Rangellin hallitus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rangellin hallitus (4.1.1941 – 5.3.1943) yhteiskuvassa jättäessään tehtävänsä maaliskuun alussa 1943. Takarivissä vasemmalta oikeuskansleri Toivo Tarjanne, ministerit Toivo Ikonen, Henrik Ramsay, Toivo Horelli, Vilho Annala, Antti Kukkonen, Karl Rudolf Walden, Karl-August Fagerholm ja Oskari Lehtonen. Eturivissä vasemmalta Toivo Horelli, Uuno Takki, Väinö Tanner, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell, ministerit Rolf Witting, Juho Koivisto ja Viljami Kalliokoski

.

Rangellin hallitus oli Jukka Rangellin johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 3. tammikuuta 19415. maaliskuuta 1943 yhteensä 790 päivän ajan. Hallituksen muodostivat Maalaisliitto, Kokoomus, Edistyspuolue, Suomen sosialidemokraattinen puolue, Ruotsalainen kansanpuolue ja Isänmaallinen kansanliike.

Edellinen pääministeri Risto Ryti oli tullut valituksi uudeksi tasavallan presidentiksi joulukuussa 1940 ja hän antoi uuden hallituksen muodostamisen hyvän ystävänsä, Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Jukka Rangellin tehtäväksi. Rangellilla ei kuitenkaan ollut sanottavaa poliittista eikä varsinkaan ulkopoliittista kokemusta. Ulkoministerinä jatkoi RKP:n Rolf Witting ja muutoinkin hallitus oli kokoonpanoltaan paljolti edeltäjänsä kaltainen. Suurin muutos hallituspohjaan oli Isänmaallisen kansanliikkeen mukaantulo Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Vilho Annalan saadessa toisen kulkulaitosministerin salkun.[1]

Järjestyksessään Rangellin hallitus oli Suomen 25. hallitus. Hallitus joutui heti vaikeuksiin evakkoja koskevan pika-asutuslain ja vastikemaakysymyksen osalta. Vastakkain olivat käytännössä maalaisliitto ja RKP. Koska ratkaisu ei tyydyttänyt RKP:tä, sisäministeri v. Born erosi jo keväällä hallituksesta.

Hallituksesta tuli jatkosodan hallitus leimautuen vahvasti saksalaissuuntautuneeksi hallitukseksi. Ernst von Bornin tilalle toukokuussa 1941 sisäministeriksi tullut kokoomuksen ammattiministeri Toivo Horelli teki jopa päätöksen Saksan alueilta paenneiden juutalaisten luovuttamisesta saksalaisille. Luovutukset lopetettiin kuitenkin muun muassa sosiaaliministeri Karl-August Fagerholmin painostuksesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriksi tuli heinäkuussa 1941 SDP:n vahva mies Väinö Tanner, joka oli elokuussa 1940 joutunut Neuvostoliiton painostuksesta eroamaan edeltäneen Rytin hallituksen kansanhuoltoministerin paikalta. Toukokuussa 1942 Tanner siirtyi Mauno Pekkalan paikalle valtiovarainministeriksi.[2] Tannerin seuraajaksi kauppa- ja teollisuusministerinä tuli OTK:n johtaja Uuno Takki, joka oli siitä lähtien valtioneuvoston jäsenenä yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan vuotta maaliskuuhun 1950 saakka.[3]

Hallituksen ero liittyi Rytin presidenttikauden päättymiseen maaliskuussa 1943. Erotessaan Rangellin hallitus oli noussut hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle Kivimäen hallituksen ja Cajanderin kolmannen hallituksen jälkeen.[4]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Jukka Rangell

4.1.1941 – 5.3.1943

Edistyspuolue
Ulkoasiainministeri
Rolf Witting

4.1.1941 – 5.3.1943

RKP
Ministeri ulkoasiainministeriössä
Henrik Ramsay

14.11.1941 – 5.3.1943

RKP
Oikeusministeri
Oskari Lehtonen

4.1.1941 – 5.3.1943

Kokoomus
Sisäasiainministeri
Ernst von Born
Toivo Horelli

4.1.1941 – 13.5.1941
13.5.1941 – 5.3.1943

RKP
Kokoomus
Puolustusministeri
Karl Rudolf Walden

4.1.1941 – 5.3.1943

amm.
Valtiovarainministeri
Mauno Pekkala
Väinö Tanner

4.1.1941 – 22.5.1942
22.5.1942 – 5.3.1943

SDP
SDP
Ministeri valtiovarainministeriössä
Juho Koivisto

4.1.1941 – 5.3.1943

Maalaisliitto
Opetusministeri
Antti Kukkonen

4.1.1941 – 5.3.1943

Maalaisliitto
Maatalousministeri
Viljami Kalliokoski

4.1.1941 – 5.3.1943

Maalaisliitto
Ministeri maatalousministeriössä
Toivo Ikonen

4.1.1941 – 5.3.1943

Maalaisliitto
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Väinö Salovaara

4.1.1941 – 5.3.1943

SDP
Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä
Vilho Annala

4.1.1941 – 5.3.1943

IKL
Kauppa- ja teollisuusministeri
Toivo Salmio
Väinö Tanner
Uuno Takki

4.1.1941 – 3.7.1941
3.7.1941 – 22.5.1942
22.5.1942 – 5.3.1943

SDP
SDP
SDP
Sosiaaliministeri
Karl-August Fagerholm

4.1.1941 – 5.3.1943

SDP
Kansanhuoltoministeri
Väinö Kotilainen
Väinö Arola
Henrik Ramsay

4.1.1941 – 16.4.1941
16.4.1941 – 3.7.1942
3.7.1942 – 5.3.1943

amm.
Maalaisliitto
RKP
Ministeri kansanhuoltoministeriössä
Henrik Ramsay
Siivo Kantala
Toivo Ikonen

29.10.1941 – 3.7.1942
3.7.1942 – 5.3.1943
13.11.1942 – 5.3.1943

RKP
Maalaisliitto
Maalaisliitto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ensio Siilasvuo (toim.): Jatkosota-kronikka, s. 6. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3661-4.
  2. Jatkosota-kronikka,s . 16.
  3. Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet, s. 170. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960, s. 192. Helsinki: Otava, 1959.
  5. Rangellin hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.
Suomi Edeltäjä:
Rytin II hallitus
Suomen hallitus
3. tammikuuta 19415. maaliskuuta 1943.
Seuraaja:
Linkomiehen hallitus