Ateneumin taidemuseo
| Ateneumin taidemuseo Ateneum |
|
|---|---|
 Ateneumin taidemuseo |
|
| Tyyppi | Taidemuseo, museorakennus, museo |
| Sijainti | Kaivokatu 2, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Perustettu | 1887 |
| Johtaja | Anna-Maria von Bonsdorff |
| Kotisivut | Ateneumin taidemuseo |
 Ateneumin taidemuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Ateneumia rakennuksena ja taidemuseona.
Taidemuseo sijaitsee Rautatientorin laidalla, Theodor Höijerin piirustusten mukaan tehdyssä rakennuksessa, Ateneumissa. Taidemuseon johtajana toimii tammikuusta 2024 alkaen Anna-Maria von Bonsdorff, joka toimi aikaisemmin Ateneumin intendenttinä vuodesta 2013.[1]
Rakennuksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneumin uusrenessanssirakennus valmistui 1887. Aikaisemmin rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.
Ateneumin taidemuseo toimi väliaikaisissa tiloissa Kansakoulukadulla peruskorjauksen aikana 1985–1991. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Nykytaiteen museo toimi Ateneumissa 1991–1998.[2]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusrenessanssia edustava Ateneum on rakenteeltaan symmetrinen. Sen fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, geometriaa, maalaustaidetta ja kuvanveistoa.[3] Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.
Julkisivun korkokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia, jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista, ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:
| Taiteilija | Taiteenala | Elinvuodet | Kotimaa |
|---|---|---|---|
| Werner Holmberg | taidemaalari | 1830–1860 | Suomi |
| Robert Wilhelm Ekman | taidemaalari | 1808–1873 | Suomi |
| Aleksander Lauréus | taidemaalari | 1783–1823 | Suomi |
| Johan Tobias Sergel | kuvanveistäjä | 1740–1814 | Ruotsi |
| Rembrandt | taidemaalari | 1606–1669 | Alankomaat |
| Bertel Thorvaldsen | kuvanveistäjä | 1770–1844 | Tanska |
| Peter Paul Rubens | taidemaalari | 1577–1640 | Alankomaat |
| Michelangelo | taidemaalari/kuvanveistäjä | 1475–1569 | Italia |
| Erwin von Steinbach | arkkitehti | 1244–1318 | Saksa |
| Benvenuto Cellini | kultaseppä/kuvanveistäjä | 1500–1571 | Italia |
| Jules Hardouin-Mansart | arkkitehti | 1646–1708 | Ranska |
| Bernard Palissy | keraamikko | 1510–1589 | Ranska |
| Karl Friedrich Schinkel | arkkitehti | 1781–1841 | Saksa |
| Nicodemus Tessin nuorempi | arkkitehti | 1654–1728 | Ruotsi |
| Carl Ludvig Engel | arkkitehti | 1778–1840 | Saksa/Suomi |
| Fredrik Wilhelm Scholander | arkkitehti | 1816–1881 | Ruotsi |
Päätykolmion teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätykolmiossa veistosryhmän alla lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt (”Sovussa pienet asiat kasvavat”). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi.[4] Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur (”Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat”).
Taidemuseo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateneum-rakennuksessa toimivat Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Kansallisgallerian toimintayksiköitä. Talossa on myös Ateneum-sali, joka on esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.
Ateneum kuuluu Museokortti-järjestelmään, eli museovierailun voi tehdä henkilökohtaisella Museokortilla. Kortin voi myös hankkia vierailun yhteydessä Ateneumista. [5] Museo on avoinna joka päivä klo 10.00-20.30 maanantaita lukuun ottamatta.[6]
Suosituimmat näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateneumin taidemuseon historian suosituin näyttely oli Picasso-näyttely, joka pidettiin vuosien 2009 ja 2010 taitteessa. Neljän ja puolen kuukauden aikana näyttelyssä vieraili lähes 315 000 kävijää. Toiseksi eniten kävijöitä, noin 305 000, oli Edelfelt-näyttelyllä, joka kesti viisi kuukautta vuodenvaihteessa 2004–2005.[7] Kolmanneksi suosituin näyttely oli Tove Janssonin näyttely, joka keräsi 294 000 kävijää kuuden kuukauden aikana vuonna 2014.[8] Neljänneksi suosituin oli vuoden 2014 Helene Schjerfbeckin 4,5 kuukautta kestänyt näyttely, jota kävi katsomassa 231 000 kävijää.[9]
Ateneumin taidekokoelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ateneumin taidemuseon kokoelmat
Ateneumin taidemuseon kokoelma on yksi Kansallisgallerian kolmen museon taidekokoelmista. Siinä ovat maalaus- ja veistoskokoelma, grafiikka- ja piirustuskokoelma ja kansainvälinen kokoelma.[10]
Keväällä 2013 Ateneumin teoksista 55 julkaistiin Googlen Art Projectissa.[11]
Teoksia kokoelmasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albert Edelfelt,
Kuningatar Blanka, 1877.
Akseli Gallen-Kallela,
Lemminkäisen äiti, 1897.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Malminen, Ulla: Ateneumin johtajaksi on valittu Anna-Maria von Bonsdorff Yle.fi. 1.11.2023. Viitattu 17.3.2025.
- ↑ Nykytaiteen museo täyttää 10v (1.9.2000) (Arkistoitu sivu) Kiasma. Arkistoitu 4.3.2014. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Ateneumin tarina Ateneumin taidemuseo. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Anu Uimonen: Kulttuurirakennuksista taistellaan aina, HS 14.1.2012 s. C2
- ↑ Museot.fi - Ateneumin taidemuseo www.museot.fi. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ Art Museum- Ateneum zaubee.com. 10.04.2023. Viitattu 10.4.2023.
- ↑ Picasso-näyttelyn näki lähes 315 000 ihmistä Yle Uutiset. 29.1.2010. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Tove Janssonin näyttely keräsi huikeat 293 837 kävijää 7.9.2014. Ateneum. Arkistoitu 11.9.2015. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ Schjerfbeck-näyttelystä tuli Ateneumin kolmanneksi suosituin HS.fi. 14.10.2014. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Kokoelmat, Ateneumin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.12.2012.
- ↑ Viljanen, Kaisa: Ateneumin teoksia julkaistiin Google Art Projectissa HS.fi. 21.5.2013. Viitattu 11.10.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pettersson, Susanna: Suomen taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-058-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ateneumin taidemuseo Wikimedia Commonsissa
