltoja. Schillmark maalasi myös von Wright -veljesten töiden kaltaisia riista- ja kalasaalisasetelmia. Hänen maalaamistaan muotokuvista huomattavimpia lienee Porvoon piispaa Gabriel Forteliusta esittävä teos vuodelta 1782, samoin kuin loviisalaista kauppias G. Borgströmiä ja tämän vaimoa esittävä maalaus.lähde?

Schillmarkin tuotantoa on Suomessa Ateneumissa Helsingissä, Kansallismuseossa Helsingissä, Helsingin kaupungin taidemuseossa, Helsingin kaupunginmuseossa, Turun maakuntamuseossa, Turun kaupungin historiallisessa museossa,[2] Porvoon museossa Holmin talossa ja Heinolan kaupunginmuseossa, jossa on esillä runsaasti muutakin kustavilaisen ajan esineistöä ja tietoa.lähde?

Schillmarkia pidetään Suomen ensimmäisenä maisemien kuvaajana ja Isak Wacklinin ohella yhtenä ensimmäisistä ammattimaisista taidemaalareista. Hänen töitään tunnetaan kaiken kaikkiaan noin 130 kappaletta.lähde?

Schillmarkin puoliso vuodesta 1787 oli Anna Catharina (Caisa) Söderström (k. 1831), joka oli tykistönkonstaapeli Henrik Wahlbeckin leski.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 668.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schillmark, Nils Kansallisgalleria, Taidekokoelmat. Viitattu 5.3.2019.
  2. a b Schillmark, Nils Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 5.3.2019.
  3. Mansikkatyttö Kansallisgalleria, Taidekokoelmat. Viitattu 5.3.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]