Stagnaatio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taloudellinen stagnaatio tai taloudellinen pysähtyneisyys (usein kutsutaan yksinkertaisesti stagnaatioksi tai pysähtyneisyydeksi, myös sekulaarinen stagnaatio[1]) on pitkä-aikainen jakso jolloin taloudellinen kasvu on hidasta. Taloudellinen kasvu mitataan tavallisesti BKT:n kasvun perusteella. Joidenkin määritelmien mukaan hitaalla kasvulla tarkoitetaan kasvua joka on hitaampaa kuin potentiaalinen kasvu jonka makrotalouden asiantuntijat ovat ennustaneet. Toisten määritelmien mukaan kasvu, joka on vähemmän kuin 2-3% vuodessa on merkki stagnaatiosta.

Termillä on negatiivinen sävy, mutta hidas taloudellinen kasvu ei aina ole epäonnistuneen talouspolitiikan syytä. Potentiaalinen kasvu voi hidastua esimerkiksi jonkin katastrofin, tai maantieteellisen syyn takia.

Taloudellista stagnaatiota käsittelevät teoriat juontavat juurensa 1930-luvun lamasta ja se yhdistettiin varhaiseen Keynesiläiseen taloustieteeseen ja Harvardin yliopiston taloustieteen professoriin Alvin Hanseniin[2].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Baldwin&Teulings 2014, Taimio 2015, Kilponen 2015
  2. Kilponen 2015, Hansen 1938

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]