Petteri Taalas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petteri Taalas
Petteri Taalas vuonna 2017.
Petteri Taalas vuonna 2017.
Henkilötiedot
Koko nimi Jukka Petteri Taalas
Syntynyt3. heinäkuuta 1961 (ikä 60)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
Tutkimusalue meteorologia

Jukka Petteri Taalas (s. 3. heinäkuuta 1961 Helsinki)[1] on suomalainen meteorologi ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri kausilla 2016–19 ja 2020–23. Hän toimi Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana 2002–2015 paitsi vuosina 2005–2007 työskennellessään johtajana WMO:ssa.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taalas väitteli filosofian tohtoriksi meteorologiasta Helsingin yliopistossa vuonna 1993. Hän on toiminut Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden dosenttina vuodesta 1998. Ilmatieteen laitoksella Taalas aloitti uransa vuonna 1985 ja työskenteli muun muassa tutkijana, projektipäällikkönä, tutkimuspäällikkönä ja vuodesta 2001 tutkimusprofessorina. Hänet valittiin laitoksen pääjohtajaksi lokakuussa 2002. Taalaksen tutkimustehtävät ovat käsitelleet muun muassa ilmanlaatua, otsoni- ja UV-tutkimusta, arktisen alueen globaalimuutosta sekä uuden sukupolven satelliittiohjelmien kehittämistä.[3] Taalas on johtanut useita Euroopan unionin, Euroopan avaruusjärjestön, EUMETSAT:n, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittamia ilmaston, ilmakemian, arktisen alueen ja Etelämantereen tutkimushankkeita.

Taalas on toiminut useissa neuvottelukunnissa. Hän on ollut Liikenneviraston neuvottelukunnan jäsen 2010–2013[4] ja Fortum Oyj:n sidosryhmien neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2011[5] sekä hallituksen jäsen 2014–2016. Avaruusasiain neuvottelukunnan jäsen Taalas oli 2004–2007 ja 2010–2013. Arktisten asioiden neuvottelukunnassa hän toimi 2010–2015.[6] Lisäksi Taalas oli YK:n ilmastopaneelin Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja 2008[7]–2015. Ulkomaisia luottamustoimia ovat olleet muun muassa Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) hallintoneuvoston jäsenyys, EU:n tiedepaneelin varapuheenjohtajuus 1995-2002[8] ja Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT:in hallintoneuvoston puheenjohtajuus 2010–2014.[7]

Taalas on kehittänyt Ilmatieteen laitosta sää- ja meriturvallisuusviranomaisena sekä kansainvälisesti korkeatasoisena asiantuntijalaitoksena sään, ilmaston, avaruustutkimuksen ja ilmanlaadun aloilla. Laitos valittiin julkisen sektorin parhaaksi päättäjille, toimittajille ja suurelle yleisölle erikseen tehdyissä tutkimuksissa 2005–2015.lähde? Ilmatieteen laitoksesta on kehittynyt alansa kansainvälisesti arvostettu toimija tieteessä ja palvelujen laadussa. Merentutkimuslaitoksen merien fysiikka fuusioitiin Taalaksen johdolla Ilmatieteen laitokseen 2009.

Taalas valittiin vuonna 2009 Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi[9] ja Teknisten tieteiden akatemian jäseneksi 2015. Hän toimi Itä-Suomen yliopiston hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana 2009–2015, jolloin Kuopion ja Joensuun yliopistot fuusioitiin ja uusi yliopisto aloitti julkisoikeudellisessa muodossa. Taalas on edistänyt aktiivisesti kansallisten osaamiskeskittymien synnyttämistä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen sekä alan yritysten kanssa muun muassa useiden yhteisprofessuurien muodossa Helsingissä, Kuopiossa ja Sodankylässä.lähde?

Taalas valittiin YK:n Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriksi 2015 selvällä äänten enemmistöllä. Järjestön 193 jäsenmaan yleiskokous valitsi Taalaksen jatkokaudelle 2020–2023 yksimielisesti. WMO on toteuttanut historiallisen uudistuksen Taalaksen johdolla. Uudistuksessa yksityissektorin yritykset otetaan mukaan WMO:n toimintaan ja tutkimuspohjaista toimintaa tehostetaan. WMO:n teknisten komissioiden määrä putoaa kahdeksasta kahteen. Kumppanuudet Maailmanpankin, UNDP:n, Green Climate Fundin, WHO:n, FAO:n, ICAO:n, IMO:n ja UNESCO:n kanssa ovat entistä tärkeämmässä asemassa. Myös WMO:n sihteeristön toimintaa on tehostettu uudelleen organisoinnin ja uusien rekrytointien avulla.[10]

WMO:n asema ilmastonmuutoksen asiantuntijana on terävöitynyt Taalaksen kaudella, ja pääsihteeri António Guterres on valinnut Taalaksen YK:n Climate Principaliksi. Taalas johti muun muassa syyskuun 2019 Ilmastohuippukokouksen tiederyhmää. WMO on ollut perustamassa IPCC:tä, ja isännöi sen sihteeristöä Genevessä.[11] Taalas on tuonut ilmastotieteen faktoja esille useilla kansainvälisillä foorumeilla, ja pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista vuosisadan suurimpana haasteena. Hän kannattaa huolellisesti harkittuja toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi etenkin energiantuotannon, liikenteen, teollisuuden ja asumisen toimialoilla.lähde?

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taalas on naimisissa ja hänellä on viisi lasta. Hän on sotilasarvoltaan kapteeniluutnantti.[1] Taalas on palkittu muun muassa Saksan, Kreikan ja Suomen presidenttien myöntämillä korkeilla arvomerkeillä. Hänet on kutsuttu Intian TERI-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoreiksi. Hänet valittiin vuoden ulkosuomalaiseksi 2019 ja Helsingin yliopiston vuoden alumniksi 2011.[3] Valitut Palat nimitti Taalaksen vuoden eurooppalaiseksi 2021 ansioistaan ilmastotietoisuuden viestijänä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 900. Otava, 2014.
  2. Petteri Taalas valittu Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriksi 4.6.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 24.10.2016.
  3. a b Petteri Taalas Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi 23.10.2002. Ilmatieteen laitos. Viitattu 24.10.2016.
  4. Liikenneviraston neuvottelukunnan asettaminen 15.4.2010. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.11.2021.
  5. Fortumille sidosryhmien neuvottelukunta 29.4.2011. Fortum. Viitattu 13.11.2021.
  6. Arktisten asioiden neuvottelukunta hare.vn.fi. Viitattu 4.2.2015. [vanhentunut linkki]
  7. a b CV Petteri Taalas (Arkistoitu sivu) Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.11.2021.
  8. Petteri Taalas tuo paneeliin ilmakehäasiantuntemusta ja globaalia näkökulmaa Ilmastopaneeli. Viitattu 4.2.2015. [vanhentunut linkki]
  9. Suomalaisen Tiedeakatemian kotimaiset jäsenet 13.10.2021 (päivitetty). Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 13.11.2021.
  10. Jaakko Kiander Itä-Suomen yliopiston hallitukseen Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 24.10.2016. [vanhentunut linkki]
  11. Nina Chestney: Rapid, unprecedented change needed to halt global warming - U.N U.S.. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
  12. Valitut Palat valitsi Vuoden eurooppalaiseksi suomalaisen ilmastoasiantuntijan Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]