Miettusen II hallitus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miettusen II hallitus oli Suomen tasavallan 58. hallitus. Kyseessä oli kansanrintamahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskustapuolue, SKDL, RKP ja LKP. Lisäksi hallituksessa oli kaksi ammattiministeriä. Edeltävä, kesäkuussa nimitetty kansliapäällikkö Liinamaan virkamieshallitus oli tarkoitettu istumaan syyskuun ennenaikaisiin 1975 eduskuntavaaleihin asti.

Vaalit eivät laukaisseet sisäpoliittista umpikujaa, kuten presidentti Urho Kekkonen oli toivonut. Hallitusneuvottelujen jatkuttua kaksi kuukautta ilman tulosta Kekkonen kutsui puolueiden puheenjohtajat presidentinlinnaan "runnaamaan" kokoon enemmistöhallituksen, jossa SKDL olisi mukana. Tuloksena oli "hätätilahallituksen"-nimelläkin tunnettu Miettusen II hallitus. Nimityksen taustalla oli presidentin muutamaa päivää aiemmin puoluejohtajille pitämä tiukkasävyinen puhuttelu, jossa hän mainitsi maassa vallitsevan "kansallinen hätätila" eli ennätyksellisen suuri työttömyys, ja että puolueet muodostavat hallituksen, halusivatpa ne sitä tai eivät. Puhuminen "kansallisesta hätätilasta" oli sikäli perusteltua, että vuosien 1973–1974 öljykriisistä alkunsa saanut maailmanlaajuinen lama iski Suomeen viiveellä, vasta vuoden 1975 aikana, jolloin Suomen talous ajautui eräiden tärkeiden mittarien mukaan kansainvälisestikin vertaillen jyrkkään syöksykierteeseen. Tarvittavat elvytystoimet olivat varsin epämiellyttäviä, koska ne edellyttivät kulutuksen supistamista, eikä puolueilla näin ollen ollut ymmärrettävästi erityistä halua ottaa niistä vastuuta. Pääministeriksi tuli Keskustan taustahahmo, eläkkeelle siirtynyt Lapin läänin maaherra Martti Miettunen, ja hallitus rakentui kansanrintamapohjalle siten, että Keskusta ja SKDL saivat kumpikin neljä ministerinsalkkua, SDP viisi, RKP kaksi ja LKP yhden. Lisäksi mukana oli kaksi puolueisiin sitoutumatonta ministeriä.[1]

Hallitus ajautui sisäisten erimielisyyksiensä vuoksi nopeasti hankaluuksiin. SKDL vastusti suunniteltua liikevaihtoveron korotusta loppuun saakka, ja näin ollen hallitusohjelma saatiin kasaan vasta maaliskuussa 1976. Kansandemokraattien vastahankaan kyllästynyt pääministeri esittikin eropyyntönsä toukokuussa, mutta presidentti kieltäytyi hyväksymästä sitä. Kekkonen halusi jatkaa hallituksen toimintaa vaikka keinotekoisesti, ja SKDL:n sallittiinkin äänestää hallituksen kaavailemia asuntomäärärahojen alennuksia vastaan 2. syyskuuta 1977 saakka.[2]. Lisäksi maatalouden ylituotanto aiheutti 9. syyskuuta SDP:n ja Keskustan välille eripuraa[2]. SDP:lle toimiminen tällaisessa hallituksessa oli sen oman kannatuksen takia lopulta mahdotonta, ja se esitti eropyyntönsä syyskuussa. Eron syytä SDP perusteli MTK:n kieltäytymisellä osallistua maatalouden liikatuotannon markkinointikustannuksiin. Lopulta hallitus kaatui 17. syyskuuta budjettiriitoihin erityisesti määrärahoista ja maatalouspolitiikasta istuttuaan 292 päivää[2].

Toinen valtiovarainministeri Viljo Luukka sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta huhtikuussa 1976, ja hänen tilalleen tuli liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.[3] Asuntoministeri Olavi Hänninen valittiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) toiseksi puheenjohtajaksi kesäkuussa 1976, jolloin hänen edeltäjänsä Arvo Hautala siirtyi Hännisen paikalle ministeriksi.[4]

Hallitus toimi 30. marraskuuta 197529. syyskuuta 1976 305 päivää.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Martti Miettunen

30.11.1975 – 29.9.1976
 
Keskusta
Pääministerin sijainen
Kalevi Sorsa

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
Ministeri valtioneuvoston kansliassa
Reino Karpola

30.11.1975 – 29.9.1976
 
Keskusta
Ulkoasiainministeri
Kalevi Sorsa

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
Ministeri ulkoasiainministeriössä
Sakari T. Lehto

12.12.1975 – 29.9.1976
 
amm.
Oikeusministeri
Kristian Gestrin

30.11.1975 – 29.9.1976
 
RKP
Sisäasiainministeri
Paavo Tiilikainen

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
II Sisäasiainministeri
Olavi Hänninen
Arvo Hautala

30.11.1975 – 29.6.1976
29.6.1976 – 29.9.1976
 
SKDL
SKDL
Puolustusministeri
Ingvar S. Melin

30.11.1975 – 29.9.1976
 
RKP
Valtiovarainministeri
Paul Paavela

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
II Valtiovarainministeri
Viljo Luukka
Esko Rekola

30.11.1975 – 9.4.1976
9.4.1976 – 29.9.1976
 
amm.
amm.
Opetusministeri
Paavo Väyrynen

30.11.1975 – 29.9.1976
 
Keskusta
II Opetusministeri
Kalevi Kivistö

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SKDL
Maa- ja metsätalousministeri
Heimo Linna

30.11.1975 – 29.9.1976
 
Keskusta
Liikenneministeri
Kauko Hjerppe

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SKDL
Kauppa- ja teollisuusministeri
Eero Rantala

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä
Sakari T. Lehto

12.12.1975 – 29.9.1976
 
amm.
Sosiaali- ja terveysministeri
Irma Toivanen

30.11.1975 – 29.9.1976
 
LKP
II Sosiaali- ja terveysministeri
Pirkko Työläjärvi

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SDP
Työvoimaministeri
Paavo Aitio

30.11.1975 – 29.9.1976
 
SKDL


Suomi Edeltäjä:
Liinamaan hallitus
Suomen valtioneuvosto
30. marraskuuta 197529. syyskuuta 1976.
Seuraaja:
Miettusen III hallitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 897. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14263-0.
  2. a b c Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1978, s. 10–12. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1977, s. 46. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04061-8.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1977, s. 59 ja 147.
  5. 58. Miettunen II valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.