Tiedusteluvalvontavaliokunta
Tiedusteluvalvontavaliolautakunta on Suomen eduskunnan valiokunta, jonka tehtävä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta valvoo tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, seuraa ja arvioi tiedustelutoiminnan painopisteitä, seuraa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa, käsitelee valmistelevasti tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomukset ja käsitelee tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontahavainnot.[1]
Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle, jos valiokunta katsoo asian merkityksen sitä vaativan.
Tiedusteluvalvontavaliokunta osallistuu tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittämiseen lausumalla mielipiteensä asiasta valtioneuvostolle.
Muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunta asetetaan vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on eduskuntavaalien jälkeen tullut nimitetyksi, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta toisin päätä. Tämän lisäksi muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi tai varajäseneksi aiottu kansanedustajan on pyydettävä tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, onko henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 5 §:ssä tarkoitetussa suojelupoliisin toiminnallisessa tietojärjestelmässä tietoja asianomaisesta kansanedustajasta. Tietosuojavaltuutettu saattaa pyynnön tehneen kansanedustajan, hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja eduskunnan pääsihteerin tietoon havaintonsa tietojärjestelmän sisältämien kansanedustajaa koskevien tietojen olemassaolosta.[1]
Tiedusteluvalvontavaliokunta perustettiin ja asetettiin ensimmäisen kerran eduskunnan hyväksyttyä uudet tiedustelulait vuonna 2019.[2]
Valiokunnan jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä ja 2 varajäsentä, jotka valitaan eduskunnan täysistunnossa.[1][3] Muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus jaetaan erikseen tavanomaisen valiokuntajaon ulkopuolelta. Valiokunnan puheenjohtajuuden saa suurin eduskuntaryhmä ja varapuheenjohtajuuden toiseksi suurin eduskuntaryhmä.[4][5]
| Jäsen | Puolue | Vaalipiiri | |
|---|---|---|---|
| Mika Kari (puheenjohtaja) | SDP | Häme | |
| Riikka Slunga-Poutsalo (varapuheenjohtaja) | Perussuomalaiset | Uusimaa | |
| Tarja Filatov | SDP | Häme | |
| Heli Järvinen | Vihreät | Kaakkois-Suomi | |
| Pauli Kiuru | Kokoomus | Pirkanmaa | |
| Antti Kurvinen | Keskusta | Vaasa | |
| Markus Mustajärvi | Vasemmistoliitto | Lappi | |
| Mari Rantanen | PS | Helsinki | |
| Veronica Rehn-Kivi | RKP | Uusimaa | |
| Päivi Räsänen | Kristillisdemokraatit | Häme | |
| Sofia Vikman | Kokoomus | Uusimaa | |
| Antti Lindtman (varajäsen) | SDP | Uusimaa | |
| Hanna-Leena Mattila (varajäsen) | Keskusta | Oulu | |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Eduskunta: Tiedusteluvalvontavaliokunta eduskunta.fi. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Tiedustelulait www.eduskunta.fi. 9.5.2019. Eduskunnan kirjasto. Viitattu 12.7.2019.
- ↑ Täysistunnon PTK 23/2019 vp. www.eduskunta.fi. 26.6.2019. Viitattu 12.7.2019.
- ↑ Maarit Uber: Uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus on menossa sosialidemokraateille – pestiä pidetään erittäin vaikutusvaltaisena www.aamulehti.fi. 27.4.2019. Viitattu 12.7.2019.
- ↑ Valiokuntien puheenjohtajuuksista kiinnostava jako: perustuslakivaliokunta SDP:lle, sote-valiokunta keskustalle ja ulkoasiainvaliokunta perussuomalaisille www.karjalainen.fi. 25.4.2019. Viitattu 12.7.2019.
| |||||||
