Rinteen hallitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rinteen hallitus
Flag of Finland (state).svg
Suomen tasavallan 75. valtioneuvosto
Virassa
Antti Rinne (cropped2).jpg
Pääministeri Antti Rinne
Toimikausi alkoi 6. kesäkuuta 2019
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen päämies Antti Rinne
Hallituksen varapäämies Mika Lintilä
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema enemmistöhallitus
Oppositiopuolueet
Historia
Vaalit Eduskuntavaalit 2019
Edellinen Sipilän hallitus

Rinteen hallitus on Suomen tasavallan 75. hallitus. Hallitusneuvottelut käytiin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken, ja hallitus nimitettiin tehtäväänsä 6. kesäkuuta 2019.[1] Pääministerinä toimii SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Antti Rinne nimittää hallitusta ”uudeksi punamullaksi”.[2] Sitä on kutsuttu myös nimillä ”kansanrintama” ja ”vihreä kansanrintama”.[3][4]

Hallitusneuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2019.[5] SDP keskusteli hallituksesta pisimpään kokoomuksen kanssa. Lopulta SDP kuitenkin valitsi kumppaneikseen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Sipilän hallituksen sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen ehdot hallitusyhteistyölle olivat noin 75 %:n työllisyysaste ja tasapainoinen julkinen talous 2023 sekä se, että työn verotusta ja kokonaisveroastetta ei nosteta. Hänen mukaansa Rinne ilmoitti tiedotustilaisuudessa valinneensa hallituspohjan, jonka avulla saisi paremmin toteutettua sosialidemokraattien vaalilupaukset.[6]

Hallitustunnustelija Rinne ilmoitti 2. kesäkuuta, että sopu hallitusohjelmasta ja ministerijaosta oli syntynyt ja että tulos julkaistaisiin 3. kesäkuuta.[7]

Pääministerin valinta ja hallituksen nimittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen hallitusohjelman julkistus Oodissa 3. kesäkuuta 2019. Kuvassa Pekka Haavisto, Juha Sipilä, Antti Rinne, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson.

Eduskunta valitsi Antti Rinteen pääministeriksi täysistunnossa 6. kesäkuuta 2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Sipilän hallitukselle eron ja nimitti uuden hallituksen samana päivänä.[8][9]

Ministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministereitä hallituksessa on yhdeksäntoista.[10] SDP sai hallitukseen seitsemän ministeriä, keskusta viisi ministeriä, vihreät kolme ministeriä ja vasemmistoliitto sekä RKP kumpikin kaksi ministeriä.[11] RKP nimesi ministerinsä 2. kesäkuuta, [12] SDP sekä vihreät 4. kesäkuuta,[13][14] ja keskusta sekä vasemmistoliitto 5. kesäkuuta.[15][16] Järjestäytymisistunnossa valtioneuvosto määräsi Mika Lintilän pääministerin sijaiseksi.[17]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Antti Rinne6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Valtiovarainministeri, pääministerin sijainen Mika Lintilä6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Sisäministeri Maria Ohisalo6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Opetusministeri Li Andersson6. kesäkuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson6. kesäkuuta 2019TehtävässäRKP
Ulkoministeri Pekka Haavisto6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko[a]6. kesäkuuta 20199. elokuuta 2019Keskusta
 Hanna Kosonen[a]9. elokuuta 2019TehtävässäKeskusta
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist6. kesäkuuta 2019TehtävässäRKP
Puolustusministeri Antti Kaikkonen6. kesäkuuta 2019TehtävässäKeskusta
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen[b]6. kesäkuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Työministeri Timo Harakka6. kesäkuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen6. kesäkuuta 2019TehtävässäVihreät
Huomioita
  1. a b Annika Saarikon perhevapaan ajan elokuusta 2019 elokuuhun 2020 Hanna Kososen on tarkoitus toimia tiede- ja kulttuuriministerinä.[18]
  2. Aino-Kaisa Pekosen on tarkoitus toimia sosiaali- ja terveysministerinä hallituksen ensimmäiset kaksi vuotta, minkä jälkeen Hanna Sarkkinen jatkaa tehtävässä.

Hallitusohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen hallitusohjelma on yli 190 sivua pitkä.[19] Sen nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".[20] Hallitus on linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, ja lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.[21]

Työllisyysaste 75 %[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[22] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[22] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainán mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.[21] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[19]

Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[23]

Aktiivimalli on tarkoitus perua. Sen työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[22] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[24] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[25]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Nyt vain kassojen jäsenet saavat turvan.[19]

Julkinen talous tasapainoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.[22]

Tulevaisuusinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Tulevaisuusinvestoinnit” on hallituksen nimitys kolmen miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[26]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[19]

Pakolaiset ja maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskiintiö nostetaan 850–1 050 henkilöön. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[19]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[19]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[19] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[19]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[19]

Terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelma takaisi pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä, joten pitäisi palkata tuhat uutta lääkäriä. Vanhusta kohti pitäisi olla vähintään 0,7 hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[19]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 vuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[19]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[27]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[26]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[19]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[19]

Muut poliittiset nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen tueksi on tulossa viisitoista poliittista valtiosihteeriä. Sipilän hallituksessa toimi neljä valtiosihteeriä. Valtioneuvosto nimitti 7. kesäkuuta 2019 Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman pääministeri Rinteen valtiosihteeriksi.[28] Sisäministeri Maria Ohisalon avuksi valtiosihteeriksi on kutsuttu entinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. SDP on esittänyt työministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi Pilvi Torstia, joka jäi varasijalle kevään eduskuntavaaleissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) valtiosihteeriksi on tulossa Malin Brännkärr, joka on toiminut Kruunupyyn kunnanjohtajana. Ilta-Sanomien tietojen mukaan keskustan valtiosihteereiksi ovat tulossa entiset ministerit Kimmo Tiilikainen ja Juha Rehula sekä kansanedustajana aiemmin toiminut Tuomo Puumala.[29]

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen ja Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kritisoivat, että hallitus olisi voinut käyttää rahaa valtiosihteerien palkkaamisen sijaan puoluetuen korottamiseen.

Ministerien erityisavustajien on tarkoitus lisätä jopa 69:ään. Pääministeri saa esikuntaansa seitsemän erityisavustajaa, ministerinä toimivat puolueen puheenjohtajat viisi erityisavustajaa ja muut ministerit kolme erityisavustajaa. Edellisen Sipilän hallituksen ministereillä oli 42 erityisavustajaa.[30] Rinne on kutsunut erityisavustajikseen Matti Hirvolan, Pilvi-Elina Kupiaksen, Tuulia Pitkäsen, Dimitri Qvintuksen, Joonas Rahkolan ja Lauri Voionmaan. Lisäksi hän on kutsunut EU-asioiden alivaltiosihteerikseen Jari Luodon.[31]

Rinteen hallitus nimesi 13. kesäkuuta 2019 sosiaalidemokraattien kansanedustajan Jutta Urpilaisen Suomen ehdokkaaksi EU-komissioon. Urpilaisesta on tulossa Suomen ensimmäinen naispuolinen EU-komissaari, ja hänen varsinainen työnsä komissaarina alkaa aikaisintaan marraskuussa 2019.[32]

Hallituksen politiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Antti Rinne esitti Suomen EU-komissaariksi Jutta Urpilaista, joka ei ollut ehdolla vuoden 2019 europarlamenttivaalissa. Europarlamenttivaalissa ehdolla ollutta ja suuren äänisaaliin kerännyttä Eero Heinäluomaa Rinne ei ehdottanut tehtävään, sillä Rinne halusi esittää komissaariksi naista.[33]

Eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta 2019 oppositio ehdotti turvapaikanhakijoiden kustannusten selvittämistä ja julkaisemista. Hallitus äänesti ehdotusta vastaan.[34] Samana päivänä hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti että Suomi voi ottaa Välimerellä sijaitsevalla aluksella olevista 42 laittomasta siirtolaisesta kahdeksan turvapaikanhakijoina.[35]

29. kesäkuuta 2019 pääministeri Antti Rinne osallistui Helsingissä järjestettyyn Helsinki Pride -tapahtumaan ensimmäisenä Suomen pääministerinä.[36]

Suomen heikentyneen syntyvyystilaston vuoksi hallitus käyttää kuusi miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen.[37]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas kritisoi kesäkuun 2019 alussa sitä, että hallituksen niin sanottujen tulevaisuusinvestointien listalta puuttuvat varsinaiset investoinnit ja että sen sijaan hallitus aikoo käyttää valtion omaisuudesta myytäviä tuloja juokseviin menoihin jopa kolmen miljardin euron arvosta. Hänen mukaansa omaisuustuloja olisi järkevämpää käyttää juoksevien menojen sijaan tuottavuutta parantaviin investointeihin, tai jos tuottavia investointikohteita ei ole, julkisen velan lyhentämiseen.[38]

Taloustieteen dosentti ja tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen on huolissaan siitä, että hallituksella ei tunnu olevan suunnitelmaa taantuman varalle ja että hallitusohjelmassa on ”täysin ylimalkainen ja potentiaalisesti hyvin vaarallinen” kirjaus taantuman varalle. Malisen mielestä hallituksen varaama miljardi taantuman varalle ei riitä mihinkään verrattuna aiempiin talouskriiseihin.[39]

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kritisoi että hallitusohjelman rahoitus on perustettu ontolle pohjalle, ja arvostelee hallitusta julkisen sektorin 10 miljardin euron kestävyysvajeesta vaikenemisesta. Jos hallituksen optimistinen talousennuste ja työllisyyden kasvuarvio osoittautuvat liioitelluiksi, on hallituksella hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: alkaa leikata tai ottaa paljon lisää velkaa.[40]

Terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HUS:n hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei Rinteen hallituksella ole varaa sote-uudistuksen toteuttamiseen, viitaten hallitusohjelman tietoihin lisärahoituksesta.[41]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikoulujen järjestön Amken johtaja Veli-Matti Lamppu kritisoi ammattikoulujen kolmen vuoden lisärahoitusta "silmänkääntötempuksi", sillä lisää opetusta tarvittaisiin pysyvästi. On myös vaikeampi saada opettajia pätkätöihin.[42]

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2019 Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia ei ollut, ja 16 prosenttia ei tahtonut ottaa kantaa.[43]

Hallituspuolueiden äänestäjien osalta SDP:n äänestäjistä luottamuksensa antoi 92 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 81 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 83 prosenttia. Keskustan kannattajista 42 prosenttia antoi luottamuksensa hallitukselle, 31 prosenttia ei luottanut hallitukseen ja neljäsosa ei tahtonut vastata kysymykseen.[44]

Luottamusäänestykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallitus antoi eduskunnalle 11. kesäkuuta 2019 tiedonannon hallitusohjelmasta ja hallitusohjelmasta keskusteltiin eduskunnassa perusteellisesti kahtena päivänä. Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit esittivät epäluottamusta hallitukselle. Perussuomalaiset arvosteli hallitusta muun muassa asumisen ja autoilun kustannusten lisäämisestä, kokoomus puolestaan moitti hallituksen talouspolitiikkaa "höttöiseksi" ja vaati pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi.[45]

Rinteen hallitus ja sen hallitusohjelma saivat täysistunnossa 13. kesäkuuta 2019 eduskunnan luottamuksen äänin 113–75. Tyhjiä ääniä ei annettu, poissa oli 11 edustajaa. Luottamuksen puolesta äänestivät kaikki hallituspuolueiden edustajat ja oppositiosta puolesta äänestivät Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo, sekä kokoomuksen Sofia Vikman. Pöytäkirjan mukaan Vikmanin oli kuitenkin pitänyt äänestää luottamusta vastaan.[45]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päivi Happonen ym.: Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta Yle. 8.5.2019. Viitattu 2.6.2019.
  2. Kasperi Summanen: Antti Rinne: Tämä on uusi punamulta Verkkouutiset. 8.5.2019. Viitattu 3.6.2019.
  3. Kommentti: Antti Rinteen ”vihreä kansanrintama” kertoo politiikan isosta murroksesta Helsingin Sanomat. 8.5.2019. Viitattu 5.6.2019.
  4. Hallituksesta tulossa viiden puolueen vihreä kansanrintama – Talouskasvu hiipuu, edessä vaikeat neuvottelut Suomenkuvalehti.fi. 8.5.2019. Viitattu 5.6.2019.
  5. Hanna Gråsten, Juha Ristamäki: Sipilä etsii yhä keskustan hallitusneuvottelijoita: "Tilanne tuli niin yllättäen, meillä vasta puoli joukkuetta kasassa” Iltalehti. 8.5.2019. Viitattu 2.6.2019.
  6. Kai Mykkänen paljastaa 3 reunaehtoa, jotka ajoivat kokoomuksen ulos hallitusneuvotteluista – ”Tietenkin harmittaa ja tuntuu tyhjältä” Talouselämä. 8.5.2019.
  7. Antti Rinne: Antti Rinne Twitterissä twitter.com. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  8. Eskonen, Hanna & Sundman, Robert: Katso suorana klo 9.55 alkaen: Valta vaihtuu, kun Suomi saa uuden hallituksen tänään 6.6.2019. Yle. Viitattu 6.6.2019.
  9. Lassila, Anni; Muhonen, Teemu ja Sutinen, Teija: Suomi on saanut uuden hallituksen – suora lähetys presidentin puheesta kello 15.15 Helsingin Sanomat. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  10. Samu Lehtonen: Antti Rinne: Ministerijako tehty – uuteen hallitukseen tulee 19 ministeriä Ilta-Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  11. Näin Rinteen hallituksen ministerisalkut jakautuvat Ilta-Sanomat. 3.6.2019. Viitattu 3.6.2019.
  12. RKP:n ministerit ovat Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist Iltalehti. 3.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  13. Teemu Muhonen, Marjukka Liiten, Ossi Mansikka: Tässä ovat Sdp:n seitsemän ministeriä – Jutta Urpilaisesta EU-komissaari Helsingin Sanomat. 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  14. Tommi Parkkonen: Vihreiden yli viiden tunnin kokous päättyi, tässä vihreiden ministerit: Iltalehti. 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  15. Mikko Vesa: Tässä ovat keskustan ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  16. Tässä ovat vasemmisto­liiton ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  17. Rinteen hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  18. Hanna Kosonen nimitettiin uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Valtioneuvosto. 9.8.2019. Viitattu 9.8.2019.
  19. a b c d e f g h i j k l m Teemu Luukka HS, Paavo Teittinen HS, Teija Sutinen HS, Anni Lassila HS, Tuomas Niskakangas HS: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  20. Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
  21. a b Katja Incoronato: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa – ”Lisäveroja on mahdollista kerätä” Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  22. a b c d Paavo Teittinen: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  23. Tuomas Niskakangas HS, Teija Sutinen HS: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  24. Anna-Kaisa Urpelainen: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viesti: Aktiivimalli ei edistä kenenkään työllistymistä Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
  25. Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  26. a b HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  27. Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
  28. Antti Honkamaa: STT: Rinteen hallitus lähes nelinkertaistaa kovapalkkaisten poliittisten valtiosihteereiden lukumäärän – tienanneet yli 9 000 €/kk Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  29. MTV UUTISET- STT: Valtiosihteerien määrä kasvaa reippaasti: Eduskunnasta pudonnut Pilvi Torsti poimittiin työministeri Harakan valtiosihteeriksi mtvuutiset.fi. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  30. Hallitukseen on tulossa kolminkertainen määrä valtiosihteereitä – useampi eduskunnasta pudonnut saa huippupestin ja 10 000 €/kk www.iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2019.
  31. Janne Suutarinen: Antti Rinne nimitti itselleen kuusi erityisavustajaa Talouselämä. Viitattu 13.6.2019.
  32. STT: Hallitus nimesi Jutta Urpilaisen Suomen komissaariehdokkaaksi KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 14.6.2019.
  33. Tamminen, Jenni: Antti Rinne Jutta Urpilaisen valinnasta: ”Eero Heinäluoma tiesi koko ajan” Uusi Suomi. 4.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  34. Eduskunnan täysistunto 28.6.2019 Yle Areena. 28.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  35. Ovaskainen, Teppo: Hallitus päätti: Suomi ottaa 8 turvapaikanhakijaa alukselta, joka uhmasi Italian hallituksen käskyä ja Matteo Salvinin uhkauksia Uusi Suomi. 28.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  36. Sirén, Ines: Antti Rinne osallistuu ensimmäisenä pääministerinä Helsinki Pride -kulkueeseen HS. 27.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  37. Onttonen, Hanna: Uusi hallitus ottaa synnytystalkoot tosissaan - 6 miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen IL. 4.7.2019. Viitattu 15.7.2019.
  38. Matti Lepistö: EVA:n johtaja: Hallitus käyttää omaisuutta juokseviin menoihin verkkouutiset.fi. 6.9.2019. Viitattu 9.6.2019.
  39. Maailmanlaajuista romahdusta ennustava ekonomisti: ”Antti Rinteen hallitukselta hyvin vaarallinen kirjaus – hälytyskellojen pitäisi soida” Uusi Suomi. Viitattu 13.6.2019.
  40. Salla Jantunen: Forssan lehti: Kaiken nähnyt kansliapäällikkö ruoskii Rinteen hallitusohjelmaa ja Kaikkosen ministerivalintaa Ilta-Sanomat. 14.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  41. Asiantuntija perkasi hallitusohjelman sote-liitteen: ”Varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla toteutetuksi” Uusi Suomi. Viitattu 9.6.2019.
  42. Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus” Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  43. Päivi Lakka: IS-kysely: Rinteen hallitusohjelma jakaa kansaa jyrkästi kahtia – polttoaineveron kiristystä vastustaa lähes kaksi kolmesta Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  44. Päivi Lakka: Kommentti: Keskusta jäi kahden tulen väliin – IS-kyselyssä maanviljelijöistä useampi antoi hallitukselle epäluottamuksensa kuin tukensa Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  45. a b STT: Antti Rinteen hallitus sai eduskunnan luottamuksen – tukea myös Harkimolta ja yhdeltä kokoomuslaiselta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
edeltäjä:
Sipilän hallitus
Suomen valtioneuvosto
6. kesäkuuta 2019 alkaen
Flag of Finland (state).svg