Marinin hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marinin hallitus
Flag of Finland (state).svg
Suomen tasavallan 76. valtioneuvosto
Virassa
Prime Minister of Finland Sanna Marin 2019 (cropped).jpg
Pääministeri Sanna Marin
Toimikausi alkoi 10. joulukuuta 2019
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen päämies Sanna Marin
Hallituksen varapäämies
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema Enemmistöhallitus
Oppositiopuolueet
Historia
Edellinen Rinteen hallitus

Marinin hallitus on Suomen tasavallan 76. hallitus, joka aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2019.[1] Sen muodostavat sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Hallituksen pääministeri on sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Sanna Marin, joka oli edeltävän Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Hän oli 34-vuotiaana virkaan astuessaan paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin, myös koko maailman nuorin istuva pääministeri[2] sekä kolmas nainen Suomen pääministerin asemassa.[3] Marinin valinta pääministeriksi herätti laajalti huomiota paitsi Suomessa, myös ulkomaisissa viestimissä.[4] Marinin hallituskaudelle osui koronaviruspandemia, johon sisältyi pyrkimyksiä hidastaa tai estää viruksen leviämistä kansalaisten liikkumista rajoittamalla ja kouluja sulkemalla.

Ministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriönsä päällikkönä toimivat ministerit on lihavoitu.

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Valtioneuvoston kanslia
Pääministeri Sanna Marin10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni10. joulukuuta 20199. kesäkuuta 2020Keskusta
 Matti Vanhanen9. kesäkuuta 2020TehtävässäKeskusta
Kuntaministeri Sirpa Paatero10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Ulkoministeriö
Ulkoministeri Pekka Haavisto10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Sisäministeriö
Sisäministeri Maria Ohisalo10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetusministeri Li Andersson10. joulukuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen10. joulukuuta 20196. elokuuta 2020Keskusta
 Annika Saarikko6. elokuuta 2020TehtävässäKeskusta
Oikeusministeriö
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson10. joulukuuta 2019TehtävässäRKP
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri[* 1] Thomas Blomqvist10. joulukuuta 2019TehtävässäRKP
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen10. joulukuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työministeri Tuula Haatainen10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Elinkeinoministeri Mika Lintilä10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Puolustusministeriö
Puolustusministeri Antti Kaikkonen10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
  1. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin alaan kuuluvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat oikeusministeriössä, tasa-arvoasiat sosiaali- ja terveysministeriössä ja pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä.

Pääministerin valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallitus nimitettiin 10. joulukuuta 2019.

Marinin hallitus muodostettiin edeltävän pääministeri Antti Rinteen erottua tehtävästään 3. joulukuuta 2019.[5] Rinteen jätettyä hallituksensa eronpyynnön, pääministerin valitsi 9. joulukuuta 2019 sosiaalidemokraattinen puoluevaltuusto, jonka kokouksessa Sanna Marin voitti vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin, äänin 32–29.[6] Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli vuodesta 2014 puoluetta johtaneen Antti Rinteen ja Lindtman vuosina 2005–2008 puolueen puheenjohtajana toimineen Eero Heinäluoman ehdokas. Tästä jakolinjasta johtuen SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 toimineen Jutta Urpilaisen oikeistolainen valtuustojoukkio käytännössä liittoutui Rinteen tukijoiden kanssa, äänestäen Sanna Marinin pääministeriksi. Helsingin Sanomien politiikan analyytikko Marko Junkkarin mukaan tämän valinnan ratkaisi vanha jakolinja Heinäluoman ja Urpilaisen kannattajien välillä; urpilaislaisille heinäluomalainen vaihtoehto Lindtman olisi ollut pahempi kuin rinneläinen Marin.[7] Pääministerin toimesta luopunut Antti Rinne jatkaa puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettävään sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen asti.[8]

Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä seuraavana päivänä pidetyssä täysistunnossa, tiistaina 10. joulukuuta 2019, jossa Marin valittiin Suomen pääministeriksi äänin 99–70.[9]

Valtiovarainministerin vaihtuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti raportoi, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli maksattanut viestintäkoulutuspalveluita valtion rahalla.[10] Keskustan puheenjohtajana Kulmuni oli hankkinut viestintäkoulutusta paitsi elinkeino- ja valtiovarainministerin toimiin, myös puoluejohtajan rooliin – hän oli osallistunut koulutukseen esimerkiksi 3. joulukuuta 2019, eli sinä päivänä jona Sanna Marinia pääministerinä edeltänyt Antti Rinne ilmoitti eroavansa virastaan.

5. kesäkuuta Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä.[11] Kulmuni ilmoitti maksavansa valtiolle takaisin lähes 50 000 euron viestintäkoulutuslaskut. Kolme keskustan toimielintä – puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikkoryhmä – kokoontui yhteen maanantaina 8. kesäkuuta päättämään uudesta valtiovarainministeristä. Matti Vanhanen valittiin virkaan yksimielisesti.[12] Vanhanen nimitettiin Suomen valtiovarainministeriksi ja hänen toimikautensa alkoi seuraavana päivänä, 9. kesäkuuta 2020.[13]

Hallitusohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksen johtoviisikko joulukuussa 2019. Ministereistä opetusministeri Li Andersson (vasemmalla), silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni, pääministeri Sanna Marin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo.

Marinin hallitus on ottanut ohjelmakseen edeltävän hallituksen ohjelman, jonka nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".[14][15][16]

Työllisyysasteen korotus 75 prosenttiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutuu kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[17] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[17] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.[18] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[15]

Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[19]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[15]

Julkinen talous tasapainoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeri Vanhanen.

Hallitus sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä; toisaalta tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole.[17]

Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei parane, hallitus joutuu leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[20]

Tulevaisuusinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan tilapäisiä lisäpanostuksia tiettyihin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Marinin hallitus rahoittaa tulevaisuusinvestointeja kolmella miljardilla eurolla. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[21]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[15] Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistetaan viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.[22]

Kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I ja ne poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.[22]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoministeri Haavisto.

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[23]

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[24]

Pakolaiset ja maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskiintiö nostetaan vuosittain tarkennettavaan 850–1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[15]

Ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeri Ohisalo.

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.[25]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[15]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esittää Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena on saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyritään saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle on tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[26]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[15] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[15]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[15]

Sosiaali- ja terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelma takaa pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä. Käytännössä tämän toteutuminen tarkoittaisi tuhannen uuden lääkärin palkkaamista. Kymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan keskussairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[15]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeri Andersson.

Oppivelvollisuus pidennetään 18 ikävuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[15]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[27]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[21] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta-osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.[23]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.[23]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[23]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeisiin varataan 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[23]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[15]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[15] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.[23]

Puolustuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.[23]

Hallituksen politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen poliittinen järjestelmä
Coat of arms of Finland.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


 n  k  m 

Joulukuussa 2019 nousi kohu ulkoministeriön al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta, joista 2 on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.[28][29] Supo pitää leirin naisia turvallisuusriskinä.[30][31] UM:ssä laadittiin usean tiedotusvälineen mukaan syksyn aikana lasten ja naisten kotiuttamissuunnitelma. Suunnitelmasta ei ole tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja on käsitelty Rinteen hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolleilta "hiljaisen hyväksynnän".[32] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi 12. joulukuuta Ylelle, että Syyrian al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkaneelle viikolle. Sisäministeri Ohisalo kieltäytyi vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin. Ulkoministeri Haavisto totesi, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.[33]

Leirillä olevien suomalaisten auttamisen keinot ovat jakaneet mielipiteitä hallituspuolueiden välillä.[34] Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on linjannut, että hallituksen päätös pitää muodostaa lasten oikeudet ja etu huomioiden.[35] Puoluesihteeri Antton Rönnholm korostaa tapauskohtaista harkintaa. Keskusta esitti, että leirin lapsia täytyy auttaa, muttei vapaaehtoisesti Isisin alueelle lähteneitä äitejä. Puolueen mukaan tulisi selvittää, olisiko mahdollista tuoda lapset Suomeen ilman äitejään. Vihreiden mielestä lapsia tulee auttaa siinäkin tilanteessa, ettei heitä voida tuoda Suomeen ilman äitejään. Puolue katsoo, että lapsen etu menee turvallisuusuhan edelle. Vasemmistoliiton mukaan äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti ja rikoksiin syyllistyneet aikuiset on saatettava vastuuseen oikeuden kautta. Puolueen mukaan lapsen oikeudet ovat ensisijaisia.[36]

Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi 14. joulukuuta presidentin kyselytunnilla kantansa, että hallituksen tulisi kirkastaa linjansa leirin suomalaisten kotiuttamisesta. Hänen mielestään päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota paitsi inhimillisiin seikkoihin, myös turvallisuustekijöihin.[37]

Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen hallituksen kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ministeri Haaviston toiminnasta.[38][39] 18. joulukuuta eduskunta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta.[40][41]

Kymmenen opposition kansanedustajaa vaatii ulkoministerin toiminnan laillisuuden tutkimista perustuslakivaliokunnassa.[42][43][44] Myös oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja -ministeriön toimia.[45]

Aktiivimallin purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti aktiivimalli purettiin 13. joulukuuta 2019, yhtenä ensimmäisistä Marinin hallituksen toimista. Purku astui voimaan 1. tammikuuta 2020.[46]

Aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[17] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[47] Aktiivimallin tavoitteita on tarkoitus saavuttaa kolmikantaisen työryhmän löytämien toimenpiteiden mukaisesti. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on sanonut, että "aktiivimallin työllisyysvaikutukset ovat olleet nolla," eli korvaavat toimet toteutettiin jo.[48]

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu periaatelinjaus, jonka mukaan "huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta". Lokakuussa 2019, Rinteen hallituksen ollessa vallassa, Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi[49] ylitti tarvittavien allekirjoitusten määrän; kansalaisaloite on siis tulossa eduskunnan käsittelyyn kaudella 2019–2023.[50]

Vihreä liitto kannattaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista – puolueen puheenjohtaja Ohisalon sanoin ”vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista”.[51] Vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on ilmaissut myös tukevansa kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista. Ministerin sanoin: "Jos [kannabiksen] käytöstä ei tulisi tuomiota, niin se edesauttaa hoitoon hakeutumisen osalta."[52]

Ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksen tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä siten, että yhteiskunnan päästöt olisivat nettoneutraalit vuoteen 2035 mennessä.

Helmikuussa 2020 hallituksen eduskuntaryhmien edustajat kokoontuivat neuvottelemaan Suomen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä Helsingin Vuosaareen.[53] 21. helmikuuta Helsingin Sanomat raportoi, että vihreissä harkittiin näinä aikoina hallituksesta lähtemisestä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saatu aikaan. Vihreiden käyttämän poliittisen paineen kerrotaan kiristäneen hallituspuolueiden, etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton, välejä.[54]

Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta on ollut hallituksen asialistalla. Alkuvuodesta 2020 valtiovarainministeri Kulmuni haastatteli virkaan hakeneista kuudesta ehdokkaasta viisi. Sosiaalidemokraatit eivät ole Helsingin Sanomien tietojen mukaan tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Pääministeri Marinin mukaan paikkaa ei aiota avata uudelleen hakuun, eli toisin sanoen valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi valitaan yksi jo-haastatelluista kuudesta ehdokkaasta.[55]

Sosiaaliturvauudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen niin, että kansalaisten perusturvan taso ei heikkene.[56] Marinin hallitus asetti keväällä 2020 seitsemän vuoden ajan istuvan sosiaaliturvakomitean,[57] jonka jäsenten tehtävänä on valmistella sosiaaliturvauudistuksen eri osia viiden jaoston – työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston, asumisen jaoston, hallintojaoston ja tutkimus- ja arviointijaoston – kautta. Sosiaaliturvakomitean muodostavat yli puolueiden rajojen yltävä kansanedustajajoukkio; komitean jäseninä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen.

Yksi edelliseltä vaalikaudelta toteuttamatta jääneistä yhteiskunnallisista uudistuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus[58] eli soteuudistus,[59] on Marinin hallituksen toteutettavana. Hallituksen 15. kesäkuuta 2020 eduskunnan valiokuntien käsittelyyn antama 1 201-sivuinen lakipaketti sisältää useita muutoksia Suomen terveydenhoitojärjestelmään,[60] joista merkittävin rakenteellinen uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelvoitteen siirtyminen kunnilta ja kaupungeilta 21 maakunnalle, joiden lisäksi Helsinki muodostaa oman terveydenhoitoyksikkönsä.[61] Maakuntien velvollisuuksiksi on tulossa terveydelliset toiminnot – perustason sosiaali- ja terveydenhoito, suun terveydenhoito, kotihoito, mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut, avokuntoutuspalvelut, ehkäisevät palvelut ja neuvolapalvelut – sekä pelastustoiminnan takaaminen. Maakuntien ohella perustetaan 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason terveyspalveluiden toteuttamiseksi.

Soteuudistuksen aiheuttamat muutokset eivät tule kiristämään verotusta.[61] Uudistuksen yhteydessä kunnallisveroa madalletaan 12,63 %,[60] ja samanaikaisesti valtion vero-osuutta korotetaan saman summan keräämiseksi. Sosiaalidemokraattisen kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaariselta sosiaali- ja terveyskomitealta odotetaan valmista ehdotusta maakuntien verotusoikeuden toteutuksesta,[60] jonka mukaisesti valtion vero-osuutta madalletaan jälleen ja vastaava verotus toteutetaan maakuntien ja Helsingin toimesta.

Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen valiokuntalausuntokierros päättyy syyskuussa 2020.[60] Hallituksen aikataulun mukaisesti lakipaketti astuu voimaan loppukeväästä 2021. Sitten, alkuvuonna 2022, olisi mahdollistaa järjestää Suomen ensimmäiset maakuntavaalit. Tämän jälkeen, vuoden 2023 alussa, pelastustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat aloittaisivat toimintansa.

Koronaviruspandemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeri Andersson, pääministeri Marin ja kulttuuri- ja tiedeministeri Kosonen koronavirukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

COVID-19-koronaviruksen keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus toteutti useita vastatoimenpiteitä viruksen leviämisen taltuttamiseksi. 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat yhdessä pandemian aiheuttaneen Suomeen poikkeusolot.[62] Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti valmiuslain kahden käyttönottoasetuksen toimeenpanosta.[63] 18. maaliskuuta eduskunta hyväksyi valmiuslain asetusten käyttönoton lähes muuttumattomina. Ainut eduskunnan pöydälle jättämä asetus koski terveydenhuollon työntekijöiden valtakunnallista työvelvoitetta.[64][65] Valmiuslaki otettiin tällöin ensimmäisen kerran rauhan ajan Suomessa käyttöön.[66]

Valmiuslain käyttönottoa on pidetty yleisesti perusteltuna. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmaisi, että ilman valmiuslain pykälien käyttönottoa, olisi Suomessa ollut suuri uhka epidemian leviämisestä.[64] Jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että hallitus ja tasavallan presidentti julistivat poikkeusolot paitsi tartuntataudin, myös taloustilanteen, perusteella. Talousperusteet olisivat mahdollistaneet sen, että hallitus olisi voinut valmiuslain käytössä olleena aikana aktivoida laista kohtia, jotka olisivat antaneet sille paljon "ylimääräistä" valtaa.[67] Perustuslakivaliokunnan käsitellessä käyttöönottoasetusten juridisia perusteita maaliskuussa, näihin teoreettisiin taloustoimiin ei otettu kantaa, koska hallitus ei ottanut silloin – tai myöhemminkään – käyttöön yhtäkään valmiuslain taloutta koskevista pykälistä.[64]

Valmiuslain käyttönottoasetusten astuttua voimaan, hallitus toteutti muun muassa useita sosiaali-, koulutus-, terveys-, työ- ja elinkeino-, sekä sisä- ja ulkopoliittisia toimenpiteitä.[62] Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien piti jäädä kahden viikon karanteeniin. Kolmea lukuun ottamattaselvennä lentokentät suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muun muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeellä olevia poliiseja saatiin määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[68]

Hallitus poisti valmiuslain käytöstä maanantaina 15. kesäkuuta 2020,[69] yli kaksi viikkoa ennen alkuperäistä päättymispäivää. Tällöin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon leviäminen oli saatu taltutettua Suomessa, ja poikkeusolot julistettiin päättyneiksi.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ville Tavion (ps.) mielestä Rinteen hallituksen erottua olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit.[70] Hän piti vääränä sitä, että juuri ennen uuden hallituksen muodostamista eronnut ministeri Sirpa Paatero nimitettiin takaisin ministeriksi ennen kuin presidentti oli ehtinyt myöntää hänelle eroa, ja sitä, että Antti Rinne siirtyi eduskunnan varapuhemieheksi erottuaan pääministerin tehtävästä. Kokoomuslainen poliitikko ja historioitsija Jukka Seppinen katsoi, että pääministeri Rinteen olisi pitänyt mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa ja hänen olisi pitänyt vastata kokoomuksen välikysymykseen.[71]

Opposition edustajien kritiikistä huolimatta, hallituksen perustamiselle Marinin hallituksen tapaan on historiallinen vastine. Istuvan hallituksen perustaminen tapahtui samankaltaisella tavalla kuin Vanhasen ensimmäinen hallitus perustettiin vuonna 2003. Silloin edeltävän hallituksen istuva keskustalainen pääministeri Anneli Jäätteenmäki syrjäytettiin hallituksen toisiksi suurimman puolueen toimesta; tällöin kuninkaantekijän asemassa oli sosiaalidemokraattinen puolue, jonka eduskuntaryhmän jäsenistö ilmaisi yhteisen kantansa siitä, ettei pääministeriä pidetty enää luottamuksen arvoisena. Jäätteenmäen hallituksen eron yhteydessä ei järjestetty uusia eduskuntavaaleja, vaan uusi hallitus perustettiin edeltävän hallituskoalition pohjalle. Edellinen hallitusohjelma otettiin silloinkin uuden hallituksen ohjelmaksi, ja sekä puolueiden koot suhteessa toisiinsa että ministerinsalkkujaot pysyivät samoina.

Keskustan osallistuminen hallitukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan euroedustaja Mauri Pekkarinen totesi tammikuussa 2020, että keskustan olisi 2019 eduskuntavaalien jälkeen pitänyt siirtyä oppositioon – puolue oli kokenut historiansa suurimman vaalitappion oltuaan neljä vuotta pääministeripuolueen asemassa.[72]

Valtiosihteerien ja erityisavustajien lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen on kritisoinut Marinin hallituksen avustajien lukumäärää. Virtasen omakohtaisen kokemuksen perusteella avustajilla ei ole ollut suurta vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön työhön tai valmisteluun, eikä erityisavustajilla riitä osaamista ohjaamaan ministeriöiden virkamiehiä.[73] Myös muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja silloinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ovat pitäneet Marinin hallituksen avustajien lukumäärää liian isona.[74]

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti, ettei Sipilän hallituksen keskustalaisella liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä ollut yhtäkään avustajaa. Arhinmäki sanoi, että: "Luulen, että aika moni kansalainen joka nyt seuraa taksiuudistuksen jälkiä ajattelee, että olisi ehkä ollut parempi, että [Bernerillä] olisi kuitenkin ollut edes yksi avustaja."[74]

40 prosentin sukupuolikiintiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio-opin professori Anne Maria Holli arvosteli sitä, ettei Marinin hallituksessa toteutunut ns. 40 prosentin sukupuolikiintiö.[75] Uuteen hallitukseen valittiin eduskunnan entinen varapuhemies Tuula Haatainen.[76] Tästä johtui miesten osuuden putoaminen juuri alle 40:n prosentin.[75] Vuodesta 1991 lähtien sekä Lipposen I hallitus että Sipilän hallitus rikkoivat myös 40 prosentin sukupuolikiintiötä miesvaltaisilla kokoonpanoillaan.[77][78] Sukupuolikiintiö ei juridisesti velvoita valtioneuvostoa siksi, että se olisi perustuslain vastainen vaatimus.

Kesäkuussa 2020 Marinin hallitus liittyi Rinteen ja muiden sellaisten hallitusten joukkoon, jotka täyttivät 40 prosentin sukupuolikiintiön. Tämä johtui valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta ja viran siirtymisestä Matti Vanhaselle.

Työllisyyskeinojen aikaansaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Uutisissa Kai Hirvasnoro kirjoitti helmikuussa 2020, että usko hallituksen lupauksiin on lopussa, koska mitään ei näytä tapahtuvan. IMF, Fitch ja talouspolitiikan arviointineuvoston rajukenen mukaan? kritiikki totesivat, että työllisyys- ja ilmastotoimista ei ole mitään tietoa ja julkisen talouden näkymät ovat heikot.[79]

Keskustan kansanedustaja Markus Lohen mielestä 13. joulukuuta 2019 mennessä esitetyt työllisyystoimet ovat olleet täysin riittämättömiä. Lohen mukaan hallituksen ei pidä sulkea kipeitäkään leikkauksia pois keinovalikoimasta, jos tilanne niitä edellyttää.[80]

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mielestä työllisyyskeinojen valmistelu on edennyt työryhmissä liian hitaasti.[80]

Hallitusohjelman taloudelliset ratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien mielestä hallitusohjelmalla on "höttöinen" talouspohja, josta puuttuvat työllisyystoimet ja joita hidastavat kotitalousvähennyksen leikkaus ja polttoaineveron korotus.[81] Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä hallitus ei rahoita suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, eikä kannusta suomalaisia "ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen".[70]

Ilmastotoimien riittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä 16. joulukuuta 2019 julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei edistä ilmastokriisin torjuntaa. Hallitukselta tarvitaan liiton mukaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi, ja se vaati, että Suomen metsäpolitiikka on arvioitava kokonaan uudelleen.[82]

Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) lakiesitys sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta sai lausuntokierroksella kriittistä palautetta, ja ajautui tammikuussa 2020 Suomen Kuvalehden mukaan "umpisolmuun". Lakiehdotusta on pidetty etenkin yksityisen sektorin toimesta, eli kaupan alalla, kunnissa ja teollisuuden keskuudessa, ylimitoitettuna. Lakiesitys on huomattavasti tiukempi kuin Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2018) vaatii.[83]

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisinä puolueina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoykkösen toukokuussa 2020 julkistaman kannatusmittauksen mukaan hallituspuolueiden kannatus on 58,0 % ja opposition 39,6 %.[84] Hallituksen eduskuntaryhmistä sosiaalidemokraattien kannatus on 24,1 %, keskustan 12,9 %, vihreän liiton 9,7 %, vasemmistoliiton 7,3 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,0 %. Oppositioryhmistä perussuomalaisten kannatus on 18,8 %, kokoomuksen 16,2 %, kristillisdemokraattien 3,2 % ja nyt-liikkeen 1,4 %.

Kantar TNS:n joulukuussa 2019 julkistamassa gallupissa hallituspuolueista sosiaalidemokraattien kannatus oli 15,1 %, vihreiden 12,5 %, keskustan 11,1 %, vasemmistoliiton 8,4 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,5 %. Galluptulos oli keskustan heikoin tulos HS-gallupin historiassa. Oppositiopuolueista perussuomalaisten kannatus oli 22,7 %, kokoomuksen 17,2 %, kristillisdemokraattien 4,0 % ja nyt-liikkeen 1,7 %.[85]

Alkaneen vuosikymmenen aikana sosiaalidemokraattien kannatus on lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä on herättänyt keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.[86][87] Kannatusmittausten perusteella vihreiden ja keskustan lukemat ovat liikkuneet 12–10 %:ssa.[88] SDP:n kannatus hyppäsi koronaviruksesta aiheutuneiden toimenpiteiden aikaan 4,4 % Alma Median mittauksessa.[89] Muutos ei mahtunut enää virhemarginaaliin.

Hallitus kokonaisuutena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2020 julkaistun puoluebarometrin mukaan suomalaisista 69 % prosenttia arvioi Marinin hallituksen onnistuneen joko hyvin tai melko hyvin tehtävissään. Tulos on selkeästi paras vuonna 1991 aloitetun barometrin käytön aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 2001, jolloin Paavo Lipposen II hallitus sai vastaavaksi luvukseen 47 %.[90]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ministerit Valtioneuvosto. Viitattu 15.6.2020.
  2. Finland's Sanna Marin to become world's youngest prime minister at 34 CNN. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019. (englanniksi)
  3. Sanna Marin pääministeriksi, Paatero palaa ministeriksi, Rinne ei jää hallitukseen – Yle seurasi politiikan superpäivää hetki hetkeltä Yle Uutiset. 8.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
  4. Näin maailmalla uutisoitiin Sanna Marinin valinnasta pääministeriksi: huomio kiinnittyi ikään ja nopeaan nousuun huipulle www.iltalehti.fi. Viitattu 11.12.2019.
  5. Antti Rinne erosi pääministerin tehtävästä, mutta ylihuomenna hän todennäköisesti neuvottelee jo seuraavan hallituksen pystyttämisestä HS. 3.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  6. Kommentti: Suomi saa maailman nuorimman pääministerin, ja se on rohkea veto — Mutta miksi luottamuksensa menettänyt Antti Rinne nousee eduskunnan puhemiehistöön? Kouvolan Sanomat. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  7. HS-analyysi | Sdp:n rinneläinen ja urpilaislainen kuppikunta ovat olleet vuosia kaikesta eri mieltä – sunnuntaina ne ilmeisesti kuitenkin löysivät toisensa Helsingin Sanomat. 10.12.2019. Viitattu 15.6.2020.
  8. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen: Marinin noususta pääministeriksi voi seurata tulitauko Sdp:n sisäiseen sotaan Helsingin Sanomat. 12.12.2019.
  9. Eduskunta äänesti Sanna Marinin Suomen pääministeriksi äänin 99–70 IS. 10.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  10. SK: Kulmuni on käyttänyt konsulttipalveluita lähes 50 000 eurolla, laskut ministeriölle Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2020.
  11. Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2020.
  12. Matti Vanhanen nousee valtiovarainministeriksi: "Velvollisuudentunto ajaa, kun kysytään painokkaasti" – Hallitus käsittelee tiistaina ministerivaihdosta Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2020.
  13. Hallitus | Matti Vanhanen nimitettiin valtiovarainministeriksi – Lue seuranta tiistain politiikan tapahtumista täältä Helsingin Sanomat. 9.6.2020. Viitattu 10.6.2020.
  14. Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
  15. a b c d e f g h i j k l m Teemu Luukka HS, Paavo Teittinen HS, Teija Sutinen HS, Anni Lassila HS, Tuomas Niskakangas HS: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  16. Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 13.12.2019.
  17. a b c d Paavo Teittinen: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  18. Katja Incoronato: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa – ”Lisäveroja on mahdollista kerätä” Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  19. Tuomas Niskakangas HS, Teija Sutinen HS: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  20. Orpo: Hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja – tarvitaan 120 000 uutta työllistä MTV Uutiset. 22.1.2020.
  21. a b HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  22. a b 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa Valtioneuvosto. Viitattu 14.12.2019.
  23. a b c d e f g Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 - Osallistava ja osaava Suomi -– sosiaalisesti, taloudellisestija ekologisesti kestävä yhteiskunta (pdf) Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. 6.6.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 13.9.2019.
  24. Ari Helminen: Uutisanalyysi: Aktiivimallin leikkuri poistuu, mutta moni muu vaalilupaus jäi puolitiehen. Opintorahan satanen kuihtui muutamaan euroon, poliisien ja pakolaisten määrät kaukana luvatusta Uusimaa. Viitattu 23.10.2019.
  25. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf
  26. Valoa luvassa kurjistuvalle elonkirjolle: ympäristöministeri Krista Mikkonen lupailee 42 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuteen jo ensi vuonna Kainuun Sanomat. Viitattu 23.10.2019.
  27. Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
  28. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle Uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  29. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  30. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  31. Antti Kuronen & Päivi Kerola & Simo Ortamo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan Yle uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
  32. Alec Neihum: Eduskunta kuumeni al-Holista: Syytöksiä pelkuruudesta ja vastuun pakoilusta sekä vaatimuksia lisätiedosta – Haavisto: "On asioita, jotka ovat erittäin luottamuksellisia" mtvuutiset.fi. 12.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  33. Al-Holin kotiuttamissuunnitelmat: Poliisiylijohtajan kommentit hämmensivät, ministerit vaitonaisia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.12.2019.
  34. Eerikki Pitkänen: Selkeyttääkö al-Hol-välikysymys hallituksen linjaa suomalaisten kotiuttamisesta? Vihreillä ja keskustalla yhä eri näkemys – "Se edellä tässä on tietenkin mentävä..." mtvuutiset.fi. 13.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  35. SDP:n Antti Lindtman peräänkuuluttaa hallituksen linjausta al-Hol-asiassa: "On tärkeää, että lasten oikeudet ja etu eivät jää poliittisen kiihkoilun jalkoihin" www.msn.com. Viitattu 4.6.2020.
  36. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  37. Sauli Niinistö ei tiedä, mitä kaikkea al-Holin suhteen on jo tehty – ”En minäkään ihan selkoa saanut”, presidentti sanoi Ylen haastattelussa Helsingin Sanomat. 14.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
  38. Al-Holin leiriläisten kohtalossa on monta kysymystä, joihin selvyyttä odotetaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa STT. Viitattu 13.12.2019.
  39. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  40. Eduskunta kävi tiukkasanaisen välikysymyskeskustelun – Pääministeri Sanna Marin kokoomukselle: "Eikö teitä hävetä?" Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  41. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen – katso miten edustajat äänestivät Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  42. Ulkoministeri Pekka Haaviston toimista al-Holin leirin suomalaisten asiassa muistutus perustuslakivaliokunnalle Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  43. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee ministeri Pekka Haavistoa ja hänen osittain hyllyttämäänsä konsulipäällikköä al-Holin kiistasta www.aamulehti.fi. Viitattu 21.12.2019.
  44. Jenni Tamminen: Pekka Haaviston toimista alkoi poikkeuksellinen tutkinta eduskunnassa – vastausaikaa tammikuun puoliväliin Talouselämä. Viitattu 21.12.2019.
  45. Oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja ulkoministeriön toimet al-Holin leiriläisten siirtoa koskevassa jupakassa Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  46. Eduskunta purki aktiivimallin, leikkuri poistuu vuoden alusta Helsingin Sanomat. 13.12.2019. Viitattu 21.5.2020.
  47. Anna-Kaisa Urpelainen: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viesti: Aktiivimalli ei edistä kenenkään työllistymistä Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
  48. Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  49. Kansalaisaloitepalvelu - Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 21.5.2020.
  50. 50 000:n allekirjoituksen raja ylittyi – Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi etenee eduskunnan käsittelyyn Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  51. Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa? Demokraatti selvitti, mitä ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt ja asiantuntijat ajattelevat demokraatti.fi. 11.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  52. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kannabiksesta: "Kannatan sitä, ettei käytöstä rangaistaisi" Yle Uutiset. Viitattu 23.12.2019.
  53. Hallitus sopinut ilmastorahaston perustamisesta – rahaa satoja miljoonia euroja www.iltalehti.fi. Viitattu 21.5.2020.
  54. Incoronato, Katja: Kuittailu hallituksen sisällä kovenee: ”Sitäkin voi pohtia, kannattaako neuvotella vai poistua paikalta” – Tutkija: Tämän takia muut toivovat vihreiden pysyvän hallituksessa Uusi Suomi. 21.2.2020. Viitattu 22.2.2020.
  55. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys meni solmuun – Marin: Valinta tehdään nykyisten hakijoiden joukosta Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  56. Sosiaaliturvauudistus Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 10.6.2020.
  57. Sosiaaliturvakomitea Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 10.6.2020.
  58. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 15.6.2020.
  59. Sote-alueella Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.6.2020.
  60. a b c d "Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon" – Yksityisten palveluntuottajien rooli on rajattu tarkasti hallituksen sote-esityksessä Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  61. a b 21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  62. a b Marin: Suomeen valmiuslaki ja poikkeusolot, koulut pääosin kiinni, rajat menossa kiinni – lue toimintaohjeesi sanasta sanaan ts.fi. 16.3.2020. Viitattu 25.6.2020.
  63. Valmiuslain käyttöönottoasetukset eduskunnalle - Valtioneuvosto. Viitattu 25.6.2020.
  64. a b c Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönotto­asetukset – valtakunnallinen työvelvoite terveydenhuollon henkilökunnalle ei läpäissyt seulaa Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  65. Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa Uusi Suomi. 17.3.2020.
  66. Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät – Näin päätös vaikuttaa Suomeen Helsingin Sanomat. 16.6.2020.
  67. Suomi siirtyy valmiuslain aikaan – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön Helsingin Sanomat. 17.3.2020.
  68. Hallitus otti heti käyttöön mahdollisuuden rajoittaa lääkkeiden myyntiä – Nämä asiat muuttuvat, kun osia valmiuslaista tulee voimaan Helsingin Sanomat. 18.3.2020.
  69. Valmiuslain voimassaolo päättyi 15.6.2020 Apta. Viitattu 25.6.2020.
  70. a b Perussuomalaisten mielestä uudet eduskuntavaalit olisivat olleet palvelus demokratialle – "Kansa ei äänestänyt Marinia pääministeriksi" www.satakunnankansa.fi. Viitattu 16.12.2019.
  71. Veikko Jarmala: Historioitsija: Antti Rinteen luottamus olisi pitänyt mitata verkkouutiset.fi. 26.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
  72. Mauri Pekkarinen: Keskustan ei olisi pitänyt mennä hallitukseen vaalitappion jälkeen www.iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2020.
  73. Ex-kansliapäällikkö lataa kovaa kritiikkiä hallituksen paisuneesta avustajajoukosta – Perusteena käytetty EU-puheenjohtajuus oli "lapsellinen väite" mtvuutiset.fi. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  74. a b Marin kypsyi opposition väitteisiin: ”Nyt tämä keskustelu alkaa mennä aika paksuksi” Ilta Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  75. a b Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  76. Pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne valittiin eduskunnan varapuheenjohtajaksi selvin äänin Aamulehti. 11.12.2019.
  77. Professori moittii hallitusta naisvaltaisuudesta HS:ssa: ”Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti?” Ilta Sanomat. 20.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
  78. Anne Maria Holli, yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa: Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  79. Hallituksen pitää vastata murskakritiikkiin Helsingin Sanomat. 3.2.2020.
  80. a b Antti Honkamaa: TEM:n molemmat ministerit vaihtuivat, eikä se ole sattuma – Hallituksen työllisyystavoite uhkaa karata ilman uusia toimia Talouselämä. Viitattu 13.12.2019.
  81. KD toivoi muutosta työllisyys- ja ideologisiin linjauksiin, mutta Marinin hallitus ei muuta ohjelmastaan pilkkuakaan KD-Lehti. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
  82. Luonnonsuojeluliitto: Suomi jatkaa hiilinielupolitiikan hämärtämistä Kansan Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
  83. Marinin hallitus umpisolmussa sähköautojen latauslain kanssa – vastakkain ovat raha ja ympäristötavoitteet Suomenkuvalehti.fi. 9.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  84. Tommi Parkkonen: Alman kysely - Sdp:n kannatus jo yli 24 %, perussuomalaisten laskenut: ”Mediahuomio keskittyy pääministeriin” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 5.5.2020.
  85. HS-gallup: Perussuomalaisten kannatus kasvaa edelleen – keskustan tulos kaikkien aikojen huonoin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.12.2019.
  86. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 06.02.2020.
  87. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 06.02.2020.
  88. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 05.03.2020.
  89. Helsingin Sanomat: hs.fi. Viitattu 31.03.2020.
  90. Puoluebarometri: SDP ja keskusta parantaneet julkikuvaansa roimasti Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.6.2020.
edeltäjä:
Rinteen hallitus
Suomen valtioneuvosto
10. joulukuuta 2019 alkaen
Flag of Finland (state).svg