Koronaviruspandemia 2019–2020

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Koronaviruspandemia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronaviruspandemia 2019–2020
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön   yli 1 000 per milj. hlö.   500–1 000 per milj. hlö.   200–500 per milj. hlö.   50–200 per milj. hlö.   >0–50 per milj. hlö.   Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön
  yli 1 000 per milj. hlö.
  500–1 000 per milj. hlö.
  200–500 per milj. hlö.
  50–200 per milj. hlö.
  >0–50 per milj. hlö.
  Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika 1.12.2019 (vahvistetusti)
Paikka Wuhan, Hubei, Kiina
Tapaukset
Vahvistetut 18 082 616[1] (3.8.2020 klo 11.35)
Parantuneet 10 694 812[1]
Kuolleet 689 428[1]

Koronaviruspandemia 2019–2020 on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.[2] Sen aiheuttaa uusi koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[3]

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[4]

Viruksen uskotaan leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.[5][6]

22. heinäkuuta 2020 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 15 miljoonalla ihmisellä. Viruksen aiheuttamaan sairauteen oli kuollut ainakin 630 000. Taudista oli parantunut arviolta 8.6 miljoonaa.[7]

Suomessa oli 22. kesäkuuta 2020 mennessä vahvistettu 7 144 tartuntaa ja 327 kuolemaa.[8] Arviolta 6 400 oli parantunut.[9] Tartuntojen todellinen määrä lienee suurempi.[10][11]

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan.[12] Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa.[13][14] Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä on lisänyt kuolleisuutta.[15][16] Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.[17][18]

Maaliskuussa koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla maiden hallitukset pyrkivät hidastamaan taudin etenemistä.[19][20] Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin ja maiden rajoille, sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja,[21] ja ihmisiä joutui työttömiksi.[22] Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista.[23] Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin.[24][25] Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissain maissa.[26][27]

Huhti-toukokuussa epidemia näytti monin paikoin hiipuvan.[28][29] Tilanne oli monissa maissa silti paha.[30][31] Uusia tautiaaltoja ennustettiin.[32][33]. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.[34]

Sulkutoimet haittasivat valtioiden taloutta,[35] minkä vuoksi monet maat pyrkivät avaamaan yhteiskuntiaan ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta.[36][37] Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.[38]

Koronavirus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, "2019 uusi koronavirus").

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.[2]

Tautikuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tautiin ei ole lääkettä tai rokotetta. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.[39][40] Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.[41] Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.[42][43]

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia.[44] Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia,[45] mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020),[46] kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuvat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ollen välillä 0,4–1,4 prosenttia.[47] WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.[48]

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.[49] Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä.[50] Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia.[51] Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19 -taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.[46]

Tapahtumahistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset maailmalla n · k · m
Valtiot ja alueet[a] Tapaukset [b] Kuolleet [c] Parantuneet[d]
189 11 846 595 544 536 6 463 941
 Yhdysvallat[e] 2 996 098 131 480 924 148
 Brasilia 1 668 589 66 741 1 062 542
 Intia 719 664 20 159 439 934
 Venäjä 693 215 10 478 463 103
 Peru 305 703 10 772 197 619
 Chile 298 557 6 384 264 378
 Yhdistynyt kuningaskunta[f] 287 291 44 321 1 375
 Meksiko 261 750 31 119 204 826
 Espanja 251 789 28 388 150 376
 Iran 243 051 11 731 204 083
 Italia 241 819 34 869 192 241
 Pakistan 234 509 4 839 134 957
 Saudi-Arabia 213 716 1 968 149 634
 Turkki 206 844 5 241 182 995
 Etelä-Afrikka 205 721 3 310 97 848
 Ranska[g] 205 597 29 923 77 444
 Saksa 198 079 9 028 182 560
 Bangladesh 168 645 2 151 78 102
 Kolumbia 117 412 4 305 47 961
 Kanada 107 815 8 748 71 141
 Qatar 100 345 133 93 898
 Kiina[h] 83 590 4 641 79 725
 Argentiina 80 447 1 582 28 531
 Egypti 76 222 3 422 21 238
 Ruotsi 73 061 5 433 0
 Indonesia 66 226 3 309 30 785
 Valko-Venäjä 63 804 429 51 120
 Ecuador 62 380 4 821 28 872
 Irak 62 275 2 567 34 741
 Belgia 62 058 9 774 17 091
Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat 52 068 324 40 721
 Alankomaat[i] 50 870 6 147 187
 Kuwait 50 644 373 41 001
 Ukraina 50 622 1 299 22 970
 Kazakstan 49 683 264 15 860
 Oman 48 997 224 31 000
 Filippiinit 47 873 1 309 12 386
 Singapore 45 140 26 40 717
 Portugali 44 129 1 620 29 166
 Bolivia 40 509 1 476 11 929
 Panama 39 334 770 18 036
 Dominikaaninen tasavalta 38 128 804 19 489
 Puola 36 412 1 528 24 238
 Afganistan 33 384 920 20 179
 Sveitsi 32 315 1 965 29 300
 Israel 31 271 338 18 131
 Bahrain 29 821 98 25 178
 Nigeria 29 286 654 11 828
 Armenia 29 285 503 16 907
 Romania 29 907 1 768 20 213
 Irlanti 25 531 1 741 23 364
 Honduras 24 665 656 2 585
 Guatemala 23 972 981 3 429
 Ghana 21 077 129 16 070
 Azerbaidžan 20 837 258 12 182
 Japani 19 954 978 17 007
 Itävalta 18 421 706 16 686
 Moldova 17 906 592 11 047
 Serbia 16 420 317 13 366
 Algeria 16 404 959 11 884
   Nepal 15 964 35 6 811
 Kamerun 14 916 359 11 525
 Marokko 14 565 239 10 281
 Etelä-Korea 13 181 285 11 914
 Tanska[j] 13 079 607 12 136
 Tšekki 12 566 350 7 873
 Norsunluurannikko 10 966 75 5 384
 Uzbekistan 10 459 37 6 690
 Sudan 9 894 616 4 899
 Norja 8 936 251 8 138
 Australia 9 755 106 7 455
 Malesia 8 674 121 8 581
 El Salvador 8 307 229 4 929
 Kirgisia 8 141 99 2 916
 Kenia 8 067 164 2 414
 Senegal 7 478 136 4 870
Kongon demokraattinen tasavalta Kongon dem. tasavalta 7 432 182 3 226
 Venezuela 7 411 68 2 100
 Suomi 7 262 329 6 700
 Pohjois-Makedonia 7 124 346 3 199
 Haiti 6 371 113 1 824
 Tadžikistan 6 262 53 4 914
 Bulgaria 5 914 250 3 000
 Etiopia 5 846 103 2 430
 Gabon 5 743 46 2 574
 Guinea 5 610 34 4 522
 Bosnia ja Hertsegovina 5 458 199 2 598
 Costa Rica 5 241 23 1 776
 Mauritania 4 948 133 1 896
 Djibouti 4 822 55 4 610
 Palestiina 4 647 18 491
 Luxemburg 4 542 110 4 016
 Unkari 4 205 589 2 874
 Keski-Afrikan tasavalta 4 033 52 970
 Kosovo 3 703 75 1 902
 Kreikka 3 589 193 1 374
 Madagaskar 3 472 33 1 187
 Kroatia 3 272 113 2 229
 Thaimaa 3 197 58 3 074
 Päiväntasaajan Guinea 3 071 51 842
 Albania 3 038 81 1 744
 Somalia 3 015 92 1 096
 Nicaragua 2 846 91 1 993
 Paraguay 2 502 20 1 193
 Malediivit 2 501 12 2 158
 Kuuba 2 395 86 2 240
 Mali 2 348 119 1 556
 Sri Lanka 2 081 38 1 955
 Etelä-Sudan 2 021 10 333
 Viro 2 003 69 1 882
 Libanon 1 907 36 1 348
 Sambia 1 895 42 1 348
 Islanti 1 873 10 1 847
 Liettua 1 854 79 1 552
 Malawi 1 818 19 317
 Slovakia 1 798 28 1 473
 Guinea-Bissau 1 790 25 760
 Slovenia 1 763 111 1 429
 Sierra Leone 1 572 63 1 088
 Kongon tasavalta 1 557 44 501
 Uusi-Seelanti 1 537 22 1 492
 Kap Verde 1 499 18 724
 Hongkong 1 299 2 0
 Jemen 1 297 348 591
 Tunisia 1 205 50 1 049
 Benin 1 199 21 333
 Libya 1 182 35 295
 Ruanda 1 172 3 595
 Jordania 1 169 10 969
 Latvia 1 141 30 1 008
 Niger 1 094 68 974
 Swazimaa 1 056 14 570
 Mosambik 1 040 8 280
 Kypros 1 005 19 839
 Burkina Faso 1 003 53 860
 Uganda 977 0 896
 Uruguay 965 29 865
 Georgia 963 15 841
 Liberia 917 41 394
 Montenegro 907 17 320
 Tšad 873 74 788
 Andorra 855 52 800
 Zimbabwe 787 9 201
 Jamaika 745 10 599
 São Tomé ja Príncipe 724 13 279
M/S Diamond Princess[k] 712 13 651
 San Marino 698 42 656
 Togo 689 15 467
 Malta 673 9 653
 Suriname 634 15 405
 Namibia 593 0 25
 Tansania 509 21 183
 Taiwan 449 7 438
 Angola 386 21 117
 Syyria 372 14 126
 Vietnam 369 0 342
 Mauritius 342 10 3230
 Myanmar 316 6 245
 Botswana 314 1 31
 Komorit 311 7 266
 Guyana 284 16 125
 Mongolia 227 0 195
 Eritrea 215 0 56
 Burundi 191 1 118
 Brunei 141 3 138
 Kambodža 141 0 131
 Trinidad ja Tobago 133 8 117
 Monaco 108 4 95
 Bahama 104 11 95
 Barbados 98 7 90
 Lesotho 91 0 11
 Liechtenstein 84 1 81
 Seychellit 81 0 11
 Bhutan 80 0 55
 Antigua ja Barbuda 70 3 23
 Gambia 61 3 27
 Belize 30 2 19
Saint Vincent ja Grenadiinit St. Vincent ja Grenadiinit 29 0 29
 Itä-Timor 24 0 24
 Grenada 23 0 23
 Saint Lucia 22 0 19
 Fidži 21 0 18
 Laos 19 0 19
 Dominica 18 0 18
 Saint Kitts ja Nevis 16 0 15
 Vatikaanivaltio 12 0 12
 Papua-Uusi-Guinea 11 0 8
Länsi-Saharan lippu Länsi-Sahara 10 1 8
M/S Zaandam 9 2 0
Lähde: Johns Hopkins University
Päivitetty 8. heinäkuuta.2020
  Ei enää aktiivisia tapauksia. Ei välttämättä tarkoita taudin selättämäistä, vaan että kaikki tilastoidut sairastuneet ovat joko parantuneet tai kuolleet.
Huomiot
  1. Alue, jossa tapaus diagnosoitiin. Kansallisuus ja alue, jossa tartunta on saatu voi olla eri.
  2. Vain kokein varmistetut tartunnat, todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Eri maissa on erilaiset mahdollisuudet ja kriteerit päästä testeihin, joten luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
  3. Lukema todellisuudessa todennäkäisesti suurempi. Eri maissa tilastointi on erilaista, eivätkä kaikki viruksen aiheuttamat kuolemat välttämättä päädy tilastoihin.
  4. "0" merkitsee että tietoa ei ole, ei sitä etteikö parantumisia olisi. Kaikki maat eivät pidä kirjaa parantuneista samalla tavalla, joten luku ei vastaa todellista lukua, vaan on vain suuntaa-antava
  5. Sisältää Puerto Ricon.
  6. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  7. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  8. Sisältää manner-Kiinan lisäksi Macao.
  9. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  10. Sisältää Grönlannin ja Färsaaret.
  11. Diamond Princess -risteilijä oli Japanin hallituksen vastuulla. Japanin hallituksen virallisiin lukuihin aluksen tapauksia ei olla laskettu.
Uuden koronaviruksen levinneisyys:
  yli 1 000 vahvistettua tapausta
  100–999 vahvistettua tapausta
  10–99 vahvistettua tapausta
  1–9 vahvistettua tapausta

Ennusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoi 11. helmikuuta, että kaikenlaisilla kauhuskenaarioilla spekulointi on turhaa. Hänen mukaansa asiantuntijoita työllistää epidemian ohella ”infodemia”, erityisesti sosiaalisessa mediassa kiertävät villit analyysit taudin luonteesta.lähde?

Koronaviruksen uskottiin kiertävän maapallolla siihen asti, kunnes laumasuoja on saavutetu. Tämä tapahtuisi sairastamisen ja/tai mahdollisesti tulevan rokotteen kautta.

Toukokuun puolivälissä ennustettiin kolme vaihtoehtoa: Koronavirustapausten määrä kasvaa huomattavasti sulkujen avaamisten takia, epidemiat synnyttävät pienempiä aaltoja tai jatkavat pienemmällä teholla.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli 22. kesäkuuta 2020 mennessä vahvistettu 7 144 koronavirustartuntaa ja 327 koronakuolemaa[9].

Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomalla väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sukutoimilla.

Kiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemia sai alkunsa Kiinasta. Virus alkoi levitä maassa joskus loka-marraskuussa 2019. Ensimmäinen varmistettu potilas oli töissä Wuhanin villieläintorilla[52]. Kiinan viranomaiset syyttivät koronaviruksesta varoittanutta lääkäriä alussa "huhujen levittämisestä". Sama lääkäri kuoli koronavirukseen[53]. Kiina viivytteli viikkoja sulkutoimien aloittamisessa.[54] Tammi-helmikuussa maan terveysviranomaiset julistivat

Wuhanin ja muita kaupunkeja karanteeniin.[55] Wuhanin sairaalat ylikuormittuivat ja täyttyivät. Monet sairaat jäivät ilman hoitoa.[56] Uusia sairaaloita rakennettiin kiireellä[57]. Koronavirus tappoi tammi-helmikuussa kaupungissa tuhansia, ehkä jopa kymmeniä tuhansia[58]. Monilla muillakin Kiinan alueila esiintyi koronavirustautia.

Kiinan epidemia heikkeni maalis-huhtikuussa. Toukokuun lopussa se oli käytännössä ohi. Mutta uusia tautiryppäitä nousi ajoittain[59]. Kesäkuussa koronavirusta oli Pekingissä.[60]

Italiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemia 2019–2020 on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020.[61] Tehoohoitopaikat loppuivat Pohjois-italiassa pahimmilla tautialueilla, ja kuolleisuus oli suurta.

Espanjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan koronaviruspandemia alkoi hieman myöhemmin kuin Italiassa. Sielläkin rajoitusten alkamista viivyteltiin.

Tämä johti tappavaan kevään tautiaaltoon, joka kuitenkin hiipui tiukkojen rajoitusten ansiosta.

Ranskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranska joutui julistamaan koronaviruksen takia ulkonaliikkumiskiellon 16. maaliskuuta 2020. Virus tappoi maassa noin 30 000 ihmistä. Tilanne oli pahin ehkä Pariisissa ja maan itäosissa. Tautiaalto alkoi hiipua huhti-toukokuussa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kehittyi myös suuri tautiaalto kevään 2020 aikana. Kesäkuun alussa maassa oli kuollut 40 000 henkilöä koronavirukseen. Luku oli Euroopan suurin. Maa helpotti joitain rajoituksia kesäkuussa. Tautiaallto oli heikkenemässä.

Saksassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirus levisi melko alussa Saksassa. Alussa virusta oli eniten maan etelä- ja länsiosissa.

Saksassa kuoleisuus on ollut muita suuria Länsi-Euroopan maita pienempi runsaan testauksen tiukkojen karanteenien ja hyvän terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta.

Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuun puolivälissä Yhdysvalloissa oli lähes 1 400 000 testein vahvistettua tapausta ja melkein 80000 tautiin kuollutta.[62] New Yorkissa oli paha tautiepidemia maalis-huhtikuussa 2020.[63] Tällöin noin 14 000–18 000 kaupungin asukasta kuoli. Sairaalat täyttyivät äärirajoilleen. Maassa määrättiin monia sulkuja, joilla pyrittiin estämään taudin leviämistä. Presidentti Donald Trump vastusti sulkuja, koska ne haittasivat maan taloutta. Vaikka tautiaalto oli yhä voimakas, Trump purki sulkuja toukokuussa 2020. Uusia tautiaaltoja nousi monissa osavaltioissa kesäkuussa, ja esimerkiksi Arizonan tehohoitopaikat uhkasivat loppua.lähde?

Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä oli paha koronavirusepidemia maalis-toukokuussa 2020. Satoja tuhansia on sairastunut ja tuhansia kuollut. Hallitus sulki työpaikkoja maalis-huhtikuussa. Toukokuussa maa pyrki avaamaan taloutta uudelleen. Kesäkuussa Moskovan tautiaalto oli jo hiipumassa, mutta koronavirus levisi voimakkaasti muualla maassa.lähde?

Maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina.

30.6. 2020 maailmassa oli yli 10 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut ainakin 500 000 ihmistä.[64]

Toimenpiteitä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin.

Läpinäkyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Taloudelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Vaikutus urheilutapahtumiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki suuret urheilutapahtumat peruutettiin koronaviruksen takia.

Koronavirukseen kuolleita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruskriisi on Financial Timesin mukaan lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin aikana maaliskuun 2020 loppuun mennessä kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten on kasvanut Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio on kasvanut kriisin aikana.[65]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen siitä, miten kauan rajoitukset kestävät, vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä supistuu koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.[66][67]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.[68] IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan[69].

Nälänhädän uhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyriaa, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi Toisen maailmansodan jälkeen.[70]

Salaliittoteoriat ja valeuutiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korinaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita uuteen koronavirukseen liittyen. Lisäksi verkossa leviää videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luodaan virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.[71]

Koronavirusrokotteen kehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

SARS-CoV-2:ta vastaan ei toistaiseksi ole toimivaa rokotetta.

Koronaviruslääkkeiden kehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. Tautia kohtalaisesti hoitavia tai ennaltaehkäiseviä lääkkeitä ei tällä hetkellä ole.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c COVID-19 Map Johns Hopkins University. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  2. a b JF Chan et al: Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan. Emerging Microbes & Infections, 2020, 9. vsk, nro 1, s. 221–236. PubMed:31987001. doi:10.1080/22221751.2020.1719902. ISSN 2222-1751. Artikkelin verkkoversio.
  3. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  4. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2020.
  5. MTV UUTISET- KAUPPALEHTI: WHO:n asiantuntija lyö pöytään karun arvion: Jopa 5,2 miljardia ihmistä voi sairastua koronavirukseen – kuolleiden määrä nousisi kymmeniin miljooniin mtvuutiset.fi. 14.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  6. Koronavirus | WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  7. Coronavirus Update (Live): 10,412,421 Cases and 508,228 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 30.6.2020. (englanniksi)
  8. THL: Suomessa yksi uusi koronakuolema – katso kuntakohtainen tartuntatilanne Ilta-Sanomat. 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  9. a b https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta THL Tilannekatsaus koronaviruksesta Ma 22.6.2020
  10. Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Yle Uutiset.
  11. Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.3.2020.
  12. Richard Horton: The British government knew a deadly virus was coming, but failed to prepare | Richard Horton The Guardian. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  13. Koronavirus | Yhdysvalloissa on nyt eniten koronavirustartuntoja maailmassa – Miten maa luisui virhe kerrallaan tähän pisteeseen? Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  14. Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  15. Tutkijat kauhuissaan New Yorkin hätäratkaisusta: hengityskone jaetaan kahden koronapotilaan kesken Ilta Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  16. Kasperi Summanen: Huoli suojavarusteista jatkuu – ”hallitus, mikä on totuus?” verkkouutiset.fi. 4.1.2020. Viitattu 1.4.2020.
  17. Italia | Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa romahtaa Italiassa: ”Kuin kysyisi, mitä voi tehdä, jos atomipommi räjähtää” Helsingin Sanomat. 14.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  18. Koronavirus | Espanja on matkalla kohti Italian tartunta- ja kuolinmääriä, sairastuneista yli 10 prosenttia on terveydenhuollon ammattilaisia: ”Pahin tilanne tulee kahden viikon sisällä” Helsingin Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  19. Ministeriön muistio paljastaa: virus leviää myös pikkukunnissa – katso maakuntasi tarkemmat koronatiedot Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  20. Yhdysvallat | Trump luopui tavoitteestaan avata Yhdysvallat pääsiäiseksi – ”Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen”, hän sanoi Helsingin Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  21. Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  22. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  23. Korona pysäytti Suomen yhdessä yössä – kuvat paljastavat, miten Helsinki autioitui hetkessä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2020.
  24. Pohjoiseen mökille koronavirusta pakoon? – Utsjoen kunnanlääkäri kehottaa jäämään kotiin: "Olemme pulassa, jos kunnan ihmismäärä tuplaantuu" Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  25. Koronavirus aiheutti Intiassa suunnattoman kansanvaelluksen ulos kaupungeista Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  26. Jyrki Palo: Espanja syöksyi koronan myötä talouskatastrofiin – mutta euromaat eivät ole nyt samassa veneessä Uusi Suomi. Viitattu 1.4.2020.
  27. Kasperi Summanen: Ruotsi on koronan koekaniini – erottuu luvuissa verkkouutiset.fi. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  28. Koronavirus: Italiassa vähiten uusia tartuntoja kahteen kuukauteen Helsingin Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  29. Tanska availee pikku hiljaa yhteiskuntaa koronan jäljiltä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  30. Venäjän koronatartuntojen määrä jatkaa nopeaa kasvuaan Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  31. Yhdysvalloissa ilmoitettiin yli 2 400 uudesta koronakuolemasta Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  32. Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  33. Ruotsin kiistelty koronajohtaja Tegnell kritisoi Suomen taktiikkaa: Suomi ei valmis toiseen aaltoon syksyllä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  34. Roosa Pienihäkkinen: Koronavirus: Tilanne vaikeutuu monissa USA:n osavaltioissa – Saksassakin uusi tartuntapiikki Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  35. Australia julkaisi kolmivaiheisen suunnitelman koronarajoitusten purkamiseksi Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  36. Elisa Hyvärinen: Donald Trump: En saa unta ajatellessani uhreja verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 9.5.2020.
  37. Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump on päättänyt, että talouden pelastamiseksi voidaan uhrata kymmeniätuhansia amerikkalaisia Ilta Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  38. Italiassa saattaa muhia ”aikapommi” – Milanossa väki tungeksii jo kaupungilla: ”Huolestuneena odotan, miten käy parin viikon kuluttua” Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  39. Ricki Lewis, PhD: The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses blogs.plos.org. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  40. https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020
  41. Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi: Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response. JAMA, 13.3.2020. doi:10.1001/jama.2020.4031. Artikkelin verkkoversio. en
  42. Kasperi Summanen: Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  43. Juha-Pekka Tikka: Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle verkkouutiset.fi. 18.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  44. Chaolong Wang, Li Liu, Xingjie Hao, Huan Guo, Qi Wang, Jiao Huang: Evolving Epidemiology and Impact of Non-pharmaceutical Interventions on the Outbreak of Coronavirus Disease 2019 in Wuhan, China. medRxiv, 6.3.2020, s. 2020.03.03.20030593. doi:10.1101/2020.03.03.20030593. Artikkelin verkkoversio. en
  45. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  46. a b Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 5.4.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  47. Elisa Hyvärinen: Varoitus Suomen koronaluvuista: Saatettu aliarvioida verkkouutiset.fi. 23.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  48. Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
  49. Template:2019–20 coronavirus pandemic data/South Korea medical cases. Wikipedia, 23.3.2020. Artikkelin verkkoversio. en
  50. Tiede | Kuoleeko koronavirukseen kolme, kuusi vai puoli prosenttia tartunnan saaneista? Italiassa kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta Helsingin Sanomat. 10.3.2020. Viitattu 10.3.2020.
  51. Rosie Perper, Business Insider: WHO Says The Coronavirus Global Death Rate Is 3.4%, Higher Than Earlier Figures ScienceAlert. Viitattu 11.3.2020.
  52. Koronaepidemian lähde löytyy kiinalaistorien "tautihautomosta" – ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet villieläinkaupan riskeistä pitkään ts.fi. 24.1.2020. Viitattu 14.6.2020.
  53. Kiinalaiset raivostuivat koronaviruksesta varoittaneen lääkärin kuolemasta: ”Wuhanin hallinto on anteeksipyynnön velkaa” Helsingin Sanomat. 6.2.2020. Viitattu 14.6.2020.
  54. Koronavirus | Kuinka kaikki alkoikaan? Kiina otti harha-askeleita jo koronaviruskriisin alkuvaiheissa Helsingin Sanomat. 23.3.2020. Viitattu 14.6.2020.
  55. Koronaviruksen takia eristetyssä Wuhanissa vallitsee "sotatila" – Varapääministeri: "Rintamakarkurit naulitaan historiallisen häpeän pylvääseen" Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2020.
  56. Juha-Pekka Tikka: Koronan saaneet yskivät verta – muuntuuko virus? verkkouutiset.fi. 26.1.2020. Viitattu 14.6.2020.
  57. Kiina rakensi koronasairaalan kahdeksassa päivässä, toinen valmistuu ensi viikolla – katso videot pikavauhtia pystytetyistä parantoloista Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2020.
  58. Kiina | Uurnia on enemmän kuin piti, ja krematoriot olivat täydessä käytössä ainakin kuukauden – Tappoiko koronavirus Wuhanissa jopa 16 kertaa enemmän ihmisiä kuin Kiina kertoo? Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 14.6.2020.
  59. Koronan riski on pieni uidessa ja jäätelökioskille jonottaessa – muista silti nämä viisi asiaa rannalla Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2020.
  60. Koronavirus | Pekingissä huomattiin uusi koronatartuntojen rypäs – virusta havaittiin tuontilohen käsittelyyn tarkoitetuilla leikkuulaudoilla Helsingin Sanomat. 13.6.2020. Viitattu 14.6.2020.
  61. Italy reports two confirmed cases of coronavirus 31.1.2020. Aa.com. Viitattu (englanniksi).
  62. United States Coronavirus: 1,385,893 Cases and 81,796 Deaths - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  63. Jeanna Bryner-Live Science Editor-in-Chief 15 April 2020: Why are so many people dying of COVID-19 in New York City? livescience.com. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  64. Koronavirustartuntoja on maailmanlaajuisesti jo yli 10 miljoonaa Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2020.
  65. Kiran Stacey, Jim Pickard: Coronavirus pandemic boosts popularity of Trump and Johnson Financial Times. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  66. Ilmastotutkimus | Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät Helsingin Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  67. Corinne Le Quéré, Robert B. Jackson, Matthew W. Jones, Adam J. P. Smith, Sam Abernethy, Robbie M. Andrew: Temporary reduction in daily global CO 2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature Climate Change, 19.5.2020, s. 1–7. doi:10.1038/s41558-020-0797-x. ISSN 1758-6798. Artikkelin verkkoversio. en
  68. Global energy and CO2 emissions in 2020 – Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  69. Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  70. World risks 'biblical' famines due to pandemic - UN BBC News. 21.4.2020. Viitattu 20.5.2020. (englanniksi)
  71. Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]