Suomen ilmastopaneeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen, riippumaton asiantuntijaelin, jonka perustamisesta on säädetty Suomen ilmastolain 16 §:ssä ja jonka tehtävänä on ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tukeminen.[1] Nämä tehtävät ovat Suomen ilmastotavoitteiden ja -suunnitelmien arviointi sekä politiikkasuositusten antaminen.[2] Ilmastopaneeli nimitetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimittamien ehdotuksien perusteella.

Vuosien 2016–2019 kausi oli ensimmäinen Suomen ilmastopaneelin kausi valtioneuvoston asetuksen ja 1. kesäkuuta 2015 voimaan tulleen ilmastolain jälkeen. Ilmastolain myötä paneeli sai lakiin perustuvan tehtävän.[1] Sitä edelsi kaksi kautta (2013, 2014–2015) ympäristöministeriön asettamana itsenäisenä ja riippumattomana tieteellisenä asiantuntijaelimenä. Nykyinen kausi 2020–2023 on toinen ilmastolain mukainen toimintakausi.

Paneelissa on 15 jäsentä, jotka edustavat eri ilmastonmuutokseen liittyviä tieteenaloja. Ilmastopaneelin jäseniltä edellytetään akateemista menestystä ja ymmärrystä Suomen, EU- ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikasta sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Ilmastopaneelin jäsen on tutkija tai professori yliopistolla, tutkimuslaitoksessa tai muussa riippumattomassa tieteellisessä organisaatiossa.

Ilmastopaneelit ja niiden kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastopaneeli (2011–2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen ilmastopaneeli oli ympäristöministeriön asettama. [3] Sen tehtäviä ei ollut vielä määritelty ilmastolain mukaisesti.

Ilmastopaneeli 2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös toinen paneeli oli myös ympäristöministeriön nimeämä, eikä sillä ollut ilmastolain mukaista mandaattia tai tehtäviä.[3]

Ilmastopaneeli kaudelle 2016–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä oli ensimmäinen ilmastolaissa määrätty ja valtioneuvoston nimeämä kausi. [3]

Ilmastopaneeli 2020–2023[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markku Ollikainen (pj), professori, Helsingin yliopisto (ympäristö- ja luonnonvaratalous)
  • Antti Arasto, tutkimusjohtaja, VTT (energia)
  • Ari Ekroos, professori, Aalto-yliopisto (oikeustiede)
  • Jouni Jaakkola, professori, Oulun yliopisto (terveys ja ilmastonmuutos)
  • Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto (sopeutuminen)
  • Paula Kivimaa, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus (liikenne ja kestävä kaupunki)
  • Hannele Korhonen, tutkimusprofessori, toimialajohtaja, Ilmatieteen laitos (ilmasto- ja ilmakehämallinnus, skenaariot)
  • Jarek Kurnitsi, professori, Aalto-yliopisto (rakentaminen)
  • Jukka Käyhkö, professori, Turun yliopisto (maantiede, ilmasto-opetus)
  • Peter Lund, professori, Aalto-yliopisto (energia)
  • Heli Peltola, professori, Itä-Suomen yliopisto (metsänhoitotiede) 13.8.2020 alkaen[5]
    • Tuula Packalen, tutkimusprofessori, ohjelmajohtaja, Luonnonvarakeskus (metsätieteet) 1.1.2020–12.8.2020
  • Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus (maaperä ja luonnonvarat)
  • Jyri Seppälä, professori, tutkija, Suomen ympäristökeskus (kestävä kulutus, kuntien ilmastotyö)
  • Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto (sosiaalipsykologia, viestintä ja käyttäytyminen)
  • Timo Vesala, tutkimusprofessori, Helsingin yliopisto (nielut)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 609/2015 Ilmastolaki Finlex, finlex.fi. 22.5.2015. Viitattu 7.1.2020.
  2. Suomen Ilmastopaneelin verkkosivut
  3. a b c Ilmastopaneelin pöytäkirjat Suomen ilmastopaneeli, ilmastopaneeli.fi.
  4. Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, puheenjohtajana jatkaa Markku Ollikainen 19.12.2019. Ilmastopaneeli, ilmastopaneeli.fi. Viitattu 7.1.2020.
  5. Suomen ilmastopaneelin tiedote ilmastopaneeli.fi.