Lehdon hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lehdon hallitus oli Suomen tasavallan 48. hallitus ja oli virkamieshallitus. Hallitus toimi 18. joulukuuta 1963 - 12. syyskuuta 1964 eli 270 hallituspäivää. Se oli Suomen pitkäikäisin virkamieshallitus.

Edellinen pääministeri Ahti Karjalainen esitti eronpyyntönsä joulukuussa 1963 sen jälkeen, kun muut porvaripuolueet olivat asettuneet hallituksessa vastustamaan Maalaisliiton suunnitelmia valtion talouden tasapainottamiseksi ja kokoomuslainen valtiovarainministeri Osmo P. Karttunen oli jättänyt paikkansa. Presidentti Urho Kekkonen ei antanut uuden hallituksen kokoamista kenenkään poliitikon tehtäväksi, vaan nimitti hallituksen muodostajaksi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Reino Lehdon. Uuden hallituksen ministereistä ulkoministeri Jaakko Hallama ja puolustusministeri, kenraali Kaarlo Leinonen olivat presidentin nimeämiä. Lehdon ohella hallitukseen tuli kolme muuta kansliapäällikköä: Aarne Nuorvala valtioneuvoston kansliasta, Arno Hannus sisäministeriöstä ja Olavi Merimaa oikeusministeriöstä. Aikaisempaa hallituskokemusta oli Lehdon hallituksen ministereistä vain opetusministeri Reino Oittisella (samassa tehtävässä von Fieandtin hallituksessa) ja kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Mattilalla (ulkomaankauppaministerinä Karjalaisen hallituksessa sen loppuaikoina). Kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Oittinen oli puoluekannaltaan sosialidemokraatti, mutta hänen mukaantuloaan pidettiin tärkeänä, koska hän oli vireillä olleen peruskoulu-uudistuksen keskeisiä arkkitehteja.[1]

Lehdon hallituksen valtiovarainministerin Esko Rekolan mukaan kyseessä oli Suomen historian kenties puhtain virkamieshallitus, koska aiemmissa von Fieandtin ja Kuuskosken hallituksissa samoin kuin myöhemmissä Auran ensimmäisessä ja toisessa sekä Liinamaan hallituksessa oli niiden luonteesta huolimatta keskustalaista ja sosialidemokraattista väriä.[2] Kari Suomalainen sitä vastoin piirsi Lehdon hallituksen Maalaisliiton sätkynukeksi.[3]

Lehto arveli pääministerin virkaan astuessaan, että hänen hallituksensa kestää korkeintaan sata päivää, mutta kun ”ovelle koputtajia ei ilmaantunut” sadan päivän kohdalla, hallitus jatkoi pidempään.[4]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä
PääministeriReino Lehto18.12.196312.9.1964
Pääministerin sijainenAarne Nuorvala18.12.19638.6.1964
Reino Oittinen12.6.196412.9.1964
Ministeri valtioneuvoston kansliassaAarne Nuorvala18.12.19638.6.1964
UlkoasiainministeriJaakko Hallama18.12.196312.9.1964
OikeusministeriOlavi Merimaa18.12.196312.9.1964
SisäasiainministeriArno Hannus18.12.196312.9.1964
PuolustusministeriKaarlo Leinonen18.12.196312.9.1964
ValtiovarainministeriEsko Rekola18.12.196312.9.1964
Ministeri valtiovarainministeriössäHeikki Tuominen18.12.196312.9.1964
OpetusministeriReino Oittinen18.12.196312.9.1964
MaatalousministeriSamuli Suomela18.12.196312.9.1964
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriMartti Niskala18.12.196312.9.1964
Kauppa- ja teollisuusministeriOlavi J. Mattila18.12.196312.9.1964
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössäAarno Niini18.12.196312.9.1964
SosiaaliministeriOlof Ojala18.12.196312.9.1964
Ministeri sosiaaliministeriössäMagnus Kull18.12.196312.9.1964
Suomi Edeltäjä:
Karjalaisen I hallitus
Suomen hallitus
18. joulukuuta 196312. syyskuuta 1964
Seuraaja:
Virolaisen hallitus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Rekola: Viran puolesta, s. 139–140. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22965-2.
  2. Rekola 1998, s. 140.
  3. Kari. Helsingin Sanomat, 10.4.1964, s. 10.
  4. Virkamiehestä ministeriksi: Reino Lehdon pitkä elämäntyö. Helsingin Sanomat, 15.7.1966, s. 8.
  5. Lehdon hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 11.12.2019.