Kansallisgalleria (Suomi)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Suomen Kansallisgalleria)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ateneumin taidemuseo.
Nykytaiteen museo Kiasma.
Sinebrychoffin taidemuseo

Kansallisgalleria on kolmen Helsingissä toimivan taidemuseon kokonaisuus, johon kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.[1] Valtion taidemuseo säätiöitettiin, ja nimeksi tuli vuoden 2014 alusta Kansallisgalleria.[2][3]

Kansallisgalleria on itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, jonka tehtävänä on huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta, harjoittaa näyttely- ja tutkimustoimintaa sekä osallistua taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen. Säätiölaki ei koske Kansallisgalleriaa julkisoikeudellisena säätiönä. Museon taidekokoelma on valtion omituksessa olevaa kansallisomaisuutta.[4]

Kansallisgalleria on valtakunnallinen kuvataiteen museo, joka toimii kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi.[5]

Kansallisgallerian lakiesitys annettiin kesäkuussa 2013. Laki astui voimaan 1.1.2014.[4]

Rahoitus, hallinto, tehtävät ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa Kansallisgallerian rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista.[6]

Kutakin taidemuseota johtaa museonjohtaja.[5] Kansallisgallerian toimielimiä ovat valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja. Valtuuskunta valvoo Kansallisgallerian hallintoa. Hallitus vastaa Kansallisgallerian toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Kansallisgallerian toimintaa.[5] Kansallisgallerian ja sen edeltäjän Valtion taidemuseon pääjohtajana on vuodesta 2006 toiminut Risto Ruohonen.[7]

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Sen puheenjohtaja on entinen presidentti Tarja Halonen.[8] Valtuuskunnan toimikausi on kaksi vuotta, ja sen puheenjohtaja on Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarinen.

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgallerian yhteydessä toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtion taideteostoimikunta. Aikaisemmin Taiteen keskustoimikunnan alaisuudessa toiminut Valtion taideteostoimikunta siirtyy valtion taidekokoelmineen Kansallisgallerian yhteyteen.[5]

Valtion taidemuseon henkilökunta siirtyi Kansallisgalleriaan ja heidän virkasuhteensa muuttui työsuhteiksi.[6] Kun tehtävät eivät enää ole virkoja, niitä ei tarvitse hakea julkisesti.[3]

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisgallerian kokoelma muodostuu taideteoksista, Arkistoaineistosta ja esineistä. Arkistoaineiston rinnastaminen taideteoksiin ja kokoelmaperiaatteiden kirjaaminen lakiin Kansallisgalleriasta merkitsee Kuvataiteen keskusarkiston hoitamien arkistokokoelmien aseman vahvistumista.[9]

Arkistokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteen keskusarkisto erillisenä osastona lakkautetaan Kansallisgalleriassa. Arkistokokoelmat sijoittuvat kokoelmahallintaosastoon. Niiden organisaatio yhdistyy Valtion taidemuseon kirjaston kanssa arkisto- ja kirjastoyksiköksi. Sen tehtäviä ovat arkistokokoelmien kartuttaminen, hoito ja hallinta, arkisto- ja kirjastokokoelmien kokoelmatietovarantojen ja -kantojen sisällöllinen hallinta ja kehittäminen, Kansallisgallerian kirjastotoiminnat sekä kokoelmatietopalvelut. Arkistojen parissa työskentelee jatkossa seitsemän henkilöä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taidekokoelmat Suomen Kansallisgalleria. Viitattu 31.3.2014.
  2. Kansallisgallerian hallitus ja valtuuskunta nimetty (Tiedote) 20.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 31.3.2014.
  3. a b Aino Frilander: Näkökulma: Kansallisgallerian näkymättömyysviitta. (Verkko-osoite latautuu huonosti) Helsingin Sanomat, 28.3.2015, s. C5. [www.hs.fi/kulttuuri/a1427433138848 Artikkelin verkkoversio] Viitattu 28.3.2015.
  4. a b Valtion taidemuseosta Kansallisgalleria (tiedote) Opetus- ja kulttuuriministeriö. 13.6.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.8.2013.
  5. a b c d Laki Kansallisgalleriasta, s. 36 (pdf) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 3 ja 10 §:n muuttamisesta. 13.6.2013. Edilex. Viitattu 6.8.2013.
  6. a b Paavo Arhinmäki: Täysistunto 72/2013, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansallisgalleriasta ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 3 ja 10 §:n muuttamisesta Puheenvuorot, Mistä eduskunnassa puhutaan?. Kansan muisti. Viitattu 6.8.2013.
  7. Risto Ruohonen jatkaa Kansallisgallerian pääjohtajana 2.6.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 16.8.2016.
  8. Presidentti Tarja Halosesta Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja 23.3.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.3.2015.
  9. a b Hanna-Leena Paloposki: Arkistokokoelmat Kansallisgalleriassa Lasuuri. Joulukuu 2013. Valtion taidemuseo. Viitattu 20.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]