Skellefteå
| Skellefteå | |
|---|---|
 Kuvia Skellefteåsta. |
|
  Skellefteå |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Västerbotten |
| Kunta | Skellefteån kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 21,74 km² |
| Väkiluku | 32 775 |
| – Väestötiheys | 1 507,6 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Skellefteå (aikaisemmin suom. Heletti[2]) on entinen kaupunki ja nykyinen Skellefteån kunnan keskustaajama. Skellefteå sijaitsee Perämeren rannikon läheisyydessä Pohjois-Ruotsissa. Se kuuluu Västerbottenin lääniin ja Västerbottenin historialliseen maakuntaan.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skellefteån alueen läpi virtaava Skelleftejoki (joskus suom. Helettijoki[3]) oli aikoinaan rajajoki, jonka eteläpuolella asui helsinglantilaisia eli ruotsalaisia ja pohjoispuolella lappalaisia ja suomalaisia.[3] Alueen suomalaista väestöä kutsuttiin keskiaikaisissa kirjoituksissa kveeneiksi ja heidän maataan Kvenlandiksi, esimerkiksi Ottar Haalogalantilaisen kuvauksessa noin vuodelta 890 sekä islantilaisen Níkulás Bergssonin Leiðarvísir og borgarskipan -nimisessä kuvauksessa pohjoisen kansoista vuodelta 1157.[3][4][5][6]
Skellefteån seurakunta mainitaan ensi kerran 1324 ja ensimmäinen kirkko rakennettiin 1330.[7]
Alueen vanhasta asutuksesta huolimatta Skellefteån kaupunki on Norlannin nuorimpia. Kaupungin perusti virallisesti kirkkoherra Nils Nordlander vuonna 1845. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin Skellefteån maalaiskunta sekä Bureå, Byske ja Jörn. Kaupungin arvonimen Skellefteå menetti vuonna 1971, jolloin Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kuntaan tulivat kuulumaan vielä Burträsk ja Lövånger. Nykyinen Skellefteån kunta on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan paljon suurempi kuin entinen Skellefteån kaupunki.
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään Skellefteå on kehittynyt teollisuus- ja kaivoskaupungiksi ja monet vanhat puurakennukset ovat saaneet väistyä tiilitalojen tieltä.
Kaivosyhtiö Bolidenin kuparisulatto on toiminut Skellefteåssa 1930-luvulta lähtien. Se työllistää nykyisin noin 700–800 henkilöä[8]. Skellefteåta kutsutaan joskus kultakaupungiksi (ruots. guldstaden) siellä kaivettavan kullan takia.
2020-luvun taitteessa kaupunkiin perustettiin suuri Northvolt-yrityksen akkutehdas, joka työllisti tuhansia ihmisiä. Yritystä ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja se ajautui Ruotsin suurimmaksi arvioituun konkurssiin maaliskuussa 2025. Tehtaalle pyritään löytämään jatkaja.[9]
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin vaakuna on nykyisin Skellefteån kunnan käytössä.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skellefteåsta on kotoisin jääkiekkoseura Skellefteå AIK.
Media
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skellefteåssa on Norran-sanomalehden päätoimitus.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Meänkielen sanakirja
- 1 2 3 Kustaa Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland.
- ↑ Kyösti Julku: Kvenland - Kainuunmaa. Oulu, 1986.
- ↑ Ohthere's story in Old English Orosius Ottarin matkakertomus muinaisenglannin ja englannin kielillä.
- ↑ Rafn, C.C. Antiquités Russes II, sivut 404–405.
- ↑ https://skellefteamuseum.se/nordana/fran-nordana-till-lejonstrom/landskyrkans-historia
- ↑ Rönnskär i Skellefteå varslar 200 anställda SVT. 10.3.2025. Viitattu 12.3.2025.
- ↑ Palmén, Joanna: ”Ruotsin modernin ajan suurin konkurssi” – Koko olemassaolonsa kompuroinut Northvolt kaatuu. Tekniikka & Talous, 12.3.2025. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2025.
- 1 2 Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Skellefteå – Kaupungin viralliset sivut
- Destination Skellefteå – Matkailutoimisto, tietoa ruotsiksi, englanniksi ja espanjaksi
| Bjurholm • Dorotea • Lycksele • Malå • Nordmaling • Norsjö • Robertsfors • Skellefteå • Sorsele • Storuman • Uumaja • Vilhelmina • Vindeln • Vännäs • Åsele |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |