Vuoden 1973 öljykriisi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuoden 1973 öljykriisi eli ensimmäinen öljykriisi oli jom kippur -sodan vuoksi vuonna 1973 syttynyt maailmanlaajuinen öljykriisi.

Jom kippur -sodan aikana ja jälkeen OPEC:in arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC (Organization of Arab Petroleum Exporting Countries) yritti öljyntuotannon leikkauksilla pakottaa Yhdysvallat liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille, joka oli sotinut arabimaita vastaan useissa sodissa. Öljykriisin lopettamiseksi Yhdysvallat uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Samoihin aikoihin OPEC päätti rajuista öljynhinnan nostoista.

Öljykriisi hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa ja sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät Pohjanmerellä. Yhdysvallat reagoi energiakriisin opetuksiin myöntämällä lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös Ranska ja Saksa USA:n vastustuksesta huolimatta. Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80% sähköstään ydinvoimalla. OECD-maat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n. Korkeimmillaan öljyn hinta oli kuitenkin vasta kriisin jälkeen, 1970-luvun lopulla.

Vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljykriisi näkyi myös suomalaisten arjessa. Sisäasiainministeriö antoi talouselämän säännöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla koko joukon määräyksiä energian säästämiseksi. Määräysten rikkomisesta olisi voinut seurata sakkoa tai jopa vankeusrangaistus. Lisäksi ilmoitettiin, että ellei niitä noudateta, joudutaan turvautumaan myöhemmin pakkosäännöstelyyn. Yhtään rangaistusta ei kuitenkaan annettu. Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat:

  • asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta
  • myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta
  • varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta
  • autotallien lämmitys kielletty
  • lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta
  • lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty
  • autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella
  • liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina
  • moottoriteitä ei saa valaista

Määräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. Liikenneministeriö määräsi yleisen 80 kilometrin nopeusrajoituksen, joka jäi voimaan myös kriisin jälkeen.

Lisäksi harkittiin television maanantailähetysten lopettamista.[1]

Bensiinin rajakaupan hillitsemiseksi määrättiin ruotsalaisille ja norjalaisille autoilijoille helmikuussa 1974 bensiinikortit. Ruotsin rajalla bensiiniä oli myyty yli kuukausikiintiön ja bensiinin jakelu oli jouduttu paikoin täysin lopettamaan. Rajoituksen mukaan Ruotsissa ja Norjassa rekisteröityihin autoihin sai myydä vain 20 litraa polttoainetta joka toinen päivä.[2]

Öljykriisin seurauksena polttonesteiden hinnat nousivat Suomessa voimakkaasti. Tammikuussa 1974 raskaan polttoöljyn hinta nousi 2,8-kertaiseksi, kevyen polttoöljyn hinta 1,8-kertaiseksi, dieselöljyn hinta 1,4-kertaiseksi ja bensiinin hintakin neljänneksellä vain yhdessä yössä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hallituksen energialeikkaus alkaa: Valaistus ja asuntolämpö sekä autoilu säästöliekille. Uusi Suomi, 19.12.1973, s. 1.
  2. a b Öljyn hinta ankarin isku teollisuudelle. Uusi Suomi, 26.1.1974, s. 1.