Mantereen hallitus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mantereen hallitus oli Suomen tasavallan 16. hallitus. Se oli Kansallisen Edistyspuolueen vähemmistöhallitus, jolle kertyi 238 hallituspäivää. Hallitus toimi 22. joulukuuta 192816. elokuuta 1929.

Mantereen hallitus.

Sunilan maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen kaaduttua välikysymysäänestyksessä presidentti Lauri Kr. Relander tarjosi hallitusvastuuta ensiksi sosialidemokraateille, mutta nämä kieltäytyivät. Kieliriita halkaisi porvaripuolueiden rintaman, eikä Maalaisliitto ollut kokemansa nöyryytyksen jälkeen valmis uuteen yritykseen. Välikysymysnäytelmä oli ollut varsin vähän mieliä ylentävä ja se antoi vettä myllyyn Italian Benito Mussolinia ja Saksan ”kansallisia” ihailleelle poliittiselle äärioikeistolle, joka näki demokratian heikoksi ja parlamentarismin epäonnistuneeksi. Hallituspulasta selvittiin kuitenkin melko nopeasti Kouluhallituksen pääjohtajan Oskari Mantereen muodostettua hallituksen, jonka tukena eduskunnassa olivat vain hänen oman puolueensa Edistyspuolueen kymmenen kansanedustajaa; kaksi kokoomuslaista ministeriä olivat mukana ilman puolueensa tukea.[1]

Mantereen hallitus näki tärkeimmäksi tehtäväkseen valtion virkamiesten yleisestä kehityksestä jälkeen jääneen palkkatason korjaamisen. Ajankohta ei kuitenkaan ollut asialle otollinen. Kesällä 1928 Suomea oli kohdannut katovuosi huonojen säiden vuoksi, mikä merkitsi elintarvikkeiden tuonnin kasvua. Samaan aikaan Neuvostoliiton tulo puutavaramarkkinoille ja satamalakot häiritsivät puolestaan tuotteiden vientiä ja seurauksena oli maksutasekriisi, rahamarkkinoiden kiristyminen ja korkokannan nousu. Tässä tilanteessa muut kansalaispiirit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia ja eduskunta torjui hallituksen palkankorotusesityksen, josta pääministeri oli tehnyt luottamuskysymyksen. Niinpä presidentti Relander päätyi hajottamaan eduskunnan ja määräämään pidettäviksi uudet vaalit. Virkamiesten palkkoja pidettiin melko vähäpätöisenä perusteena eduskunnan hajottamiselle, mutta tosiasiassa Relander halusi antaa porvaripuolueille näpäytyksen näiden kielikysymyksen vuoksi puutteellisesta yhteistyökyvystä. Ennen Mantereen hallituksen eroa Suomi liittyi kansainväliseen sodat kieltävään Kellogg–Briand-sopimukseen.[2]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Oskari Mantere

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.
Ulkoasiainministeri
Hjalmar Procopé

22.12.1928 – 16.8.1929

amm.
Oikeusministeri
Anton Kotonen
Oiva Huttunen

22.12.1928 – 18.2.1929
18.2.1929 – 16.8.1929

amm.
amm.
Sisäasiainministeri
Toivo Kivimäki

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.
Puolustusministeri
Aimo Kaarlo Cajander

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.
Valtiovarainministeri
Hugo Relander

22.12.1928 – 16.8.1929

amm.
Opetusministeri
Lauri Ingman

22.12.1928 – 16.8.1929

amm.
Maatalousministeri
Eemil Linna

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.
Apulaismaatalousministeri
Uuno Brander

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Jalmar Castrén

22.12.1928 – 16.8.1929

amm.
Kauppa- ja teollisuusministeri
Kyösti Järvinen

22.12.1928 – 16.8.1929

amm.
Sosiaaliministeri
Niilo A. Mannio

22.12.1928 – 16.8.1929

Ed.


Suomi Edeltäjä:
Sunilan I hallitus
Suomen hallitus
22. joulukuuta 192816. elokuuta 1929.
Seuraaja:
Kallion III hallitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66, s. 84–85. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
  2. Eskelinen, s. 85.
  3. Mantereen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.