Öljykriisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Öljyn hinnan kehitys vuodesta 1861:
  Reaalihinta

Öljykriisi tarkoittaa kansantaloudessa tapahtuvaa öljyn voimakasta hinnannousua, joka usein on yhteydessä saatavuuden vähenemiseen. Öljykriisin vaikutus säteilee myös muuhun talouteen, sillä modernit teollistuneet yhteiskunnat ovat riippuvaisia öljystä ja sillä tuetusta energiasta. Tyypillisiä seurauksia ovat taloudellinen stagnaatio ja poliittinen epävakaus. Öljykartelli OPECilla on varsinkin aiemmin ollut öljyntuotannon säätelyssä keskeinen rooli. Koska öljyn hinta ja saatavuus määräytyvät pitkälti maailmanlaajuisesti, ovat myös öljykriisien vaikutukset globaaleja.[1]

Öljyn hinta maailmanmarkkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Öjymarkkinoiden erityispiirre on, että raakaöljyn kulutus on suhteellisen vakaata ja tuotantomääriä on vaikea nostaa tai laskea nopeasti. Jos öljyn tuotanto tai jakelu jostain syystä yllättäen häiriintyy, seurauksena voi olla taloudellinen šokki, jolloin hinta nousee nopeasti. Suuri osa maailman öljyvaroista sijaitsee poliittisesti epävakailla alueilla, ja šokin syynä voivat olla esimerkiksi geopoliittiset kriisit tai ilmasto-olot. Jo pelkkä epävarmuus kysynnästä ja tarjonnasta voi johtaa epävakaisiin hintaoloihin, mikä altistaa uusille šokeille. Pitkäkestoiset öljykriisit johtuvat yleensä aseellisista konflikteista ja poliittisista ristiriidoista. Sääolojen ja onnettomuuksien nostama öljyn hinta yleensä laskee taas, jahka tuhot korjataan ja kriisin akuutti syy väistyy.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Bensavarkaat varokaa!” Isä ja poika varoittavat varastamasta polttoainetta Yhdysvalloissa huhtikuussa 1974.

Encyclopædia Britannican mukaan maailmassa on toisen maailmansodan jälkeen koettu kaksi suurta öljykriisiä. Vuoden 1973 öljykriisi oli Syyrian ja Egyptin sekä Israelin välisestä Jom kippur -sodasta, sekä myös dollarin arvon heikkenemisestä, joka oli syönyt OPECin jäsenvaltioiden öljytuloja. Israelin tukijoita painostaakseen arabimaat nostivat öljyn hinnan nelinkertaiseksi ja estivät sen viennin Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan ja Japaniin. Seurauksena oli taloudellinen taantuma ja voimakas inflaatio. Länsimaissa öljykriisiin reagoitiin talousuudistuksilla, joiden tavoitteena oli vähentää riippuvuutta öljystä. Arabimaat luopuivat vientikiellosta 1974, mutta öljyn hinta pysyi edelleen korkeana ja talouskasvu oli hidasta vuosikymmenen vaihteeseen saakka.[1]

Toinen öljykriisi alkoi 1979, jolloin tärkeä öljyntuottajamaa Iran ajautui sekasortoon. Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin, mikä aiheutti epävakautta koko Persianlahden alueella ja nosti öljyn hintaa entisestään. Talousuudistusten seurauksena öljyn tarve oli länsimaissa ja Japanissa kuitenkin vähentynyt, ja vuoteen mennessä 1983 öljyn hinta vakautui, joskin öljykriisejä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna aiempaa korkeammalle tasolle.[1] Öljyn hinta nousi jälleen Persianlahden sodan aikaan 1990. 2000-luvulla öljyn tuotanto on poliittisten kriisien seurauksena häiriintynyt Nigeriassa, Venezuelassa, Irakissa, Iranissa ja Libyassa. Vuonna 2005 hurrikaanit haittasivat Yhdysvaltain öljyntuotantoa, mikä nosti hintoja nopeasti. Vuonna 2008 öljyn hinta nousi ennätyskorkealle ennen kuin romahti samana vuonna alkaneen taantuman seurauksena.[2]

Ennen vuotta 1973 öljykriiseihin ei ollut juurikaan varauduttu edes teoreettisena mahdollisuutena. Vasta öljypulan myötä alettiin vakavasti kiinnittää huomiota siihen, etteivät uusiutumattomat luonnonvarat riitä loputtomasti. Samalla päättyi pitkä talouskasvun aika ja taloustieteilijät ymmärsivät, että lamat olivat pysyvä osa talouden sykliä. Ympäristöliikkeelle öljykriisi merkitsi nousua poliittiseen valtavirtaan.[3]

Irakin–Iranin sodan jälkeen öljystä on ollut maailmanmarkkinoilla pikemminkin ylitarjontaa kuin pulaa, vaikka öljyn hinta onkin ajoittain noussut. Läntiset teollisuusmaat ovat myös varautuneet öljyn saatavuuden muutoksiin aiempaa paremmin.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kettell, Steven: Oil crisis. Encyclopædia Britannica, 31.1.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  2. a b What drives crude oil prices: Spot Prices. U.s. Energy Information Adminstration. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  3. a b Ahosniemi, Arno: Kun öljystä on pulaa. Ylioppilaslehti, 6.10.2000. Viitattu 3.1.2021.