Ateneumin taidemuseo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ateneum (museo))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo taidemuseosta, antiikin Ateneumeista kertoo artikkeli Ateneum (antiikki).
Ateneumin taidemuseo
AteneumView and modify data on Wikidata
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo
Tyyppi Taidemuseo, museorakennus, museo, rakennusView and modify data on Wikidata
Sijainti Kaivokatu 2, Helsinki
Perustettu 1887
Johtaja Marja Sakari
Kotisivut Ateneumin taidemuseo
Koordinaatit
Kartta
Ateneumin taidemuseo

Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Ateneumia rakennuksena ja taidemuseona.

Taidemuseo sijaitsee Rautatientorin laidalla, Theodor Höijerin piirustusten mukaan tehdyssä rakennuksessa, Ateneumissa. Taidemuseon johtajana toimii joulukuusta 2018 alkaen Marja Sakari, joka toimi aikaisemmin Kiasman intendenttinä.[1]

Rakennuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneumin uusrenessanssirakennus valmistui 1887. Aikaisemmin rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.

Ateneumin taidemuseo toimi väliaikaisissa tiloissa Kansakoulukadulla peruskorjauksen aikana 1985–1991. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Nykytaiteen museo toimi Ateneumissa 1991–1998.[2]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Sjöstrandin veistämät Ateneumin julkisivun muotokuvat Rafael, Feidias ja Donato Bramante.

Uusrenessanssia edustava Ateneum on rakenteeltaan symmetrinen. Sen fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, geometriaa, maalaustaidetta ja kuvanveistoa.[3] Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.

Julkisivun korkokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijamedaljongit ikkunaväleissä.
Ville Vallgrenin korkokuva Benvenuto Cellinistä (1887).

Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia, jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista, ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:

Taiteilija Taiteenala Elinvuodet Kotimaa
Werner Holmberg taidemaalari 1830–1860 Suomi
Robert Wilhelm Ekman taidemaalari 1808–1873 Suomi
Aleksander Lauréus taidemaalari 1783–1823 Suomi
Johan Tobias Sergel kuvanveistäjä 1740–1814 Ruotsi
Rembrandt taidemaalari 1606–1669 Alankomaat
Bertel Thorvaldsen kuvanveistäjä 1770–1844 Tanska
Peter Paul Rubens taidemaalari 1577–1640 Alankomaat
Michelangelo taidemaalari/kuvanveistäjä 1475–1569 Italia
Erwin von Steinbach arkkitehti 1244–1318 Saksa
Benvenuto Cellini kultaseppä/kuvanveistäjä 1500–1571 Italia
Jules Hardouin-Mansart arkkitehti 1646–1708 Ranska
Bernard Palissy keraamikko 1510–1589 Ranska
Karl Friedrich Schinkel arkkitehti 1781–1841 Saksa
Nicodemus Tessin nuorempi arkkitehti 1654–1728 Ruotsi
Carl Ludvig Engel arkkitehti 1778–1840 Saksa/Suomi
Fredrik Wilhelm Scholander arkkitehti 1816–1881 Ruotsi

Päätykolmion teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätykolmiossa veistosryhmän alla lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt (”Sovussa pienet asiat kasvavat”). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi.[4] Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur (”Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat”).

Taidemuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateneum-rakennuksessa toimivat Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Kansallisgallerian toimintayksiköitä. Talossa on myös Ateneum-sali, joka on esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.

Ateneum kuuluu Museokortti-järjestelmään, eli museovierailun voi tehdä henkilökohtaisella Museokortilla. Kortin voi myös hankkia vierailun yhteydessä Ateneumista. [5] Museo on avoinna joka päivä klo 10.00-20.30 maanantaita lukuun ottamatta.[6]

Suosituimmat näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateneumin taidemuseon historian suosituin näyttely oli Picasso-näyttely, joka pidettiin vuosien 2009 ja 2010 taitteessa. Neljän ja puolen kuukauden aikana näyttelyssä vieraili lähes 315 000 kävijää. Toiseksi eniten kävijöitä, noin 305 000, oli Edelfelt-näyttelyllä, joka kesti viisi kuukautta vuodenvaihteessa 2004–2005.[7] Kolmanneksi suosituin näyttely oli Tove Janssonin näyttely, joka keräsi 294 000 kävijää kuuden kuukauden aikana vuonna 2014.[8] Neljänneksi suosituin oli vuoden 2014 Helene Schjerfbeckin 4,5 kuukautta kestänyt näyttely, jota kävi katsomassa 231 000 kävijää.[9]

Ateneumin taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateneumin taidemuseon kokoelma on yksi Kansallisgallerian kolmen museon taidekokoelmista. Siinä ovat maalaus- ja veistoskokoelma, grafiikka- ja piirustuskokoelma ja kansainvälinen kokoelma.[10]

Keväällä 2013 Ateneumin teoksista 55 julkaistiin Googlen Art Projectissa.[11]

Teoksia kokoelmasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Frilander, Aino: Ateneumin uusi johtaja Marja Sakari kertoo HS:n haastattelussa, mihin suuntaan hän haluaa museota viedä ja mitä taide hänelle merkitsee – ”Taiteessa on sellainen totuudellisuus, joka välittyy ihmisille” Helsingin Sanomat. 2.12.2018. Sanoma Oy. Viitattu 3.12.2018.
  2. Nykytaiteen museo täyttää 10v (1.9.2000) (Arkistoitu sivu) Kiasma. Arkistoitu 4.3.2014. Viitattu 26.10.2015.
  3. Ateneumin tarina Ateneumin taidemuseo. Viitattu 21.12.2020.
  4. Anu Uimonen: Kulttuurirakennuksista taistellaan aina, HS 14.1.2012 s. C2
  5. Museot.fi - Ateneumin taidemuseo www.museot.fi. Viitattu 8.3.2019.
  6. Art Museum- Ateneum zaubee.com. 10.04.2023. Viitattu 10.4.2023.
  7. Picasso-näyttelyn näki lähes 315 000 ihmistä Yle Uutiset. 29.1.2010. Viitattu 27.7.2015.
  8. Tove Janssonin näyttely keräsi huikeat 293 837 kävijää 7.9.2014. Ateneum. Viitattu 14.1.2015.
  9. Schjerfbeck-näyttelystä tuli Ateneumin kolmanneksi suosituin HS.fi. 14.10.2014. Viitattu 27.7.2015.
  10. Kokoelmat, Ateneumin taidemuseo Viitattu 28.12.2012.
  11. Viljanen, Kaisa: Ateneumin teoksia julkaistiin Google Art Projectissa HS.fi. 21.5.2013. Viitattu 11.10.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pettersson, Susanna: Suomen taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-058-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]