Miettusen II hallitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miettusen II hallitus oli Suomen tasavallan 58. hallitus. Kyseessä oli kansanrintamahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskustapuolue, SKDL, RKP ja LKP. Lisäksi hallituksessa oli kaksi ammattiministeriä. Edeltävä, kesäkuussa nimitetty kansliapäällikkö Liinamaan virkamieshallitus oli tarkoitettu istumaan syyskuun ennenaikaisiin 1975 eduskuntavaaleihin asti.

Vaalit eivät laukaisseet sisäpoliittista umpikujaa, kuten presidentti Urho Kekkonen oli toivonut. Hallitusneuvottelujen jatkuttua kaksi kuukautta ilman tulosta Kekkonen kutsui puolueiden puheenjohtajat presidentinlinnaan "runnaamaan" kokoon enemmistöhallituksen, jossa SKDL olisi mukana. Tuloksena oli "hätätilahallituksen"-nimelläkin tunnettu Miettusen II hallitus. Nimityksen taustalla oli presidentin muutamaa päivää aiemmin puoluejohtajille pitämä tiukkasävyinen puhuttelu, jossa hän mainitsi maassa vallitsevan "kansallinen hätätila" eli ennätyksellisen suuri työttömyys, ja että puolueet muodostavat hallituksen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Puhuminen "kansallisesta hätätilasta" oli sikäli perusteltua, että vuosien 1973–1974 öljykriisistä alkunsa saanut maailmanlaajuinen lama iski Suomeen viiveellä, vasta vuoden 1975 aikana, jolloin Suomen talous ajautui eräiden tärkeiden mittarien mukaan kansainvälisestikin vertaillen jyrkkään syöksykierteeseen. Tarvittavat elvytystoimet olivat varsin epämiellyttäviä, koska ne edellyttivät kulutuksen supistamista, eikä puolueilla näin ollen ollut ymmärrettävästi erityistä halua ottaa niistä vastuuta. Pääministeriksi tuli Keskustan taustahahmo, eläkkeelle siirtynyt Lapin läänin maaherra Martti Miettunen, joka oli ollut pääministerinä aikaisemminkin vuosina 1961–1962, ja hallitus rakentui kansanrintamapohjalle siten, että Keskusta ja SKDL saivat kumpikin neljä ministerinsalkkua, SDP viisi, RKP kaksi ja LKP yhden. Lisäksi mukana oli kaksi puolueisiin sitoutumatonta ministeriä.[1]

Hallitus ajautui sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi nopeasti hankaluuksiin. SKDL vastusti suunniteltua liikevaihtoveron korotusta loppuun saakka, ja näin ollen hallitusohjelma saatiin kasaan vasta maaliskuussa 1976. Kansandemokraattien vastahankaan kyllästynyt pääministeri esittikin eropyyntönsä toukokuussa, mutta presidentti kieltäytyi hyväksymästä sitä. Kekkonen halusi jatkaa hallituksen toimintaa vaikka keinotekoisesti, ja SKDL:n sallittiinkin äänestää hallituksen kaavailemia asuntomäärärahojen alennuksia vastaan 2. syyskuuta 1977 saakka.[2]. Lisäksi maatalouden ylituotanto aiheutti 9. syyskuuta SDP:n ja Keskustan välille eripuraa[2]. SDP:lle toimiminen tällaisessa hallituksessa oli sen oman kannatuksen takia lopulta mahdotonta, ja se esitti eropyyntönsä syyskuussa. Eron syytä SDP perusteli MTK:n kieltäytymisellä osallistua maatalouden liikatuotannon markkinointikustannuksiin. Lopulta hallitus kaatui 17. syyskuuta budjettiriitoihin erityisesti määrärahoista ja maatalouspolitiikasta istuttuaan 292 päivää[2].

Toinen valtiovarainministeri Viljo Luukka sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta huhtikuussa 1976, ja hänen tilalleen tuli liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.[3] Asuntoministeri Olavi Hänninen valittiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) toiseksi puheenjohtajaksi kesäkuussa 1976, jolloin hänen edeltäjänsä Arvo Hautala siirtyi Hännisen paikalle ministeriksi.[4]

Hallitus toimi 30. marraskuuta 197529. syyskuuta 1976 305 päivää.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Martti Miettunen30.11.197529.9.1976Keskusta
Ulkoasiainministeri, pääministerin sijainen Kalevi Sorsa30.11.197529.9.1976Sosiaalidemokraatit
Ministeri valtioneuvoston kansliassa Reino Karpola30.11.197529.9.1976Keskusta
Ministeri ulkoasiainministeriössä, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä Sakari T. Lehto12.12.197529.9.1976Ammattiministeri
Oikeusministeri Kristian Gestrin30.11.197529.9.1976RKP
Sisäasiainministeri Paavo Tiilikainen30.11.197529.9.1976Sosiaalidemokraatit
Ministeri sisäasiainministeriössä Olavi Hänninen30.11.197529.6.1976SKDL
 Arvo Hautala29.6.197629.9.1976SKDL
Puolustusministeri Ingvar S. Melin30.11.197529.9.1976RKP
Valtiovarainministeri Paul Paavela30.11.197529.9.1976Sosiaalidemokraatit
Ministeri valtiovarainministeriössä Viljo Luukka30.11.19759.4.1976Ammattiministeri
 Esko Rekola9.4.197629.9.1976Ammattiministeri
Opetusministeri Paavo Väyrynen30.11.197529.9.1976Keskusta
Ministeri opetusministeriössä Kalevi Kivistö30.11.197529.9.1976SKDL
Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna30.11.197529.9.1976Keskusta
Liikenneministeri Kauko Hjerppe30.11.197529.9.1976SKDL
Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala30.11.197529.9.1976Sosiaalidemokraatit
Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen30.11.197529.9.1976Liberaalit
Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä Pirkko Työläjärvi30.11.197529.9.1976Sosiaalidemokraatit
Työvoimaministeri Paavo Aitio30.11.197529.9.1976SKDL
Suomi Edeltäjä:
Liinamaan hallitus
Suomen valtioneuvosto
30. marraskuuta 197529. syyskuuta 1976.
Seuraaja:
Miettusen III hallitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 897. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14263-0.
  2. a b c Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1978, s. 10–12. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1977, s. 46. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04061-8.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1977, s. 59 ja 147.
  5. 58. Miettunen II valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2019.