Rinteen hallitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rinteen hallitus
Flag of Finland (state).svg
Suomen tasavallan 75. valtioneuvosto
Virassa
Antti Rinne (cropped2).jpg
Pääministeri Antti Rinne
Toimikausi alkoi 6. kesäkuuta 2019
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen päämies Antti Rinne
Hallituksen varapäämies
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema enemmistöhallitus
Oppositiopuolueet
Historia
Vaalit Eduskuntavaalit 2019
Edellinen Sipilän hallitus

Rinteen hallitus on Suomen tasavallan 75. hallitus. Hallitusneuvottelut käytiin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken, ja hallitus nimitettiin tehtäväänsä 6. kesäkuuta 2019.[1] Pääministerinä toimii SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Antti Rinne nimittää hallitusta ”uudeksi punamullaksi”.[2] Sitä on kutsuttu myös nimillä ”kansanrintama” ja ”vihreä kansanrintama”.[3][4]

Hallitusneuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2019.[5] SDP keskusteli hallituksesta pisimpään kokoomuksen kanssa. Lopulta SDP kuitenkin valitsi kumppaneikseen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Sipilän hallituksen sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen ehdot hallitusyhteistyölle olivat noin 75 %:n työllisyysaste ja tasapainoinen julkinen talous 2023 sekä se, että työn verotusta ja kokonaisveroastetta ei nosteta. Hänen mukaansa Rinne ilmoitti tiedotustilaisuudessa valinneensa hallituspohjan, jonka avulla saisi paremmin toteutettua sosialidemokraattien vaalilupaukset.[6]

Hallitustunnustelija Rinne ilmoitti 2. kesäkuuta, että sopu hallitusohjelmasta ja ministerijaosta oli syntynyt ja että tulos julkaistaisiin 3. kesäkuuta.[7]

Pääministerin valinta ja hallituksen nimittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen hallitusohjelman julkistus Oodissa 3. kesäkuuta 2019. Kuvassa Pekka Haavisto, Juha Sipilä, Antti Rinne, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson.

Eduskunta valitsi Antti Rinteen pääministeriksi täysistunnossa 6. kesäkuuta 2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Sipilän hallitukselle eron ja nimitti uuden hallituksen samana päivänä.[8][9]

Ministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministereitä hallituksessa on yhdeksäntoista.[10] SDP sai hallitukseen seitsemän ministeriä, keskusta viisi ministeriä, vihreät kolme ministeriä ja vasemmistoliitto sekä RKP kumpikin kaksi ministeriä.[11] RKP nimesi ministerinsä 2. kesäkuuta, [12] SDP sekä vihreät 4. kesäkuuta,[13][14] ja keskusta sekä vasemmistoliitto 5. kesäkuuta.[15][16] Järjestäytymisistunnossa valtioneuvosto määräsi Mika Lintilän pääministerin sijaiseksi.[17]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Antti Rinne6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Pääministerin sijainen Mika Lintilä6. kesäkuuta 201912. syyskuuta 2019Keskusta
 Katri Kulmuni12. syyskuuta 2019TehtävässäKeskusta
Valtiovarainministeri Mika Lintilä6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Sisäministeri Maria Ohisalo6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Opetusministeri Li Andersson6. kesäkuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson6. kesäkuuta 2019TehtävässäRKP
Ulkoministeri Pekka Haavisto6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko[a]6. kesäkuuta 20199. elokuuta 2019Keskusta
 Hanna Kosonen[a]9. elokuuta 2019TehtävässäKeskusta
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist6. kesäkuuta 2019TehtävässäRKP
Puolustusministeri Antti Kaikkonen6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen[b]6. kesäkuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Työministeri Timo Harakka6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Huomioita
  1. a b Annika Saarikon perhevapaan ajan elokuusta 2019 elokuuhun 2020 Hanna Kososen on tarkoitus toimia tiede- ja kulttuuriministerinä.[18]
  2. Aino-Kaisa Pekosen on tarkoitus toimia sosiaali- ja terveysministerinä hallituksen ensimmäiset kaksi vuotta, minkä jälkeen Hanna Sarkkinen jatkaa tehtävässä.

Hallitusohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen hallitusohjelma on yli 190 sivua pitkä.[19] Sen nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".[20] Hallitus on linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, ja lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.[21]

Työllisyysaste 75 %[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[22] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[22] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainán mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.[21] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[19]

Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[23]

Aktiivimalli on tarkoitus perua. Sen työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[22] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[24] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[25]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[19]

Julkinen talous tasapainoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.[22]

Tulevaisuusinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Tulevaisuusinvestoinnit” on hallituksen nimitys kolmen miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[26]

Toteuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinne totesi elokuussa 2019, että alun perin vuonna 2020 oli tarkoitus käyttää 1,5 miljardia tulevaisuusinvestointeihin, mutta sanoi ohjeistaneensa että kertaluontoisten menojen lisäys voi olla vuonna 2020 vain miljardin.[27]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[19]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[28]

Pakolaiset ja maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskiintiö nostetaan 850–1 050 henkilöön. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[19]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[19]

Toteuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiedusteli syyskuussa 2019, koska varsinaisia konkreettisia toimia olisi ilmastotavoitteen suhteen odotettavissa ja muistutti, että ”tavoite on vasta tavoite”. Pääministeri Rinne totesi presidentin saavan odottaa niitä vuoden verran.[29]

Ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi syyskuussa 2019, että pieniä yksittäisiä toimia laitetaan liikkeelle heti. Näihin kuuluvat muun muassa taloyhtiöiden energia-avustukset ja sähköautojen latausinfraan liittyvä lainsäädäntö. Hänen mukaansa isojen kokonaisuudistusten valmistelussa, kuten energiapolitiikan verotuksen kokonaisuudistuksessa, menee pidempään.[29]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[19] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[19]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[19]

Sosiaali- ja terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelma takaisi pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä, joten pitäisi palkata tuhat uutta lääkäriä. Vanhusta kohti pitäisi olla vähintään 0,7 hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[19]

Toteuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti elokuussa 2019, että vanhuspalvelulain uudistus tehdään portaittain ja henkilöstömitoitus on tulossa voimaan portaittain, siten että vuonna 2020 se olisi vielä aiempi 0,5, joka nousisi myöhemmin 0,7 ammattihenkilöön asiakasta kohti. Kiuru asetti siirtymäajan määrittelyn takarajaksi vuoden 2020 puolivälin.[30] Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että soten hallinto saadaan valmiiksi mutta kaikkia palveluja ei. Hänen mukaansa 0,7:n hoitajamitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu ja tuhat uutta lääkäriä tulee. Rinteen mukaan sote-palveluihin tarvittaisiin 4 000 hoitajaa ja lääkäriä. Raha ei kuitenkaan riitä.[31][32]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 vuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[19]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[33]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[26] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta -osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.[28]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.[28]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[28]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeisiin varataan 10 miljoona euron osuus kokonaisrahoituksesta.[28]

Toteuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ilmoitti syyskuussa 2019 että aloittaa kuntien ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa neuvottelut siitä, että perustettaisiin Turun tunnin juna -hankeyhtiö ja Suomi-rata-hankeyhtiö. Hän totesi, että päätös ei tarkoita, että itäinen yhteys olisi unohdettu.[34] Junaväylien suunnittelu vie 6–8 vuotta, joten itse rakentamispäätökset, hankkeiden toteuttaminen ja rahoitusmiljardien löytäminen siirtyvät seuraavalle hallitukselle.[29]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[19]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[19] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.[28]

Puolustuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.[28]

Valtiosihteerit ja erityisavustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen tukena on 20 valtiosihteeriä[35] ja 63 erityisavustajaa[36], eli ministerien avustajia on kaikkiaan 83. Edellisellä Sipilän hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja erityisavustajia 42, eli yhteensä 46 ministerien avustajaa.[37] Elokuussa 2019 julkaistussa talousarvioesityksessä erityisavustajien ja valtiosihteerien kulujen määräraha vuodelle 2020 oli 11,5 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli alun perin 6,5 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa euroa alhaisempi. Vuoden 2018 määräraha oli kuusi miljoonaa euroa.[38]

Sisäministeri Maria Ohisalon avuksi valtiosihteeriksi kutsuttiin entinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. SDP esitti työministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi Pilvi Torstia, joka jäi varasijalle kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) valtiosihteeriksi tuli Malin Brännkärr, joka on toiminut Kruunupyyn kunnanjohtajana. Ilta-Sanomien tietojen mukaan keskustan valtiosihteereiksi olivat tulossa entiset ministerit Kimmo Tiilikainen ja Juha Rehula sekä kansanedustajana aiemmin toiminut Tuomo Puumala. Näistä valtiosihteereiksi tulivat Tiilikainen ja Puumala, mutta ei Rehula.[39]

Pääministeri Rinne kutsui erityisavustajikseen Matti Hirvolan, Pilvi-Elina Kupiaksen, Tuulia Pitkäsen, Dimitri Qvintuksen, Joonas Rahkolan ja Lauri Voionmaan. Lisäksi hänellä on valtiosihteerinä aiemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana toiminut Raimo Luoma.[40] Kesäkuussa 2019 EU-asioiden alivaltiosihteerksi piti tulla Jari Luoto.[41]

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen ja Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kritisoivat, että hallitus olisi voinut käyttää rahaa valtiosihteerien palkkaamisen sijaan puoluetuen korottamiseen.

Hallitus on perustellut avustajakunnan kasvattamista lainvalmistelun laadun parantamisella sekä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.[38]

Rinteen hallitukset valtiosihteerit[35] ja erityisavustajat[36] ovat:

Ministeri Valtiosihteerit ja erityisavustajat
Pääministeri Antti Rinne Valtiosihteeri Raimo Luoma

Poliittinen erityisavustaja Matti Hirvola (SDP:n ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Pilvi-Elina Kupias (EU-asiat)

Erityisavustaja Tuulia Pitkänen (eduskunta-asiat)

Erityisavustaja Dimitri Qvintus (mediasuhteet)

Erityisavustaja Joonas Rahkola (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Lauri Voionmaa (kansainväliset asiat)

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Valtiosihteeri Jari Partanen

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Kari Jääskeläinen (yritys- ja työllisyysasiat, mediasuhteet)

Erityisavustaja Jenny Hasu (aluekehitysasiat)

Erityisavustaja Arttu Karila (energia- ja ilmastoasiat)

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Erityisavustaja Matti Niemi

Erityisavustaja Antton Rönnholm

Erityisavustaja Emilia Tervonen (mediasuhteet)

Ulkoministeri Pekka Haavisto Valtiosihteeri Johanna Sumuvuori

Erityisavustaja Joel Linnainmäki

Erityisavustaja Jarno Lappalainen (mediasuhteet)

Erityisavustaja Jeri Aalto

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Erityisavustaja Tino Aalto (taloudelliset ulkosuhteet)

Erityisavustaja Kirsi Airio (kehityspolitiikka)

Erityisavustaja Tiina Vainio (mediasuhteet)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Valtiosihteeri Malin Brännkärr

Erityisavustaja Otto Andersson (Rkp:n ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Camilla Mäkinen

Erityisavustaja Lisa Palm

Erityisavustaja Hanna Seppä

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist Erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin
Sisäministeri Maria Ohisalo Valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen

Erityisavustaja Ville Hulkkonen (Vihreiden ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Sami Kerman (sisäinen turvallisuus)

Erityisavustaja Jussi Pyykkönen (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Emilia Laaksonen (EU-asiat, maahanmuutto, turvapaikkapolitiikka, tiedustelu)

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Terhi Haapaniemi (mediasuhteet)

Erityisavustaja Jirka Hakala (kotimaan politiikka)

Erityisavustaja Janne Torvinen (puolustuspolitiikka)

Valtiovarainministeri Mika Lintilä Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Jukka Ihanus (Keskustan ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Ann-Mari Kemell (veropolitiikka)

Erityisavustaja Markus Lahtinen (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Niina Nurkkala (EU- ja kv-asiat)

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero Valtiosihteeri Valtteri Aaltonen

Erityisavustaja Lauri Finér (VM:n asiat yleisesti)

Erityisavustaja Paavali Kukkonen (omistajaohjaus, julkisen hallinnon ICT ja mediasuhteet)

Erityisavustaja Minna Salminen (kunta- ja aluehallinto)

Opetusministeri Li Andersson Valtiosihteeri Minna Kelhä

Erityisavustaja Dan Koivulaakso (Vasemmistoliiton ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Mika Parkkari (varhaiskasvatus ja perusaste)

Erityisavustaja Anna Mäkipää (lukio ja ammatillinen koulutus)

Erityisavustaja Touko Sipiläinen (opetusministerin ja Vasemmistoliiton ministeriryhmän viestintävastaava)

Erityisavustaja Henri Purje (talouspolitiikka)

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen Valtiosihteeri Tuomo Puumala

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila (kulttuuri, kirkollisasiat)

Erityisavustaja Silja Silvasti (nuoriso, liikunta, opintotuki)

Erityisavustaja Markus Ylimaa (korkeakoulutus, tiede)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Valtiosihteeri Jari Partanen

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Teppo Säkkinen (luonnonvara-asiat)

Erityisavustaja Satu Haapaniemi (maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät asiat)

Erityisavustaja Annukka Kimmo (sidosryhmät, mediasuhteet)

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Valtiosihteeri Mikko Koskinen

Erityisavustaja Ilkka Hamunen (liikenne)

Erityisavustaja Henrik Haapajärvi (viestintä)

Erityisavustaja Pirita Ruokonen (mediasuhteet)

Työministeri Timo Harakka Valtiosihteeri Pilvi Torsti

Erityisavustaja Jenni Karjalainen

Erityisavustaja Ville Kopra

Erityisavustaja Piia Rekilä

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Valtiosihteeri Saila Ruuth

Erityisavustaja Juho Orjala

Erityisavustaja Hanna Hänninen

Erityisavustaja Jiri Sironen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Valtiosihteeri Eila Mäkipää

Erityisavustaja Laura Lindeberg

Erityisavustaja Timo Lehtinen

Erityisavustaja Sampo Varjonen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Valtiosihteeri Terhi Lehtonen

Erityisavustaja Riikka Yliluoma

Erityisavustaja Antti Heikkinen

Erityisavustaja Timo Juurikkala

Muut poliittiset nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallitus nimesi 13. kesäkuuta 2019 kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) Suomen ehdokkaaksi EU-komissioon. Urpilaisesta on tulossa Suomen ensimmäinen naispuolinen EU-komissaari, ja hänen varsinainen työnsä komissaarina alkaa aikaisintaan marraskuussa 2019.[42] Urpilainen ei ollut ehdolla vuoden 2019 europarlamenttivaalissa. Europarlamenttivaalissa ehdolla ollutta ja suuren äänisaaliin kerännyttä Eero Heinäluomaa Rinne ei ehdottanut tehtävään, sillä Rinne halusi esittää komissaariksi naista.[43]

Hallituksen politiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta 2019 oppositio ehdotti turvapaikanhakijoiden kustannusten selvittämistä ja julkaisemista. Hallitus äänesti ehdotusta vastaan.[44] Samana päivänä hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti että Suomi voi ottaa Välimerellä sijaitsevalla aluksella olevista 42 laittomasta siirtolaisesta kahdeksan turvapaikanhakijoina.[45]

29. kesäkuuta 2019 pääministeri Antti Rinne osallistui Helsingissä järjestettyyn Helsinki Pride -tapahtumaan ensimmäisenä Suomen pääministerinä.[46]

Suomen heikentyneen syntyvyystilaston vuoksi hallitus käyttää kuusi miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen.[47]

Pääministeri Rinne on valtiontalouden menojen osalta puolustanut erilaista linjaa, kuin Sipilän ja Kataisen hallituksilla on ollut. Rinne puhuu vastasyklisyydestä eli suhdanteen heiketessä investoidaan, jotta talous pysyisi pitkällä aikavälillä kasassa.[27]

Elokuussa 2019 uutisoitiin että Rinteen hallitus nostaa puoluetuen määrärahaa 20 prosentilla 35,6 miljoonaan euroon.[38]

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on Veikkauksen toiminnasta ja pelihaitoista nousseen kohun yhteydessä ilmoittanut olevansa valmis selvittämään sitä, että peliautomaatit siirretään pois markettien auloista. Ohisalon mielestä tunnistautumisen täytyy tulla pakolliseksi peliautomaateilla kaikkialla.[48]

Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että hallitus ajaa vahvaa aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa viime vuosina on tehty päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia alueiden ihmisille, yrityksille ja elinvoimalle. Rinne totesi että opettaja­koulutusten lakkautukset ovat esimerkkejä päätöksistä, jollaista aluepolitiikan ei pidä olla, ja lupasi muutosta. Hän korosti, että hallitus ei jaa Suomea menestyjiin ja häviäjiin. Hallitus suunnittelee pakettia, jolla esimerkiksi Savonlinnan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan.[49]

Syyskuussa 2019 uutisoitiin, että valtionyhtiö Posti suunnittelee tuntuvia palkanalennuksia 700:lle työntekijälle. "Emme tule hyväksymään ihmisten palkanalennuksia", Rinne sanoi, ja totesi Postissa olevan "käsittämätöntä, huonoa johtamista".[50] Myöhemmin ilmeni että palkanalennuksia suunnitellaan Postissa jopa 8 000 työntekijälle. Rinteen mukaan asiassa pitäisi löytää sellainen ratkaisu jolla pienipalkkaiset työntekijät tulisivat palkallaan toimeen pääkaupunkiseudulla. Hän ehdotti selvitystä, voisiko asian ratkaista rahallisella kertakorvauksella.[51] Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron mukaan kiistassa on kysymys kohtuudesta ja hänen mukaansa työntekijöiden ja johdon eri suuntiin kulkevan palkkakehityksen ei pitäisi olla valtionyhtiöissä mahdollista.[52] "Jos työntekijöiden palkat eivät nouse tai jopa laskevat ja samaan aikaan johdon palkkiot ovat nousseet jopa 60 prosenttia, niin ei tämän pitäisi olla mahdollista valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä" hän totesi.[53] Postin pääjohtajan kohua herättäneisiin palkkioihin liittyen ministeri Paatero on todennut edellyttävänsä, että Postin hallitus tekee syyskuun 2019 aikana uuden linjauksen, minkälaisia palkkioita Postin johdolla tulevaisuudessa tulee olemaan. Hän ilmoitti myös, että työsopimuskiistaan otetaan aikalisä.[54] Paateron mukaan Postin tilanne oli hänelle tuttu jo edellisestä pätkästä omistajaohjausministerinä Stubbin hallituksessa.[53]

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esitti syyskuussa 2019, että pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät investoimaan paremmin tulevaisuuteen, jos yritysten lainojen valtiontakausta nostettaisiin, esimerkiksi 80 prosenttiin. Hän lupasi elinkeinoministerinä edistää asiaa.[55]

12. syyskuuta 2019 hallituksen esityksenä on sisäministeriön valmistelema laki, joka mahdollistaisi maahanmuuttajien taustojen ja heidän tekemiensä rikosten salaamisen.[56][57] Yli 118 000 allekirjoitusta keränneen seksuaalirikoksiin syyllistyneiden turvapaikan saaneiden karkottamista koskeneen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä ei ollut paikalla yhtäkään ministeriä.[58]

Rinteen johdolla Suomi on EU:n puheenjohtajamaana ollut laatimassa väliaikaista taakanjakomekanismia, johon on pyritty saamaan mahdollisimman monta maata mukaan. Ranskan, Saksan, Italian ja Maltan väliaikainen sopimus astui voimaan 23. syyskuuta 2019.[59]

Budjetti 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden mukaan budjetin alijäämä on 2,3 miljardia euroa ja koko 57 miljardia. Vuonna 2018 porvarihallitus maksoi velkoja pois ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, mutta nyt velka nousee 109 miljardiin vuonna 2020.[60] Helsingin Sanomien mukaan alijäämä on 2,0 miljardia, mistä hallituksen tekemät menonlisäykset muodostavat 1,85 miljardia.[61]

Keynesiläisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAK:n pääekonomisti ja Helsingin Sanomat arvostelivat hallitusta elvyttävästä kaksi miljardia euroa alijäämäisestä budjetista nousukauden lopulla syyskuussa 2019, kun olisi pitänyt säästää elvytysvara tositarpeeseen. Keynesiläinen politiikka ei kiihdyttäisi suhdanneheilahteluja vaan päinvastoin säästäisi elvytysvaran huonommille vuosille.[62][63]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veronmaksajien laskelmien mukaan budjetti antaa keskituloisten verotuksen kiristyä 0,4 prosenttiyksikköä, 160 euroa vuonna 2020. Progressiokin jyrkkenee. Kotitalousvähennystä leikataan, mikä uhkaa työllisyyttä ja voi tuottaa harmaata taloutta.[64]

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus vähenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Akatemia saa 31,1 miljoonaa euroa pienemmän tutkimusmäärärahavaltuuden. Professoriliitto teki voimakkaan kannanoton tutkimusrahoituksen suuresta vajeesta. Tutkintomääriä pitäisi kasvattaa 8 000:lla, mutta tähän ei osoiteta rahoitusta, ei myöskään suuriin aloituspaikkojen ja elinikäisen oppimisen lisäämisiin. Professoriliiton puheenjohtajan mukaan tämä "tarkoittaisi, että yliopistojen työntekijät rahoittaisivat koulutuksen määrän nostamisen".[65]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas kritisoi kesäkuun 2019 alussa sitä, että hallituksen niin sanottujen tulevaisuusinvestointien listalta puuttuvat varsinaiset investoinnit ja että sen sijaan hallitus aikoo käyttää valtion omaisuudesta myytäviä tuloja juokseviin menoihin jopa kolmen miljardin euron arvosta. Hänen mukaansa omaisuustuloja olisi järkevämpää käyttää juoksevien menojen sijaan tuottavuutta parantaviin investointeihin, tai jos tuottavia investointikohteita ei ole, julkisen velan lyhentämiseen.[66]

Taloustieteen dosentti ja tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen on huolissaan siitä, että hallituksella ei tunnu olevan suunnitelmaa taantuman varalle ja että hallitusohjelmassa on ”täysin ylimalkainen ja potentiaalisesti hyvin vaarallinen” kirjaus taantuman varalle. Malisen mielestä hallituksen varaama miljardi taantuman varalle ei riitä mihinkään verrattuna aiempiin talouskriiseihin.[67]

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kritisoi että hallitusohjelman rahoitus on perustettu ontolle pohjalle, ja arvostelee hallitusta julkisen sektorin 10 miljardin euron kestävyysvajeesta vaikenemisesta. Jos hallituksen optimistinen talousennuste ja työllisyyden kasvuarvio osoittautuvat liioitelluiksi, on hallituksella hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: alkaa leikata tai ottaa paljon lisää velkaa.[68]

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan valtion tuottavan omaisuuden myynti ja pysyvien lisämenojen kasvattaminen tulevat pahentamaan alijäämää, ja esitti huolensa siitä että samaan aikaan kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun.[69]

Tulonsiirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen eläkeläisille lupaama vappusatanen on muuttumassa muutamiksi kympeiksi ja että opintotukeen luvattu 100 euron korotus muuttui 1,5 euron indeksikorotukseksi.[69] Rinne lupasi puheessaan vappuna 2018 sata euroa nettona lisää kaikkiin alle 1 400 euron eläkkeisiin. Hallitusohjelmassa luvattiin selvitys siitä, miten nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Hallituksen heinäkuun 2019 esitysluonnoksessa täysi takuueläke nousee 50 euroa, ja täysi kansaneläke 31 euroa kuukaudessa.[29]

Työllisyyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen veronkiristykset, erityisesti energian ja liikenteen alueella, kotitalousvähennyksen rajaaminen ja aiempien työllistämismallien purku ilman tietoa uusista, tulevat heikentämään työllisyyskehitystä.[69]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmisto- ja e-business ry on vaatinut hallitusta toimiin kasvuyritysten tukemiseksi. Sen toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan valtiovalta ei tunnu ottavan kasvuyrityksiä tosissaan, ja hänen mukaansa "kasvuyritykset kyllä muistetaan juhlapuheissa, mutta ei käytännössä". Hänen mukaansa keinoja kasvun helpottamiseksi olisivat työllistämisen helpottaminen, työn tekemisen joustavuuden lisääminen, osakeinsentiivien verokohtelu, yritysjärjestelyiden verotus, yrittäjän henkilön suoja konkurssissa ja kasvuyritysten yritystukijärjestelmä.[70]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatt:n energia- ja ilmastoasioiden johtavan tutkijan Marita Laukkasen mukaan hallituksen syyskuussa 2019 julkistetusta ensimmäisestä budjetista puuttui konkretia. Laukkasen näkemyksen mukaan hallitus otti pieniä haparoivia askelia, vaikka "nyt pitäisi olla menossa jämerillä loikilla eteenpäin". Tavoite siitä että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, on Laukkasen mukaan hallituksen toimien perusteella kaukana. Laukkanen epäilee, että hallitus ei ole hahmottanut, miten kovan tavoitteen se on itselleen asettanut.[71]

Yleisradion syyskuussa 2019 haastattelemien ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoiden mukaan hallituksen budjetista puuttuvat merkittävimmät toimenpiteet ovat: ympäristölle haitallisten yritystukien merkittävämpi leikkaus, muutokset teollisuuden päästökauppakompensaatioon ja energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksiin, erityisesti turpeen verotuen poistaminen sekä metsien raivausmaksu. Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä kritisoi sitä, että parafiinisen dieselöljyn veroalen poistaminen (120 miljoonaa) ja liikennepolttoaineiden veronkorotus (250 miljoonaa) eivät ole toimina suuria, jos niitä vertaa ympäristölle haitallisten tukien 3,5 miljardiin euron pottiin.[72]

Sosiaali - ja terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HUS:n hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei Rinteen hallituksella ole varaa sote-uudistuksen toteuttamiseen, viitaten hallitusohjelman tietoihin lisärahoituksesta.[73]

Vanhuspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti syyskuussa 2019 SDP:tä vaallupauksen pettämisestä Antti Rinteen kerrottua, että tarvittavaa 4 000 lisähoitajaa ja lääkäriä ei saada menossa olevalla vaalikaudella rahan puutteen vuoksi. Orpon mukaan vanhuspalveluihin kaavailut 0,7:n hoitajamitoitus maksaa lisää 200 – 250 miljoonaa euroa vuodessa, ja hän katsoo että mikäli tätä rahaa ei anneta kunnille, hallitus vie kunnat ahdinkoon. Hän vaati myös että mahdollinen hoitajamitoitus ei saa tarkoittaa sitä, että hoitajia siirretään pois vanhusten kotipalveluista tai vammaispalveluista.[74]

Aluepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) on arvostellut hallituksen toimien rankaisevan erityisesti haja-asutusalueiden asukkaita.[69]

Poliittiset nimitykset ja avustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah on arvostellut sitä, että hallituksen valtiosihteereiden ja erityisavustajien määrän kasvattamiseen sekä puoluetukeen on löytynyt enemmän rahaa kuin yliopistoille.[69]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikoulujen järjestön Amken johtaja Veli-Matti Lamppu kritisoi ammattikoulujen kolmen vuoden lisärahoitusta "silmänkääntötempuksi", sillä lisää opetusta tarvittaisiin pysyvästi. On myös vaikeampi saada opettajia pätkätöihin.[75]

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2019 Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia ei ollut, ja 16 prosenttia ei tahtonut ottaa kantaa.[76]

Hallituspuolueiden äänestäjien osalta SDP:n äänestäjistä luottamuksensa antoi 92 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 81 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 83 prosenttia. Keskustan kannattajista 42 prosenttia antoi luottamuksensa hallitukselle, 31 prosenttia ei luottanut hallitukseen ja neljäsosa ei tahtonut vastata kysymykseen.[77]

Luottamusäänestykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallitus antoi eduskunnalle 11. kesäkuuta 2019 tiedonannon hallitusohjelmasta ja hallitusohjelmasta keskusteltiin eduskunnassa perusteellisesti kahtena päivänä. Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit esittivät epäluottamusta hallitukselle. Perussuomalaiset arvosteli hallitusta muun muassa asumisen ja autoilun kustannusten lisäämisestä, kokoomus puolestaan moitti hallituksen talouspolitiikkaa "höttöiseksi" ja vaati pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi.[78]

Rinteen hallitus ja sen hallitusohjelma saivat täysistunnossa 13. kesäkuuta 2019 eduskunnan luottamuksen äänin 113–75. Tyhjiä ääniä ei annettu, poissa oli 11 edustajaa. Luottamuksen puolesta äänestivät kaikki hallituspuolueiden edustajat ja oppositiosta puolesta äänestivät Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo, sekä kokoomuksen Sofia Vikman. Pöytäkirjan mukaan Vikmanin oli kuitenkin pitänyt äänestää luottamusta vastaan.[78]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päivi Happonen ym.: Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta Yle. 8.5.2019. Viitattu 2.6.2019.
  2. Kasperi Summanen: Antti Rinne: Tämä on uusi punamulta Verkkouutiset. 8.5.2019. Viitattu 3.6.2019.
  3. Kommentti: Antti Rinteen ”vihreä kansanrintama” kertoo politiikan isosta murroksesta Helsingin Sanomat. 8.5.2019. Viitattu 5.6.2019.
  4. Hallituksesta tulossa viiden puolueen vihreä kansanrintama – Talouskasvu hiipuu, edessä vaikeat neuvottelut Suomenkuvalehti.fi. 8.5.2019. Viitattu 5.6.2019.
  5. Hanna Gråsten, Juha Ristamäki: Sipilä etsii yhä keskustan hallitusneuvottelijoita: "Tilanne tuli niin yllättäen, meillä vasta puoli joukkuetta kasassa” Iltalehti. 8.5.2019. Viitattu 2.6.2019.
  6. Kai Mykkänen paljastaa 3 reunaehtoa, jotka ajoivat kokoomuksen ulos hallitusneuvotteluista – ”Tietenkin harmittaa ja tuntuu tyhjältä” Talouselämä. 8.5.2019.
  7. Antti Rinne: Antti Rinne Twitterissä twitter.com. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  8. Eskonen, Hanna & Sundman, Robert: Katso suorana klo 9.55 alkaen: Valta vaihtuu, kun Suomi saa uuden hallituksen tänään 6.6.2019. Yle. Viitattu 6.6.2019.
  9. Lassila, Anni; Muhonen, Teemu ja Sutinen, Teija: Suomi on saanut uuden hallituksen – suora lähetys presidentin puheesta kello 15.15 Helsingin Sanomat. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  10. Samu Lehtonen: Antti Rinne: Ministerijako tehty – uuteen hallitukseen tulee 19 ministeriä Ilta-Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  11. Näin Rinteen hallituksen ministerisalkut jakautuvat Ilta-Sanomat. 3.6.2019. Viitattu 3.6.2019.
  12. RKP:n ministerit ovat Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist Iltalehti. 3.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  13. Teemu Muhonen, Marjukka Liiten, Ossi Mansikka: Tässä ovat Sdp:n seitsemän ministeriä – Jutta Urpilaisesta EU-komissaari Helsingin Sanomat. 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  14. Tommi Parkkonen: Vihreiden yli viiden tunnin kokous päättyi, tässä vihreiden ministerit: Iltalehti. 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  15. Mikko Vesa: Tässä ovat keskustan ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  16. Tässä ovat vasemmisto­liiton ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  17. Rinteen hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  18. Hanna Kosonen nimitettiin uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Valtioneuvosto. 9.8.2019. Viitattu 9.8.2019.
  19. a b c d e f g h i j k l m Teemu Luukka HS, Paavo Teittinen HS, Teija Sutinen HS, Anni Lassila HS, Tuomas Niskakangas HS: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  20. Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
  21. a b Katja Incoronato: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa – ”Lisäveroja on mahdollista kerätä” Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  22. a b c d Paavo Teittinen: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  23. Tuomas Niskakangas HS, Teija Sutinen HS: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  24. Anna-Kaisa Urpelainen: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viesti: Aktiivimalli ei edistä kenenkään työllistymistä Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
  25. Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  26. a b HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  27. a b Antti Rinteeltä uudet nuotit budjetin tekijöille: Tulevaisuusinvestointeihin varaa ensi vuonna vain miljardi euroa Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2019.
  28. a b c d e f g Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 - Osallistava ja osaava Suomi -– sosiaalisesti, taloudellisestija ekologisesti kestävä yhteiskunta (pdf) Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. 6.6.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 13.9.2019.
  29. a b c d Päivi Lakka: Antti Rinne lupasi suuria – seitsemän asiaa, joissa todellisuus on toista Ilta-Sanomat. 13.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  30. Ministeri Krista Kiurulta uutta tietoa: Näin 0,7:n hoitajamitoitus etenee – ensin tuleekin 0,5 Uusi Suomi. Viitattu 24.8.2019.
  31. Mika Lehto: Pääministeri Rinne soten valmistumisesta tällä vaalikaudella: ”Ihan loppuun ei saada, 4 000 hoitajaa ja lääkäriä tarvitaan, ei ole rahaa” Ilta-Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  32. Heidi Vaalisto: Oppositio ryöpyttää Antti Rinnettä vaalilupausten pettämisestä hoitajamitoituksessa – ”Huijauksen huijaus” Ilta-Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  33. Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
  34. Jenni Tamminen: Sanna Marin: Näin jättimäiset raidehankkeet etenevät – tulossa kaksi hankeyhtiötä Talouselämä. Viitattu 14.9.2019.
  35. a b Valtiosihteerit Valtioneuvosto. Viitattu 15.9.2019.
  36. a b Erityisavustajat Valtioneuvosto. Viitattu 14.9.2019.
  37. Kokoomuslainen ilkkui avustaja-armeijasta – Nyt puhuu Li Andersson Uusi Suomi. Viitattu 24.8.2019.
  38. a b c Budjettiesitys: Rinteen hallitus lisää avustajakuluja miljoonilla euroilla Uusi Suomi. Viitattu 24.8.2019.
  39. MTV UUTISET- STT: Valtiosihteerien määrä kasvaa reippaasti: Eduskunnasta pudonnut Pilvi Torsti poimittiin työministeri Harakan valtiosihteeriksi mtvuutiset.fi. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  40. Antti Honkamaa: STT: Rinteen hallitus lähes nelinkertaistaa kovapalkkaisten poliittisten valtiosihteereiden lukumäärän – tienanneet yli 9 000 €/kk Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  41. Janne Suutarinen: Antti Rinne nimitti itselleen kuusi erityisavustajaa Talouselämä. Viitattu 13.6.2019.
  42. STT: Hallitus nimesi Jutta Urpilaisen Suomen komissaariehdokkaaksi KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 14.6.2019.
  43. Tamminen, Jenni: Antti Rinne Jutta Urpilaisen valinnasta: ”Eero Heinäluoma tiesi koko ajan” Uusi Suomi. 4.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  44. Eduskunnan täysistunto 28.6.2019 Yle Areena. 28.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  45. Ovaskainen, Teppo: Hallitus päätti: Suomi ottaa 8 turvapaikanhakijaa alukselta, joka uhmasi Italian hallituksen käskyä ja Matteo Salvinin uhkauksia Uusi Suomi. 28.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  46. Sirén, Ines: Antti Rinne osallistuu ensimmäisenä pääministerinä Helsinki Pride -kulkueeseen HS. 27.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  47. Onttonen, Hanna: Uusi hallitus ottaa synnytystalkoot tosissaan - 6 miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen IL. 4.7.2019. Viitattu 15.7.2019.
  48. Sisäministeri Ohisalo olisi valmis viemään peliautomaatit pois markettien auloista – sisäministeriö selvittää asiaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.8.2019.
  49. Antti Rinne ajaa aluepolitiikkaa MT:n kolumnissa — "Tämä hallitus ei jaa Suomea menestyjiin ja häviäjiin, koska se olisi paitsi tyhmää politiikkaa, myös sula mahdottomuus" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.9.2019.
  50. toimitus: Pääministeri Rinne Ykkösaamussa Postista: ”Käsittämätöntä, huonoa johtamista” Tamperelainen. Viitattu 14.9.2019.
  51. HS:n tiedot: Postin palkanalennukset koskisivatkin jopa 8 000:ta työntekijää – Pääministeri Rinne väläyttää ratkaisuksi ”tuntuvaa” kertakorvausta työntekijöille Helsingin Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  52. Jari Korkki: Ministeri Paatero Postista: Johdon ja henkilöstön palkat eivät voi kulkea eri suuntiin Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  53. a b Jari Korkki: Ministeri Sirpa Paatero: Valtion omistajapolitiikan periaatepäätös loka-marraskuussa, Postin palkkiolinjaus jo syyskuun lopussa Uusi Suomi. Viitattu 14.9.2019.
  54. Cilla Bhose / Kauppalehti / Alma Talent: Ministeriltä suora ukaasi Postin hallitukselle – Pääjohtajan 987 764 € ja johdon jättibonukset syyniin Uusi Suomi. Viitattu 14.9.2019.
  55. Keskustan puheenjohtaja Kulmuni Ykkösaamussa: Valtio voisi taata yrityslainoja nykyistä runsaskätisemmin Yle Uutiset. Viitattu 14.9.2019.
  56. Helsingin Sanomat. A11. 26.9.2019.
  57. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_18+2019.aspx
  58. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuumeneeko-keskustelu-eduskunnan-kasittelyssa-kansalaisaloite-seksuaalirikoksiin-syyllistyneiden-ulkomaalaisten-karkottamisesta-mtv-uutiset-seuraa-livena/7562598#gs.6e45g3
  59. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maria-ohisalo-kuittasi-kyselytunnilla-turvapaikanhakijoiden-maara-laskee-koko-ajan-kun-perussuomalaiset-ovat-lahteneet-hallituksesta/
  60. Sinun osuutesi valtionvelasta on jo yli 19 000 euroa – ja Antti Rinteen hallitus kasvattaa sitä entisestään Iltalehti. 17.09.2019.
  61. Suuret linjat valtion ensi vuoden rahankäytöstä ovat nyt selvillä: HS vastaa viiteen kysymykseen Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  62. Perinteisiin kuuluu, että hallituksen yhteispeli sujuu alkumetreillä mallikkaasti Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  63. SAK hallituksen budjetista: Elvytysvaraa olisi ollut hyvä säästää oikeaan tarpeeseen Yle Uutiset. 18.9.2019.
  64. Veronmaksajat pettyi Rinteen hallitukseen: ”Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa” Talouselämä. 18.9.2019.
  65. HS-analyysi: Leikkasiko hallitus Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta? Helsingin Sanomat. 11.10.2019.
  66. Matti Lepistö: EVA:n johtaja: Hallitus käyttää omaisuutta juokseviin menoihin verkkouutiset.fi. 6.9.2019. Viitattu 9.6.2019.
  67. Maailmanlaajuista romahdusta ennustava ekonomisti: ”Antti Rinteen hallitukselta hyvin vaarallinen kirjaus – hälytyskellojen pitäisi soida” Uusi Suomi. Viitattu 13.6.2019.
  68. Salla Jantunen: Forssan lehti: Kaiken nähnyt kansliapäällikkö ruoskii Rinteen hallitusohjelmaa ja Kaikkosen ministerivalintaa Ilta-Sanomat. 14.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  69. a b c d e KD:n Essayah sivaltaa Rinteen hallitusta vaalilupausten pettämisestä: Satasen opintorahakorotus suli 1,5 euroksi, eläkeläisten vappusatanen muutamiksi kympeiksi Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2019.
  70. Ilkka Ahtokivi: Ohjelmistoyrittäjät: Edes näistä voisi aloittaa, pääministeri verkkouutiset.fi. 13.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  71. Tutkija pitää hallituksen ilmastotoimia vaatimattomina: "Otettiin haparoivia askelia, kun pitäisi mennä jämerillä loikilla eteenpäin" Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2019.
  72. Asiantuntijat budjettiesityksen ilmastosatsauksista: Tehokkain toimi jäi uupumaan, kun turpeen verotukea ei poistettu Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2019.
  73. Asiantuntija perkasi hallitusohjelman sote-liitteen: ”Varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla toteutetuksi” Uusi Suomi. Viitattu 9.6.2019.
  74. Eeva Lehtimäki: Orpo syyttää SDP:tä vaalilupauksen pettämisestä hoitajamitoituksen vuoksi – lataa kovin sanoin Uutisextrassa: "Hallitukseen ei voi luottaa" mtvuutiset.fi. 14.9.2019. Viitattu 14.9.2019.
  75. Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus” Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  76. Päivi Lakka: IS-kysely: Rinteen hallitusohjelma jakaa kansaa jyrkästi kahtia – polttoaineveron kiristystä vastustaa lähes kaksi kolmesta Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  77. Päivi Lakka: Kommentti: Keskusta jäi kahden tulen väliin – IS-kyselyssä maanviljelijöistä useampi antoi hallitukselle epäluottamuksensa kuin tukensa Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  78. a b STT: Antti Rinteen hallitus sai eduskunnan luottamuksen – tukea myös Harkimolta ja yhdeltä kokoomuslaiselta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
edeltäjä:
Sipilän hallitus
Suomen valtioneuvosto
6. kesäkuuta 2019 alkaen
Flag of Finland (state).svg