Emma (taidemuseo)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emma
Espoon modernin taiteen museo
WeeGee-talon ja EMMAn sisäänkäynti elokuussa 2015.
WeeGee-talon ja EMMAn sisäänkäynti elokuussa 2015.
Perustettu 2002
Sijainti Ahertajantie 5
02070 Espoo
Johtaja Pilvi Kalhama (1.8.2012 alkaen)[1]
Kotisivut EMMA, museon kotisivut

EMMA - Espoon modernin taiteen museo on Espoon Tapiolassa sijaitseva kotimaiseen ja kansainväliseen modernismiin, nykytaiteeseen sekä designiin keskittyvä taidemuseo. Emman näyttelytilat sijaitsevat professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa WeeGee-talossa ja ne ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat. Museon kokoelmiin kuuluvat muun muassa Emman, Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmat. Emman museonjohtaja on Pilvi Kalhama ja Espoon taidemuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja on Saija Äikäs.

Emma toimii Näyttelykeskus WeeGeessä. Samalla sisäänpääsylipulla pääsee Emman lisäksi Futuro-taloon sekä samassa talossa toimiviin Espoon kaupunginmuseoonSuomen lelumuseo Hevosenkenkään ja Suomen kellomuseoon. WeeGee-talon vieressä olevaan Helinä Rautavaaran museoon on ilmainen sisäänpääsy.

WeeGee-talon edessä sijaitseva veistospuisto esittelee taidetta Emman kokoelmista. Esillä on Matti Peltokankaan teos Kulku vuodelta 1990, Eero Hiirosen Pro Aqua vuosilta 2005-2006. Raimo Utriaisen taidesäätiö teetti veistoksen Virta I (1981/2006) sijoitettavaksi Weegeen edustalle. Sen mallina oli Utriaisen 1980-luvun Virta-sarjan veistos Virta I vuodelta 1981. Veistos paljastettiin lokakuussa 2006.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoo perusti Espoon taidemuseosäätiön vuonna 2002. Emma avattiin yleisölle 13. lokakuuta 2006 WeeGee-talon kunnostuksen valmistuttua.

EMMA sijaitsee arkkitehtuuriltaan merkittävässä WeeGee-talossa, joka on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Weilin & Göös -yhtiön kirjapainotalo Tapiolassa. Emman näyttelytilat sijaitsevat toisessa kerroksessa 5000 neliön alun perin painosaliksi rakennetuissa tiloissa. Lisäksi Emma laajentaa vuonna 2017 näyttelytiloja rakennuksen länsisiipeen avaamalla uuden 1000 neliön näyttelytilan. Emman näyttelytiloissa esitetään Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmien lisäksi vaihtuvia suomalaisia ja kansainvälisiä modernin ja nykytaiteen näyttelyitä sekä muotoiluun keskittyviä näyttelyitä.

Museossa on pysyvästi esillä Saastamoisen säätiön taidekokoelma, joka täyttää puolet näyttelytilasta. Saastamoisen säätiön taidekokoelma[3] liitettiin Emman kokoelmiin talletuksena taidemuseon perustamisen yhteydessä. Kokoelmassa on yli 2600 teosta, joista kerralla on esillä noin 150. Näyttelytilassa on myös 4K-tekniikalla varustettu mediataiteen tila taidekokoelman mediataideteosten esittelyä varten.

Emman oma taidekokoelma, entinen Espoon kaupungin taidekokoelma, sisältää yli 2 600 teosta. Taidekokoelmaan kuuluvat julkiset teokset kaupungin virastoissa, laitoksissa sekä ulkotiloissa. Joitakin on esillä myös Emmassa.

Vuonna 2003 perustettu Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiö vaalii Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan taiteellista perintöä. Säätiön ja Emman kesken solmittiin talletussopimus, jonka perusteella museon hallintaan siirtyi yli 3000 säätiön omistamaa esinettä. Mukana on taideteoksia, taideteollista esineistöä, prototyyppejä sekä arkistoaineistoa. Marraskuussa 2015 Espoon kaupunki, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiö solmivat sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta pysyvästi näyttelykeskus WeeGeen tiloihin. Kansainvälisestikin kiinnostava ja harvinainen kokonaisuus avautuu yleisölle, kun Emman muotoilun esittämiselle omistettu laajennus avautuu marraskuussa 2017.

Kesällä 2013 Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus Cartes sulautui Emman toimintoihin.[2] Cartesin olivat perustaneet vuonna 1990 Sibelius-Akatemia, Teknillisen korkeakoulu ja Espoon kaupunki, ja sitä ylläpiti voittoa tavoittelematon Espoon Taide- ja Tietotekniikkasäätiö.[2] Cartes järjesti ja tuotti uutta teknologiaa soveltavia taidetapahtumia ja taideteoksia sekä edisti alan tutkimustoimintaa. Cartesin päätapahtuma viime vuosina oli vuosittain järjestettävä Cartes Flux -uusmediataidefestivaali, joka esitteli kotimaista ja kansainvälistä kokeellista mediataidetta. Cartes oli yksi keväällä 2010 perustetun Suomen Mediataideverkosto ry:n perustajajäsenistä.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Kauhanen, Taidepoliisi, 2006. Veistos on Emman lähellä olevassa liikenneympyrässä.

Emman toisella puolella vierailevat vaihtuvat näyttelyt, jotka esittelevät kansainvälistä ja kotimaista taidetta ja designea. Näyttelyt esittelevät modernin taiteen klassikoita sekä muistuttavat jo unohtuneista suomalaisista merkittävistä modernin taiteen edustajista.

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon modernin taiteen museon kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emman taidekokoelma on espoolaisten oma taidekokoelma. Emman kokoelmaa on kerätty 1950-luvulta lähtien, teoksia kokoelmassa on yli 2600. Se on taidemuseon kokoelmista suurin ja vanhin. Alun perin Espoon kaupungin taidekokoelmasta tuli Emman kokoelma vuonna 2002, kun kaupungin kuvataidetoiminnasta ja kokoelmien kartutuksesta huolehtimaan perustettiin Espoon Taidemuseosäätiö, joka hallinnoi vuonna 2006 yleisölle ovensa avannutta taidemuseota. Merkittävä osa Emman kokoelman teoksista on jatkuvasti esillä Espoon kaupunkikuvassa, ulkotiloissa julkisina monumentteina tai koulujen, sairaaloiden, päiväkotien, palvelutalojen, uimahallien aulatiloissa ja käytävillä, kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa.[3]

Vuonna 2017 Nokia lahjoitti nykytaiteen kokoelman Emmalle Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Museon omistukseen siirtyi kaikkiaan 27 teosta, joiden arvo on yhteensä noin 700 000 euroa. Taidelahjoitus sisältää teoksia sekä kotimaisilta että ulkomaisilta taiteilijoita. Kokoelman teokset ovat nykytaidetta ja edustavat monimuotoisesti eri tekniikoita. Se sisältää merkittävien kansainvälisten taiteilijoiden, kuten Eija-Liisa Ahtilan, Anselm Kieferin, Esko Männikön, Jussi Nivan, Tony Ourslerin ja Bill Violan teoksia. Pääosa teoksista oli esillä EMMAssa Nokian kokoelmanäyttelyssä 6.6.-10.9.2017.[4]

Saastamoisen säätiön taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saastamoisen säätiön taidekokoelma sai alkunsa, kun itäsuomalaisen teollisuussuvun kotiin hankittiin 1910-luvun taideteoksia muun muassa Ilmari Aallolta ja Tyko Salliselta. Liisa Saastamoinen ja Osmo P. Karttunen perustivat Saastamoisen säätiön vuonna 1968 taidekokoelman säilyttämiseksi. Nykyisin säätiön tehtäviin kuuluu taidekokoelman kehittäminen ja esittäminen. Kokoelma on vaikuttanut sekä Kuopion taidemuseon perustamiseen 1980—luvulla että Espoon modernin taiteen museon perustamiseen vuosituhannen taitteessa. Vuonna 1999 kokoelma talletettiin Espoon kaupungille. Taideteokset ovat säätiön omistuksessa ja kokoelman sijoituspaikka on EMMA - Espoon modernin taiteen museo.

Taidekokoelmaan kuuluu runsaat 2600 teosta, jotka edustavat suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Suomalaisen kokoelman perusta on 1910—luvun Marraskuun ryhmän taide, ja nykyisin kokoelmaan kuuluu teoksia alkaen 1910-luvun modernismin maalauksista aina 2010-luvun valokuva- ja videotaiteeseen. Kansainvälisen nykytaiteen kokoelman keskeinen linja nousee eurooppalaisen 1960—luvun, italialaisen arte poveran ja uuden esittävän maalauksen perinteestä.

Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan hankitaan pääosin kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta. Historiallista kokoelmaa täydennetään erittäin valikoivasti. Kansainvälisen kokoelman kerääminen aloitettiin 1990-luvulla. Englantilaisen kuvanveistäjän Antony Gormleyn veistos Two Times oli kokoelman ensimmäinen kansainvälinen teos. Säätiön taidekokoelman keskiössä on maalaustaide. Kokoelmaan hankitaan maalausten lisäksi muita taiteen lajeja. Valokuva- sekä mediataidetta on hankittu 90-luvulta saakka. Mediataiteen kokoelmaan kuuluu muun muassa Eija-Liisa Ahtilan, William Kentridgen, Shirin Neshatin ja Pilvi Takalan teoksia.[5]

Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin taiteellinen perintö on uskottu vuonna 2003 perustetun Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön tehtäväksi ja talletettu Emmaan. WeeGee-talon aulassa sijaitsevassa Wirkkala-kabinetissa on pysyvästi nähtävillä valikoima kokoelmasta.[4]

Vuonna 2017 Emma avaa 1000 m2:n laajennuksen Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmalle ja arkistolle sekä nykymuotoiluun keskittyville näyttelyille. Katseluvaraston ja vaihtuvien näyttelyiden kesken jakautuvan, Aukioksi nimetyn tilan suunnittelijoina toimivat Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari (Studio Wanderlust). Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoema on pysyvästi esillä Emmassa katseluvarastona. Alun perin taiteilija-muotoilijapariskunnan omistuksessa ollut kokoelma ja arkisto on laaja, se käsittää yli 5000 esinettä, mallia, piirustusta, luonnosta, prototyyppiä sekä valokuvaa. Mukana on Brykin ja Wirkkalan työskentelyyn ja uraan liittyvän materiaalin lisäksi paljon henkilökohtaista esineistöä, ja kuvia pariskunnan matkoilta ja elämän varrelta.[6]

Osmo Valtosen taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Nallenpolun taiteilijatalossa työskennelleen kuvataiteilija Osmo Valtosen (1929-2002) taidekokoelma lahjoitettiin Emmaan vuonna 2008. Kokoelmaan kuuluu lähes 300 teosta, mukana liikkuvan taiteen teoksia, hiekkapiirtureita, joista suuri taideyleisö Valtosen parhaiten muistaa. Lisäksi kokoelmaan kuuluu maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa ja arkistoaineistoa.[7]

Lars-Gunnar Nordströmin taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkretistisen kuvataiteen klassikoksi kutsutun Lars-Gunnar Nordströmin (1924-2014) 100 teosta, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, talletettiin Emmaan vuonna 2011. Nordströmiä pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen varhaisimmista ja määrätietoisimmista uranuurtajista. Emmaan talletettu kokoelma sisältää laajan ajallisen kaaren mestarin tuotannosta.[8]

Yleisöpalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emman yleisöpalvelujen tehtävä on taidesisältöjen avaaminen ja niiden tuominen yleisön käyttöön. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus taiteilijoiden ja taiteen ilmiöiden kanssa tuottavat rikkaan taidemuseokokemuksen. Emman yleisöpalveluiden tehtävä on rohkaista asiakkaan henkilökohtaista kokemusta sekä aktivoida omiin tulkintoihin taiteesta. Emma on kokoelmiensa, näyttelyidensä ja toimintansa kautta moniulotteinen oppimisympäristö kaiken ikäisille. 

Yleisöpalvelujen tehtävänä on myös avata museota instituutiona ja tuoda tunnetuksi museotta tehtävää työtä. Näin vuorovaikutus yleisön ja museon eri toimintojen kanssa vahvistuu ja tuottaa käsityksen kiinnostavasta instituutiosta, jolla on merkitystä niin arjen tasolla kuin yhteiskunnallisesti.

Emman yleisöpalveluiden strategiassa on viisi pääteemaa, johon kaikki toiminta nojaa: Emma yhteiskunnallisena keskustelijana ja keskustelun herättäjänä, Emma Espoon kaupunkikulttuurin merkittävänä osana, Emma vuorovaikutteisena oppimisympäristönä kaiken ikäisille, Emma taiteilijoiden talona, sekä Emma kansainvälisenä toimijana.[9]

Emma tarjoaa laajasti erilaisia tapahtumia, puheenvuoroja taiteesta, opastuksia ja taidepajoja. Vuonna 2016 Emman opastuksille osallistui 16 500 henkeä, ja tapahtumiin yhteensä 80 300 henkeä.[10]

Vuonna 2017 Emma käynnisti EMMA Talks -keskustelusarjan, jonka aiheet liittyvät ajankohtaisiin näyttelyihin. EMMA Talks nostaa esiin yhteiskunnallisia ja ihmisten elämään liittyviä teemoja taiteen ilmiöiden avulla. Se kertoo taiteesta ajankohtaisesti yleisön omaan kokemuspohjaan nojaten. EMMA Talks on suunnattu taiteesta kiinnostuneille aikuisille ja nuorille, jotka haluavat kehittää itseään ja osallistua keskusteluun.[11]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon toimintaan kuuluvat myös konservointi, tutkimus, arkistointi ja dokumentointi. Museo julkaisee omaa lehteä kerran vuodessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emma (taidemuseo).