Tiedusteluvalvontavaliokunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedusteluvalvontavaliolautakunta (TiV) on Suomen eduskunnan valiokunta, jonka tehtävä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta valvoo tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, seuraa ja arvioi tiedustelutoiminnan painopisteitä, seuraa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa, käsitelee valmistelevasti tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomukset ja käsitelee tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontahavainnot.[1]

Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle, jos valiokunta katsoo asian merkityksen sitä vaativan.

Tiedusteluvalvontavaliokunta osallistuu tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittämiseen lausumalla mielipiteensä asiasta valtioneuvostolle.

Muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunta asetetaan vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on eduskuntavaalien jälkeen tullut nimitetyksi, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta toisin päätä. Tämän lisäksi muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi tai varajäseneksi aiottu kansanedustajan on pyydettävä tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, onko henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 5 §:ssä tarkoitetussa suojelupoliisin toiminnallisessa tietojärjestelmässä tietoja asianomaisesta kansanedustajasta. Tietosuojavaltuutettu saattaa pyynnön tehneen kansanedustajan, hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja eduskunnan pääsihteerin tietoon havaintonsa tietojärjestelmän sisältämien kansanedustajaa koskevien tietojen olemassaolosta.[1]

Tiedusteluvalvontavaliokunta perustettiin ja asetettiin ensimmäisen kerran eduskunnan hyväksyttyä uudet tiedustelulait vuonna 2019.[2]

Valiokunnan jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä ja 2 varajäsentä, jotka valitaan eduskunnan täysistunnossa.[1][3] Muista valiokunnista poiketen tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus jaetaan erikseen tavanomaisen valiokuntajaon ulkopuolelta. Valiokunnan puheenjohtajuuden saa suurin eduskuntaryhmä ja varapuheenjohtajuuden toiseksi suurin eduskuntaryhmä.[4][5]

Jäsen Puolue Vaalipiiri
Mika Kari (puheenjohtaja) SDP Häme
Riikka Slunga-Poutsalo (varapuheenjohtaja) Perussuomalaiset Uusimaa
Tarja Filatov SDP Häme
Heli Järvinen Vihreät Kaakkois-Suomi
Pauli Kiuru Kokoomus Pirkanmaa
Antti Kurvinen Keskusta Vaasa
Markus Mustajärvi Vasemmistoliitto Lappi
Mari Rantanen PS Helsinki
Veronica Rehn-Kivi RKP Uusimaa
Päivi Räsänen Kristillisdemokraatit Häme
Sofia Vikman Kokoomus Uusimaa
Antti Lindtman (varajäsen) SDP Uusimaa
Hanna-Leena Mattila (varajäsen) Keskusta Oulu


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eduskunta: Tiedusteluvalvontavaliokunta eduskunta.fi. Viitattu 27.5.2019.
  2. Tiedustelulait www.eduskunta.fi. 9.5.2019. Eduskunnan kirjasto. Viitattu 12.7.2019.
  3. Täysistunnon PTK 23/2019 vp. www.eduskunta.fi. 26.6.2019. Viitattu 12.7.2019.
  4. Maarit Uber: Uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajuus on menossa sosialidemokraateille – pestiä pidetään erittäin vaikutusvaltaisena www.aamulehti.fi. 27.4.2019. Viitattu 12.7.2019.
  5. Valiokuntien puheenjohtajuuksista kiinnostava jako: perustuslakivaliokunta SDP:lle, sote-valiokunta keskustalle ja ulkoasiainvaliokunta perussuomalaisille www.karjalainen.fi. 25.4.2019. Viitattu 12.7.2019.


Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.