Tuomiojan hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuomiojan hallitus oli 17. marraskuuta 1953 – 5. toukokuuta 1954 toiminut Sakari Tuomiojan johtama Suomen tasavallan 37. hallitus. Vaikka kyseessä olikin toimitusministeristö, monilla hallituksen jäsenillä oli vahvat kytkökset porvaripuolueisiin, myös pääministeri Tuomiojalla, jonka puolueella tosin ei ollut paikkoja eduskunnassa; hallitusta pidettiinkin "naamioituna porvarihallituksena".

Kekkosen IV hallitus jätti eronpyyntönsä 4. marraskuuta 1953. Kaksi päivää myöhemmin presidentti Paasikivi pyysi Tuomiojaa muodostamaan uuden hallituksen. Tuomiojan hallitus nimitettiin 17. marraskuuta.[1]

Tuomiojan hallituksesta on sanottu, että siinä oli Suomen hallituksista talouselämä kaikista vankimmin edustettuna pääministeristä alkaen; Tuomioja oli Suomen Pankin pääjohtaja, ja ministerien joukossa oli muidenkin pankkien pääjohtajia sekä tärkeitä yritysjohtajia, muun muassa raskaan sarjan teollisuuspatruuna, vuorineuvos Erik Serlachius. Asiantuntemuksesta huolimatta suurin osa hallituksen jäsenistä oli ministereinä kokemattomia, ja huomiota herätti myös monien suhteellisen nuori ikä. Toisena maatalousministerinä toiminut Henrik Kullberg kuoli kesken hallituksen toimikauden joulukuussa 1953 ja hänen tilalleen tuli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori Nils Westermarck.

Tuomiojan hallituksen päätavoitteet liittyivät ennemminkin talous- kuin sisä- tai ulkopolitiikkaan. Kenties tärkein sisäpoliittinen päätös hallitukselta oli eduskuntavaalien aikaistaminen kesän sijasta järjestettäväksi jo maaliskuussa 1954. Pitkien hallitusneuvottelujen jälkeen hallituksen muodostajaksi päätyi lopulta Tuomiojan hallituksen ulkoministeri, RKP:n Ralf Törngren.

Tuomiojan hallitus sai lyhytikäisyydestään huolimatta suomalaisten keskuudessa hyvän jälkimaineen siitä syystä, että taloustilanne oli sen toimikaudella kypsynyt valmiiksi vuonna 1939 alkaneen kahvin ja siten kaiken elintarvikkeiden säännöstelyn lopulliseen purkamiseen, mikä toteutui maaliskuun alussa 1954.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Sakari Tuomioja17.11.19535.5.1954Vapaamielisten Liitto
Ulkoasiainministeri Ralf Törngren17.11.19535.5.1954RKP
Oikeusministeri Reino Kuuskoski17.11.19535.5.1954Ammattiministeri
Sisäasiainministeri Heikki Kannisto17.11.19535.5.1954KP
Puolustusministeri Päiviö Hetemäki17.11.19535.5.1954Kokoomus
Valtiovarainministeri Tuure Junnila17.11.19535.5.1954Kokoomus
Opetusministeri Arvo Salminen17.11.19535.5.1954Kokoomus
Maatalousministeri K. T. Jutila17.11.19535.5.1954Ammattiministeri
Ministeri maatalousministeriössä Henrik Kullberg17.11.19534.12.1953RKP
 Nils Westermarck18.12.19535.5.1954RKP
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Erik Serlachius17.11.19535.5.1954Ammattiministeri
Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä Aulis Junttila17.11.19535.5.1954Ammattiministeri
Kauppa- ja teollisuusministeri, ministeri ulkoasiainministeriössä Teuvo Aura17.11.19535.5.1954Ammattiministeri
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä T. A. Wiherheimo17.11.19535.5.1954Kokoomus
Sosiaaliministeri, ministeri valtiovarainministeriössä Esa Kaitila17.11.19535.5.1954KP
Ministeri sosiaaliministeriössä Päiviö Hetemäki17.11.19535.5.1954Kokoomus
 Irma Karvikko17.11.19535.5.1954KP
Suomi Edeltäjä:
Kekkosen IV hallitus
Suomen hallitus
17. marraskuuta 19535. toukokuuta 1954.
Seuraaja:
Törngrenin hallitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 17–18. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
  2. Tuomiojan hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 28.1.2022.