Suomen säädöskokoelma

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011.

Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset. Ennen vuotta 2011 säädöskokoelma julkaistiin painettuna. Kun säädös on julkaistu, sen katsotaan tulleen kansalaisten tietoon ja samalla heitä velvoittavaksi. Säädöskokoelman ruotsinkielinen sisarteos on Finlands författningssamling. Oikeuskirjallisuudessa kokoelmasta käytetään lyhennettä SäädK tai SDK, ruotsinkielisessä tekstissä FFS tai FörfS. Lehden päätoimittaja on Jari Linhala.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen säädöskokoelmassa on julkaistava:[1]

  • lait
  • asetukset
  • eduskunnan työjärjestys, ohjesäännöt ja johtosäännöt
  • valtion talousarvio ja lisätalousarvio
  • eduskunnan päätös talousarvioesityksen noudattamisesta väliaikaisena talousarviona
  • eduskunnan valtion talousarviosta tai lisätalousarviosta erillään tekemät valtiontaloutta koskevat päätökset
  • ministeriön ilmoitus asetuksesta joka julkaistaan ministeriön määräyskokoelmassa
  • viranomaisen määräys, jos sen julkaisemisesta laissa niin säädetään
  • yleistä merkitystä omaava viranomaisen päätös tai tiedonanto, jos ministeriö tai valtioneuvosto niin päättää

Perustuslaissa säädetään että valtioneuvoston on presidentin allekirjoitettua lain viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa. Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan, ellei siitä ilmene, että voimaantulon ajankohdasta säädetään asetuksella. Jos lakia ei ole julkaistu voimaantulopäivänä, se tulee voimaan vasta julkaisemispäivänä. Muutoinkin julkaiseminen on säädösten ja viranomaisten antamien oikeussääntöjen voimaantulon ehdoton edellytys.[2]

Säädöskokoelmaan liittyy myös aakkosellinen asiahakemisto ja ajanluvunmukainen hakemisto. Vuoteen 1995 asti julkaistiin noin kymmenen vuoden välein edellisen kymmenvuotiskauden hakemistojen yhdistelmä. Nykyisin tiedonhaun apuna toimii sähköinen säädöskokoelma http://www.finlex.fi/.

Nykyisin säädöskokoelman julkaisemisesta huolehtii oikeusministeriö. Sen painamisesta huolehtii Edita Prima Oy ja myynnistä Edita Publishing Oy.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen sortokauden aikana asetuskokoelman vihot olivat kolmikielisiä, mutta muulloin kukin kieli julkaistiin omana sarjanaan.

Säädösten julkaiseminen Suomen suuriruhtinaskunnassa alkoi vuonna 1808. Ne julkaistiin aluksi ruotsin kielellä; osa säädöksistä julkaistiin myös suomen- ja venäjänkielisinä käännöksinä, ja tämä osoitettiin ruotsinkielisessä säädöksessä huomautuksella: "Dito på Ryska och Finska språken." Joskus julkaistiin ainoastaan venäjänkielinen tai suomenkielinen käännös.

Vuosina 1808–1859 säädökset koottiin jälkikäteen kahdeksi erilliseksi ruotsinkieliseksi julkaisusarjaksi, joiden niteet ilmestyivät muutaman vuoden välein tai vuosittain:

  • Samling af de till efterlefnad gällande Bref, Förklaringar och Föreskrifter, hvilka af Hans Kejserliga Majestät, äfvensom ifrån Expeditionerne i Dess Senat för Stor-Furstendömet Finland blifvit utfärdade uti Justitiæ-, Economiæ- och Politiæ-ärender
  • Samling af Placater, Förordningar, Manifester och Påbud, samt andre Allmänna Handlingar, hvilka i Stor-Furstendömet Finland sedan 1808 års början ifrån trycket utkommit.

Suomen asetuskokoelma perustettiin 28. marraskuuta 1859 annetulla julistuksella.[3] Kun Asetuskokoelmaa alettiin julkaista vuonna 1860, säädökset julkistettiin kaikki siitä lähtien paitsi ruotsiksi myös suomeksi ja venäjäksi.

Suomenkielisen säädöskokoelman nimenä on ollut:

  • 1860–1889 Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous
  • 1890–1917 Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelma
  • 1917–1980 Suomen asetuskokoelma (lyh. AsK)
  • 1981– Suomen säädöskokoelma.

Ruotsinkielisen kokoelman nimeksi määrättiin 1859 Storfurstendömet Finlands Författnings-Samling ja venäjänkielisen nimeksi Сборникъ Постановленій Великаго княжества Финляндскаго.

Aluksi kokoelman jokaisella asetuksella ei ollut omaa juoksevaa numeroa, vaan samassa vihossa julkaistiin useita asetuksia. Säädöksen nimenä oli 1860-luvulla usein "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus", mutta myös monen muun nimisiä julkaistiin. Nimenä saattoi olla asetus, ilmoitus, järjestys, kaavio, kertomus, kirje, käsky, ohje, plakaatti, päätös, pöytäkirja, selitys, supliikkipäätös, sääntö jne. Ero näiden termien välillä oli usein epäselvä, ja 1900-luvun alussa asetuksiksi kutsuttiin myös useita eduskunnan säätämiä lakeja.

Yleisesti tärkeissä asetuksissa (julistuksissa) oli merkintä "Julkiluettava saarnastuolista". Tällöin ne lähetettiin kuvernöörien (maaherrojen) kautta papeille, jotka lukivat ne kirkossa ääneen kansalle.

Vuonna 1918 Suomen asetuskokoelma ilmestyi sekä Helsingissä että Vaasassa. Helsingissä Suomen kansanvaltuuskunta julkaisi numerot 10–33 ja niin sanottu Vaasan senaatti julkaisi Vaasassa numerot 12–28. Molemmat käyttivät nimeä Suomen Asetuskokoelma, mutta samannumeroisilla asetuksilla oli täysin eri sisältö.

Sopimussarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa (lyhenne SopS) julkaistaan Suomea velvoittavat valtiosopimukset, niihin liittyvät asiakirjat ja Suomen niihin tekemät varaumat, selitykset ja ilmoitukset. Samoin julkaistaan sopimusten irtisanomista ja soveltamista koskevat päätökset. Lisäksi sopimussarjassa julkaistaan sopimusten voimaansaattamislait ja -asetukset sekä Suomen kansainvälisiä suhteita koskevat ilmoitukset.

Yleiseltä merkitykseltään vähäisistä sopimuksista voidaan sopimussarjassa julkaista vain ilmoitus, jossa kerrotaan viranomainen, jolta on saatavissa jäljennös valtiosopimuksesta.

Autonomian aikana ulkovaltojen kanssa tehdyt sopimukset julkaistiin muiden asetusten joukossa. Itsenäisen Suomen tekemät sopimukset julkaisi aluksi ulkoministeriö. Vuodesta 1933 lähtien ne on julkaistu Suomen asetuskokoelman sopimussarja-nimisenä erillisosana.[4] Vuoden 1981 alussa kokoelman nimeksi tuli Suomen säädöskokoelman sopimussarja.[5] Sopimuksilla on sopimussarjassa oma, säädöskokoelmasta erillään oleva juokseva numerointi. Sopimussarja on jakautunut kahtia: Vuodesta 1981 on julkaistu "Suomen säädöskokoelman sopimussarja: Ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset" ja vuodesta 1994 "Suomen säädöskokoelman sopimussarja: Euroopan talousalue".

Talousarviosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1993–2002 julkaistiin Suomen säädöskokoelman talousarviosarjaa. Siinä julkaistiin valtion talousarvio, lisätalousarviot, asetukset lainanottovaltuuksista sekä muut valtiontalouteen läheisesti liittyvät säädökset. Vuodesta 2003 talousarviot on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa. Talousarviosarjassa käytettiin omaa juoksevaa numerointia.

Viittaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säädöksiin viitataan siten että ensin ilmoitetaan säädöksen nimi, sitten hyväksymispäivämäärä ja säädöskokoelman numero (esimerkiksi Suomen perustuslaki 11.6.1999/731). Jos säädöksen hyväksymisvuosi on eri kuin julkaisuvuosi, niin molemmat vuodet pitää ilmoittaa (Laki Libanonin kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja keskinäistä suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 13.11.1998/8 v. 2000).

Toinen lyhyempi tapa on säädöksen nimen lisäksi ilmoittaa vain säädöskokoelman numero ja säädöskokoelmavuosi, mutta jättää hyväksymispäivämäärä pois (Suomen perustuslaki 731/1999). Huomaa että numeroiden esittämisjärjestys on eri tavoissa erilainen.[6]

Oikeudellisissa kirjoituksissa säädöksiin viitataan usein käyttämällä vakiintuneita lyhenteitä, joiden selitykset ilmoitetaan lyhenneluettelossa tai käytettäessä lyhennettä ensimmäisen kerran. Säädöksen osat eli lainkohdat yksilöidään ilmoittamalla lyhenne sekä luvun ja pykälän numero. RL 24:1 tarkoittaa rikoslain 24 luvun 1 pykälää.[6]

Määräyskokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullakin ministeriöllä on määräyskokoelma, jossa ministeriö julkaisee ne säädökset, joita ei julkaista Suomen säädöskokoelmassa. Samoin muilla valtion viranomaisilla on oma määräyskokoelmansa viranomaisen antamien määräysten julkaisemista varten. Kokoelmissa voidaan julkaista myös yleisiä ohjeita, päätöksiä ja tiedonantoja.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]