Kuopion yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuopion yliopisto
Kuopion korkeakoulu
Kuopion yliopiston logo.svg
Perustettu 1966
Lakkautettu 2010
Tyyppi Julkinen
Rehtori Matti Uusitupa
Henkilökunta 1 700"[1]
Opiskelijoita 6 200[2]
Jatko-opiskelijoita 1 000[2]
Sijainti Kuopio, Suomi
Osoite Yliopistonranta
Kampus Keskustakampus
Sivusto http://www.uku.fi

Kuopion yliopisto on entinen vuonna 1966 perustettu oppilaitos, joka vuoden 2010 alussa yhdistyi Joensuun yliopiston (kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa) kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.

Kuopion yliopisto tuli tunnetuksi erityisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistona.[3] Sen lääketieteellisestä tiedekunnasta tuli 2000-luvulla sisäänotoltaan Suomen suurin,[4] minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastasi Helsingin yliopiston kanssa (pienimuotoisesti myös Åbo Akademi) kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta.[5] Kuopion yliopistosta valmistuivat myös maan ainoat laillistetut ravitsemusterapeutit.[6] Lääkärikouluna aloittaneesta korkeakoulusta kasvoi vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto.[7]

Vuonna 2007 Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä.[8] Samana vuonna yliopiston vuosibudjetista 44 % oli ulkopuolista rahoitusta,[9] ja ulkopuolisina lahjoituksina oli saatu myös 28 professuuria, mikä on Helsingin yliopiston (32) jälkeen eniten.[10] Maailmanluokan osaamista yliopistossa edustivat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus sekä geeniterapia- ja lääketutkimus; se oli yksi maailman muutamista paikoista, joissa voidaan viedä läpi koko prosessi keksinnöstä EU-säädökset täyttävään geenilääkkeeseen, koe-eläinmalleihin, klinikkaan ja itse lääkkeen valmistukseen asti.[11][12]

Tilastollisesti Kuopion yliopiston uudet opiskelijat olivat keski-iältään Suomen yliopistoissa vanhimpia. Hakevista ja valituista yli puolet oli yli 25-vuotiaita.[13] Aloista erityisesti terveystieteet nostivat keski-ikää (maanlaajuisesti keskimäärin 90 % valituista yli 25-vuotiaita), sen sijaan lääketieteen hakukäytännöt suosivat nuoria ja koulutukseen saattoi käytännössä osallistua vain täysipäiväisesti.[13] Viimeisten vuosien tilastojen mukaan hakijoista noin joka kolmas (950/3 300, v. 2008) sai opiskelupaikan.[14] Lääketieteeseen pääsi noin joka kuudes, vielä hieman vaikeampi oli päästä ravitsemustieteeseen (16 % hakijoista).[14]

Kuopion yliopiston kampus Savilahden rannassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistokampus Savilahdessa. Oikealla ylioppilaskunnan/kaupungin Studentia -rakennus.
  • 1966 Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta vahvistettiin 25.3.
  • 1972 Korkeakoulun toiminta alkoi. Ensimmäisenä vuonna aloitti sata lääketieteen ja 30 luonnontieteiden opiskelijaa tilapäisissä tiloissa.[15]
  • 1973 Hammaslääketiede, farmasia ja ympäristöhygienia aloittivat.
  • 1978 Canthia-rakennus valmistui.
  • 1979 Hoitotieteen opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa. Terveydenhuollon hallinnon laitos perustettiin.
  • 1981 Snellmania-rakennus valmistui.
  • 1984 Korkeakoulusta tuli yliopisto. Kliinisen ravitsemustieteen laitos (nyk. yksikkö) perustettiin. Yliopistossa alettiin antaa opetusta myös sosiaalialalla.
  • 1987 Studentia-rakennus valmistui.
  • 1989 A. I. Virtanen -instituutti perustettiin. Sosiaalipsykologiasta tuli pääaine.
  • 1990 Sosiologian opetus alkoi.
  • 1991 Melania-rakennus valmistui.
  • 1993 Hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin.
  • 1999 Kuopion yliopiston apteekki perustettiin.
  • 2001 Kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli mahdolliseksi suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta.
  • 2002 Mediteknia valmistui.
  • 2004 Medistudia valmistui.
  • 2007 Biokeskus Kuopio perustettiin Kuopion yliopistoon.
  • 2010 Itä-Suomen yliopisto aloitti toimintansa. Kuopion yliopiston korvasi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus.
Mediteknia, oikealla pala Canthiaa.
Mediteknia KYSin suunnasta.

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion yliopiston tiedekunnat[1] olivat

Tiedekuntiin rinnastetaan A. I. Virtanen -instituutti, vaikka sillä ei ole varsinaista tiedekunta-asemaa.[15]

Opiskelijat, henkilökunta, tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canthia Studentialta päin katsottuna.

Kuopion yliopiston syksyn 2007 runsaasta tuhannesta uudesta opiskelijasta 54 prosenttia oli Itä-Suomesta. Suositut koulutusohjelmat, kuten lääketiede, farmaseutti, proviisori sekä ravitsemustiede, keräsivät opiskelijoita ympäri maata. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suurin osa uusista opiskelijoista oli Itä-Suomesta.[16]

Ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritettiin vuosittain noin 460 ja tohtorin tutkintoja noin 90.[9]

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin yli 200 ulkomaisen yliopiston kanssa. Lukumääräisesti opiskelijoiden kansainvälisyys oli kuitenkin varsin vähäistä. Yliopistossa opiskeli vuosittain 140 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 150 vaihto-opiskelijaa; vaihtoon lähti vuosittain 190 opiskelijaa.[1] Opiskelijan yliopisto 2008 –selvityksessä vaihto-opiskelijoiden määrä oli pienin Kuopion yliopistossa.[17]

Opiskelijan yliopisto 2008 –selvityksessä Kuopion yliopisto arvioitiin kokonaisuudessaan hyväksi opiskeluympäristöksi. Yliopisto oli parhaiden joukossa opiskeluprosesseissa ja opiskelujen järjestämisessä. Opiskelijapalautetta hyödynnettiin parhaiten Kuopion yliopistossa, ja opiskelijan hyvinvoinnin todettiin olevan hyvää keskitasoa. Kieliopintojen sekä vieraskielisen materiaalin tarjonta todettiin Kuopion yliopistossa puolestaan heikoksi.[17]

Kuopion yliopisto oli kaupungin ja yliopistollisen sairaalan jälkeen Kuopion kolmanneksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa oli noin 1 700,[15] joista professoreita on 109.[1]

Painotusalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion yliopistossa painotettuja aloja olivat molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka, ympäristöterveys ja ympäristön muutoksen tutkimus, lääketieteellinen tekniikka ja hyvinvointiteknologia sekä hyvinvointipalvelututkimus.[18]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistonranta Niuvalta päin. Edessä Snellmania (pun.), taustalla Tietoteknia (valk.)

Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Yliopiston hallitukseen kuuluu elinkeinoelämän edustaja, minkä lisäksi akateemisen yhteisön ulkopuoliset edustajat pääsevät vaikuttamaan neuvottelukunnan kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat valitsee ylioppilaskunta.

Yliopiston rehtori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikollegio valitsee rehtorin ehdokasasettelun perusteella. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta. Vararehtorit valitaan rehtorin esityksestä.

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alumnitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen esimerkin mukaisesti Kuopion yliopistossa harjoitettiin 2007–2009 entisiin opiskelijoihin tukeutuvaa alumnitoimintaa. Yliopisto järjesti vuosittain muun muassa alumnitapahtumia sekä valitsi Vuoden Alumnin. Tämä arvonimi myönnettiin seuraavasti:

Veijo Miettinen[19] 2009
Paula Risikko[20] 2008
Pekka Puska[21] 2007

Rakenteellinen kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Itä-Suomen yliopisto

Kuopion ja Joensuun yliopistojen pyrkimyksenä oli saada oma kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus korvaamaan järjestelyn, jossa tutkinnot myöntää Lappeenrannan teknillinen yliopisto.[22] Yliopistot käynnistivät tämän johdosta yhteistyöhankkeen, jonka tuloksena Itä-Suomen yliopisto syntyi vuoteen 2010 mennessä.[23] Uudelle yliopistolle myönnettiin lisärahoitusta sekä oma kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus.

Konsortio ja yhteiskampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu perustivat opetusministeriön tukemana vuoden 2006 alussa korkeakoulukonsortiohankkeen (pilotit Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Oulussa), jossa etsittiin malleja muun muassa tukipalveluyhteistyön lisäämiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä päätti kesäkuussa 2007 sijoittaa Kuopion toimintonsa Savilahden yhteiskampukselle.

Laadunvarmistusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion yliopisto oli Pohjoismaiden ainoa yliopisto, joka oli saanut opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISO 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin.[24] Se oli myös ensimmäinen Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin osallistunut ja sen läpäissyt yliopisto.[25]

Hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammaslääketieteen koulutuksesta tehtiin selvitys keväällä 2007.[26] Selvitysmies, Turun yliopiston professori Risto-Pekka Happonen, ehdotti koulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa.[27] Yliopisto ilmoitti voivansa aloittaa koulutuksen vuonna 2008,[28] mutta aloituslupaa ei silloin myönnetty. Ongelmaa yritettiin ratkaista lisäämällä hammaslääketieteen koulutuspaikkoja muualla Suomessa. Keväällä 2009 myös Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin hammaslääkärikoulutuslupa. Uusia opiskelijoita hammaslääketieteeseen otettin ensimmäisessä erässä 25 vuonna 2010.[29]

Kuopion yliopistorahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2008 perustettuun Kuopion yliopistorahastoon lahjoituksia tekivät muun muassa pohjoissavolaiset yritykset ja yhteisöt. Lahjoituksista koostuvan rahaston pääoma oli lähes 270 000 euroa. Itä-Suomen yliopistossa rahasto tukee erityisesti Kuopion kampuksen toimintaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Yleisesittely. 25.8.2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 25.8.2007.
  2. a b Opiskelija- ja henkilöstömäärät 2007 (OPM:n tietokanta) KOTA. Viitattu 26.5.2008.
  3. Rehtori Matti Uusitupa: Tervetuloa opetuksen laatuyliopistoon. (pääkirjoitus) Kuopion yliopistolehti, , nro 4/2007. Kuopion yliopisto.
  4. Seppälä, Toni: Tervetuloa Kuopion lääketieteen opiskelijoiden kotisivuille! Kuopion lääketieteen opiskelijat KuoLO ry.. Viitattu 25.8.2007.
  5. Farmasia. 13.7.2007. Opintoluotsi.fi: Opetusministeriö. Viitattu 25.8.2007.
  6. Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto. Viitattu 28.9.2008.
  7. Kaltiala, Ulla: Kasvateistaan yliopisto tunnetaan. Kuopion yliopistolehti. 2/2007. Viitattu 25.8.2007.
  8. Huippuyksiköt. 25.6.2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 25.8.2007.
  9. a b Hynynen, Petri: Rakenteellinen kehittäminen sävytti yliopiston tuloksellista vuotta. Kuopion yliopistolehti, , nro 2/2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.8.2007.
  10. Yliopistoissa yhä enemmän lahjoitusprofessuureja. Helsingin Sanomat. 25.12.2006. Viitattu 25.8.2007.
  11. Vuorio, Kaija: Neliökilometri maailman huippua. Savon Sanomat, 19.5.2008, 101. vsk, s. B15.
  12. ”Hanke-esitykset: Biokeskus-Suomi ja Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuskeskus (CMM)”, Geeninsiirtomenetelmien infrastruktuuri, s. 28. Helsingin yliopiston rakenteellisen kehittämisen suunnitelma. Helsingin yliopisto, 31.8.2006. Teoksen verkkoversio (pdf).
  13. a b Jauhiainen, Arto & Rinne, Risto: Uusi tehoyliopisto unohtaa aikuiset opiskelijansa Turun Sanomat. 5.6.2008. Viitattu 6.6.2008.
  14. a b Berlin, Hannu: Lääketiede jälleen suosituin 13.5.2008. Kuopion yliopisto. Viitattu 6.6.2008.
  15. a b c Uusitupa, Matti: Pääkirjoitus: Alumnitoiminnan nousukiito. Kuopion yliopistolehti, , nro 2/2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.8.2007.
  16. Pasanen, Tuija: Edelleenkin kansallisesti kiinnostava, vahvasti itäsuomalainen. Kuopion yliopistolehti. 4/2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 18.10.2007.
  17. a b Hiltunen, Anja: Kuopion yliopisto hyvä opiskeluympäristö 29.5.2008. Kantti.net. Viitattu 6.6.2008.
  18. Matti Uusituvan puhe 40. vuosipäiväjuhlassa. 23.03.2006. Kuopion yliopisto. Viitattu 25.8.2007.
  19. Murtasaari, Jussi: Veijo Miettisestä yliopiston alumni Savon Sanomat. 29.10.2009. Viitattu 29.10.2009.
  20. Peruspalveluministeri Paula Risikosta Kuopion yliopiston Vuoden Alumni 26.9.2008. Kuopion yliopisto. Viitattu 27.9.2008.
  21. Pekka Puskasta Kuopion yliopiston ensimmäinen Vuoden Alumni 26.10.2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 29.10.2007.
  22. Kohti Itä-Suomen yliopistofederaatiota. Stimulus - Kuopion ylioppilaslehti, 24.10.-14.11.2006, nro 10. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.8.2007.
  23. Itä-Suomen liittoyliopisto toteutuu. 2.5.2007. MTV3 Internet. Viitattu 24.8.2007.
  24. Kuopion yliopiston tiedote
  25. Korkeakoulujen arviointineuvosto
  26. Opetusministeriön selvitys, 20.6.2007. (luettu 26.6.2007)
  27. Manninen, Kari: Hammas palannee Kuopioon. Savon Sanomat, 23.8.2007, 100. vsk, nro 230, s. 1 ja 10.
  28. Savon Sanomat
  29. Itä-Suomen yliopisto - hammaslääketiede

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion yliopisto.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuorio, Kaija (2006): Lentoon, Kuopion yliopiston neljä vuosikymmentä.