Hämeen vaalipiiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeen vaalipiiri

06 Tavastia electoral district.svg

Alue Kanta-Hämeen maakunta
Päijät-Hämeen maakunta
Aiemmat nimet Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Käytössä vaaleista 1907 alkaen
Kansanedustajia 14
Suurin puolue SDP 22,2 % (2015)

Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Alueelta valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa (7 % 200:sta). Nimestään huolimatta vaalipiiri ei kata koko Hämeen historiallisen maakunnan aluetta, vaan lähinnä eteläisen osan, Etelä-Hämeen eli Kanta-Hämeen maakunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan alueet.

Hämeen vaalipiiriin kuuluvat Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela ja Ypäjä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen vaalipiiri oli aikaisemmin nimeltään Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri. Päätös eduskunnan perustamisesta ja vaalipiirijaosta tehtiin ylimääräisillä valtiopäivillä 1906. Vaalipiirin muodostivat Tammelan kihlakunnan, Hauhon kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan muodostamat kunnat.[1]

Vuoteen 1990 asti Valkeakosken seutu kuului Hämeen eteläiseen vaalipiiriin, mutta silloin se siirrettiin Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Saman vuonna Somero siirtyi Turun eteläiseen vaalipiiriin. Tällöin Hämeen vaalipiirin kansanedustajanpaikkojen määrä väheni kahdella. Vuonna 2003 Hämeen vaalipiiriin liitettiin Heinolan seutu, joka aikaisemmin kuului Mikkelin vaalipiiriin ja Orimattila ja Artjärvi, jotka aikaisemmin kuuluivat Uudenmaan vaalipiiriin.

Puolueiden kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen vaalipiirin suurin puolue on SDP, jonka kannatus on melko laajaa koko maakunnassa. Erityisen vahvaa kannatus on Hämeenlinnan seudulla, jossa se on ollut suurin valtuustopuolue muun muassa Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Kalvolassa. SDP jakoi suurimman puolueen sijan kokoomuksen kanssa yhdistyneessä Hämeenlinnassa, mutta kantakaupungissa se on vieläkin suurin. Keskustan kannatus on yllättävän vähäistä, vasemmistoliitto on taas joillain paikkakunnilla vahvasti mukana kuten Janakkalassa. Vihreiden kannatus ei ole erityisen laajaa, sen sijaan Häme on kristillisdemokraateille vahvinta kannatusaluetta valtakunnallisesti.

SDP on suurin puolue Lahden seudulla, ja oli pitkään myös Lahden kaupunginvaltuuston suurin puolue kokoomuksen vallatessa ykkössijan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. SDP on suurin puolue vieläkin Heinolassa ja Nastolassa. Hollolan ja Padasjoen[2] suurin puolue on kokoomus. Muuten puoluekannatus on melko lailla samaa luokkaa Kanta-Hämeen kanssa.

Vaalikauden 2015–2019 kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempia kansanedustajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonomian aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puolueet 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917
Suom. 3 3 3 3 3 2 2 3
Nuors. 1 1 1 1 1 2 1 1
SDP 7 7 7 7 7 7 8 7
Yhteensä 11 11 11 11 11 11 11 11

Sotienvälinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puolueet 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939
IKL 2 2 1
Kok. 2 3 3 3 2 4 1 1 2
Ed. 3 1 1 1 1 1 1 1 1
ML 1 1 1 2 1 1 1 1
SDP 6 5 5 5 5 5 6 6 6
SSTP 1 1 1 1
Yhteensä 11 11 11 11 11 11 11 11 11

Eduskuntavaalit 1945–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

puolueet 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015
Kok. 2 3 3 2 3 3 3 4 4 4 5 5 6 4 4 4 3 4 3 3
SKL/KD               1 1 1 1 1 1 1 1
Ed./KP/LKP 1 1 1 1 1 1            
ML/Kesk. 1 2 2 3 2 3 2 2 2 2 2 2 2 3 2 2 3 3 2 3
SMP/PS           1 1 1 3 3
Vihr.                         1 1 1 1
SDP 4 4 5 5 4 4 5 5 5 5 5 5 6 4 5 4 5 4 4 3
TPSL 1 1
SKDL/Vas. 3 2 3 3 3 3 2 2 3 3 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1
Yhteensä 11 11 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 13 13 13 14 14 14 14 [1]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit 2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalipiiristä valittiin uusina kansanedustajina Matti Kauppila, Satu Taiveaho ja Minna Lintonen sekä Maija-Liisa Lindqvist uudelleen hänen oltuaan pois yhden kauden. Aikaisemmista kansanedustajaehdokkaista ei valittu uudelleen Timo Ihamäkeä eikä Ulla Juurolaa. Kansanedustajasta vaihtui neljä.

Eduskuntavaalit 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen vaalipiirin voimasuhteissä tapahtui yleisen poliittisen linjan mukainen siirtymä, kun yksi paikka siirtyi SDP:ltä kokoomukselle. Uusia kansanedustajia olivat Risto Autio (keskusta), Ilkka Viljanen ja Timo Heinonen (kokoomus). Aiemmistä kansanedustajista jäivät valitsematta SDP:n Minna Lintonen sekä keskustan Maija-Liisa Lindqvist. Vaalipiirin äänestysprosentti oli 63,9 % (-3,1).

Presidentinvaalit 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannatus % 29.1. vaalitulos (osuus) 29. 1. vaalitulos (äänet) 29.1. vaalipäivä (osuus) 29. 1. vaalipäivä (äänet) ennakkoäänet (osuus) ennakkoäänet
2 Bjarne Kallis 1,8 % 1 605 2,0 % 2 432 1,9 % 4 037
3 Sauli Niinistö 24,0 % 21 835 27,0 % 32 235 25,7 % 53 070
4 Timo Soini 2,5 % 2 286 4,3 % 5 122 3,5 % 7 408
5 Heidi Hautala 1,8 % 1 655 2,9 % 3 494 2,4 % 5 149
6 Henrik Lax 0,3 % 289 0,3 % 334 0,3 % 623
7 Matti Vanhanen 16,4 % 14 866 15,1 % 18 020 15,6 % 32 886
8 Arto Lahti 0,5 % 478 0,5 % 586 0,5 % 1064
9 Tarja Halonen 52,7 % 47 860 47,9 % 57 207 50,0 % 105 067

Yhteensä annettiin 210 876 ääntä. Äänestysprosentti oli 71,0.

Presidentinvaalin toinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannatus % 29.1. vaalitulos (osuus) 29. 1. vaalitulos (äänet) 29.1. vaalipäivä (osuus) 29. 1. vaalipäivä (äänet) ennakkoäänet (osuus) ennakkoäänet
3 Sauli Niinistö 46,3 % 102 921 47,7 % 55 953 44,8 % 46 968
9 Tarja Halonen 53,7 % 119 172 52,3 % 61 292 55,2 % 57 880

Yhteensä annettiin 222 093 ääntä ja äänestysprosentti oli 75,1.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]